A

Järvenpään historiaa

Vanhankylän kartano 1900-luvun alussaVanhoissa kartoissa Järvenpään kylä on mainittu jo 1500-luvun puolivälissä sekä suomen- että ruotsinkielisellä nimellä. Silloin Järvenpäässä oli luultavasti kahdeksan taloa.  Kylän keskusta oli nykyistä etelämpänä järven itärannalla myös seuraavien vuosisatojen ajan. Suurin silloisista kuudesta talosta oli Kyrölä, jota mainittiin kartanoksi. Järven toisella rannalla oli Vanhankylän eli Gammelbyn kartano. Isojako ja torpparilaitoksen synty 1700-luvulla lopussa edisti väestön toimeentuloa ja lisääntymistä Järvenpäänkin alueella. Vuonna 1840 Järvenpään kylässä oli jo 434 ja Vanhassakylässä 344 asukasta. Seuraavan vuosisadan puolelle tultaessa Järvenpään väkiluku kasvoi reilusti yli tuhannen.

Kuvassa Vanhankylän kartano 1900-luvun alussa.

Järvenpään asema 1900-luvun alussaRautatien tulo Järvenpäähän vuonna 1862 sekä Hyrylästä Mäntsälään ja Hollolaan vievä tie loivat hyvät edellytykset liiketoiminnalle ja teollisuuden synnylle. Rautatie osaltaan toi myös taiteilijat Tuusulanjärven rantamaisemiin vuosisadan lopulla. Tänne syntyi elävä taiteilijayhdyskunta Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin vetovoimalla. Muiden muassa Eero Järnefelt ja Jean Sibelius asettuivat pysyvästi Järvenpään kylään.

Kuvassa Järvenpään asema 1900-luvun alussa.  

Sodan jälkeen merkittävin lisäys Järvenpään väestöön oli karjalaisten siirtolaisten tulo. Tänne tuli väestöä pääasiassa Terijoelta, mutta myös Muolaasta, Kellomäeltä ja Viipurin maalaiskunnasta. He toivat tullessaan myös uusia yrityksiä. Ortodoksisella seurakunnalla on ollut oma kirkko vuodesta 1948. Uusi kirkko valmistui vuonna 1980.

Sorsalampi 1952Järvenpäästä tuli kauppala vuonna 1951. Vuonna 1958 kauppalaan saatiin ensimmäinen keskustan asemakaava. Kun Järvenpäästä tuli kaupunki vuonna 1967, oli asukasluku 14 606. Asutus on laajentunut pohjoiseen ja itään. Teollisuus on sijoittunut pääasiassa kaupungin pohjoisosiin. Kaupungin keskustan rakennuskanta muuttuu kaiken aikaa. Vanhoista ajoista on jäljellä vain muutama rakennus, mm. entinen Apteekin talo Sibeliuksenkadun varrella.

Kuvassa Sorsalampi (kunnostettu palolampi) vuonna 1952, keskellä takana meijeri.

Kaupungin palvelutilat kehittyvät tarpeen mukaan

Järvenpään taajama, kauppala ja 1967 lähtien kaupunki on kasvanut vuosi vuodelta ja asukkaiden lisääntyessä ovat palvelutarpeetkin lisääntyneet. Niinpä kaupunki on rakentanut ja rakennuttanut vuosien varrella lukuisia kouluja, päiväkoteja ja muita palvelutiloja.

Järvenpään kauppalan ja myöhemmin kaupungin asioita hoidettiin pitkään vuonna 1955 valmistuneelta Jorma Järven suunnittelemalta ns. vanhalta kaupungintalolta, eli Mannilantiellä sijaisevasta, nykyisin Järvenpään Opiston käytössä olevasta, rakennuksesta. Nykyinen Hallintokadulla oleva kaupungintalo valmistui Jorma Pankakosken suunnittelemana vuonna 1977. Sen rinnalle rakennettiin kutakuinkin yhtä aikaa Järvenpää-talo ja kirjasto-taidemuseo, jotka avattiin yleisölle vuonna 1987. Tämän kongressi- ja kulttuurikeskus-kokonaisuuden suunnittelivat Olavi Lipponen ja Erkki Karonen

Uimahalli otettiin käyttöön 1972 ja Järvenpään liikuntahalli 1979. Uimahallin peruskorjaus ja laajennus toteutettiin vuonna 2008. Harrastajamäärien lisääntyessä tarvittiin myös jäähalli, joka valmistui vuonna 1990, ja jonka käyttömahdollisuuksia laajennettiin harjoitushallilla 2013. Lisäksi Järvenpäähän on perustettu lukuisia urheilukenttiä ja muita liikuntatiloja. 

Vanhankylänniemessä aloitti toimintansa Järvenpään vanhainkoti vuonna 1955. 1970-luvulla vanhusten hoito siirrettiin tuolloin uuden Myllytien terveyskeskuksen läheisyyteen ja Vanhankylänniemen tiloja muunnettiin paikallissairaalaksi. Vanhankylänniemen ja Myllytien terveyskeskusten tilat korvataan vuonna 2017 käyttöönotettavalla Myllynkulman sosiaali- ja terveyskeskuksella. 

Lähteitä:
Suur-Tuusulan historia I–III
Ulla Kervinen, Rakennuskulttuurin ja kulttuurimaiseman tausta ja säilyminen Järvenpäässä, 1988
Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (vaihe I), 2001
Petri Hiltunen, Tuusulan rantatie Ruotsin vallan aikana, 1988
Koulujen kauppalasta kaupungiksi, 1953
Kartanoitten katveessa, toim. Väinö Kyrölä, 1984
Sykettä ja sinfoniaa - Järvenpää aikuisen iässä, toim. Väinö Leinonen, 2001