A
  • Tammikujan närhi, kuva: Mantsi Rapeli

5. Jalopuumetsikkö

Jalopuumetsiköt ovat luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Muita suojeltavia luontotyyppejä ovat esimerkiksi pähkinäpensaslehdot ja tervaleppäkorvet. Vaikka nämä kohteet ovat usein pienialaisia, ne ovat arvokkaita luonnon monimuotoisuudelle ja usein niillä on myös maisemallista merkitystä.

Kartanotien varrella, jalopuumetsikön laidalla kasvaa upea, vanhojen järeiden tammien rivistö. Puiden läpimitta rinnan korkeudelta on suurimmillaan noin metrin luokkaa.

Mäessä sijaitsevassa jalopuulehdossa on kuusten, koivujen ja mäntyjen muodostama järeää ylispuustoa. Alueella kasvaa myös vaahteroita, haapaa sekä runsaasti saarnen, tammen ja vaahteran taimia. Närhi, orava ja pähkinähakki kuljettavat ja varastoivat maahan tammenterhoja, joista varttuu uusi tammisukupolvi. Puuntaimet pitävät alueen jalopuustoisena, kun kuusi ei pääse valtaamaan alaa. Alueella on runsaasti lahopuuta. Ruohovartisia kasvilajeja ovat mm. kielo, vuohenputki, nuokkuhelmikkä, rönsyleinikki, käenkaali, oravanmarja, metsäkurjenpolvi, metsäimarre, valkovuokko ja karhunputki.

Moni Suomen uhanalaisista ja taantuneista lajeista elää ikääntyvissä jalopuumetsissä, joissa esiintyy myös lahoavaa puuainesta. Tällaiset metsät ovat mm. tikkojen suosiossa. Tikkojen liikkumisesta alueella kertoo esimerkiksi lahopuupökkelöissä esiintyvät suppilomaiset syönnösjäljet. Lahopuuta sisältävät lehtimetsät tarjoavat kodin myös kovakuoriaisille. Vuoden 2016 tutkimuksissa kartanontien varren jalopuumetsiköstä löydettiin useita harvinaisia kovakuoriaislajeja, kuten silmälläpidettävät (NT) lehtoliskokuntikas, kyrmysepikkä ja pähkämökiillokas.

 

VKN_Narhi_TomLee_Flickr_250817

Närhi (Garralus glandarius), kuva: Tom Lee/Flickr.
Linnunlaulu, ääni: Jare Matusiak/xeno-canto. 25.8.2017

 

 

VKN_edellinen           VKN_seuraava

VKN_alkuun