A

Kuusi faktaa Loutinojasta


1. Loutinoja on Järvenpään suurin puro

Loutinoja on kaupunkipuro, jonka alkulähteet ovat Järvenpään pohjoisissa kaupunginosissa; Jampan, Vähänummen, Peltolan ja Isokydön teollisuus- ja asuinalueilla. Valuma-alueen koillisosa sijaitsee Nummenkylän pohjavesialueella, jota käytetään talousvedenhankinnassa.

Viidesosa Järvenpäästä sijaitsee Loutinojan 8 km2 valuma-alueella. Pituudeltaan se on 8 km. Puron pohjoiset haarat yhtyvät Rampakan puistossa ja itäinen sivu-uoma laskee pääuomaan Pajalassa. Ojaan laskee lisäksi useita hulevesiviemäreitä ja pieniä sivuojia. Puron virratessa Pajalaan se on saanut vesistään jo yli 80 %, ja vielä keskustan ja radanvarren vedet kerättyään puro häviää putkeen ja virtaa Rantakadun ali Tuusulanjärven rantakosteikkoon.

2. Loutinojan luonnontila on muuttunut

Loutinojan veden luontainen kiertokulku on muuttunut rakentamisen takia. Kaupungin katoille, pihoille ja kaduille satanut vesi ei imeydy maahan vaan virtaa hulevetenä ojiin, hulevesiverkostoon ja usein putkitettuna Loutinojaan. Tämä on lisännyt ojan virtaamavaihtelua ja tulvariskiä.

Lumensulamiskautena ja rankkasateiden aikaan puron vedenpinta nousee entistä korkeammalle. Toisaalta kesällä uoma pääsee paikoitellen lähes kuivumaan, kun maaperästä ei suotaudu siellä viivähtäneitä sadevesiä puroon. Puron vedenjohtokyky ei riitä, jos hulevesien määrä kasvaa edelleen hallitsemattomasti. On riski, että tulvaherkän puron vesi nousee niin korkealle, että siitä aiheutuu haittoja rakennetulle ympäristölle.

Loutinojan valuma-alueella sade- ja sulamisvesiä läpäisemättömän pinnan osuus on keskimäärin lähes 50 % vaihdellen alueen pohjoisosien 23 prosentista keskustan 78 prosenttiin. Kun vesi ei pääse suotautumaan ja viivähtämään maaperässä, se purkautuu aikaisempaa nopeammin ja voimakkaammin purouomaan. Veden nopea virtaus huuhtoo mukaansa kiintoainesta ja epäpuhtauksia, joiden takia puron vedenlaatu heikkenee.

Lue lisää nettisivuiltamme

 

3. Loutinojasta ravinteet ja haitta-aineet kulkeutuvat Tuusulanjärveen


Loutinojan kuljettamia ravinteita, bakteereita ja haitta-aineita tutkitaan. Tietoa tarvitaan puron suojelun ja käytön edistämiseksi sekä Tuusulanjärven tilan parantamiseksi. Puron eri sivuhaaroista ja alajuoksulta otetaan vesinäytteitä.. Seuranta antaa tietoa Loutinojan kuormituksesta Tuusulanjärveen. Järveen päädyttyään ravinteet (fosfori ja typpi) rehevöittävät järven kasvillisuutta ja ovat levien ravintoa. Vesien kuljettama kiintoaines ja bakteerit heikentävät järven virkistyskäyttöä. Haitalliset aineet voivat kertyä järven sedimenttiin ja eliöstöön mm. kalaan.

Loutinoja on savimaiden puro ja siksi sen rannat ovat eroosioherkkiä ja vesi samenee virtausnopeuden kasvaessa. Veden laatuun vaikuttaa alueen maankäyttö. Niin kotipihoilta kuin kaupungin kaduilta ja parkkipaikoilta tulevat valumavedet kuljettavat ainekuormaa vesistöön. Kaupunkialueilta tulevissa hulevesissä tiedetään esiintyvän haitallisia raskasmetalleja ja kemiallisia yhdisteitä, joita on huuhtoutunut erilaisilta pinnoilta tai vapautunut esim. pakokaasussa.

Loutinoja on Sarsalanojan, Vuohikkaanojan ja Mäyränojan jälkeen neljänneksi suurin Tuusulanjärveen laskevista puroista. Loutinojan valuma-alue on Tuusulanjärven osavaluma-alueista asutuin. Muiden suurten purojen alueet ovat maatalousvaltaisia ja peltoviljely on niiden suurin kuormittaja.

Hankkeessa seurataan Loutinojan veden laatua ja virtaamaa Loutinojan alajuoksulle sijoitetulla automaattisella mittausasemalla. Mittauksia tehdään puolen tunnin välein. Seuraa minkälaista vettä Loutinojassa virtaa nyt

4. Loutinojalla on arvokas puroluonto

Kaupungin rakentuessa Loutinojaa on perattu, suoristettu ja putkitettu. Samalla on hävinnyt luonnontilaisia rantoja, vesisyvyydeltään ja virtaamaltaan vaihtelevaa purouomaa ja puron pohjanlaatu on muuttunut. Loutinojan uomassa on vielä jäljellä luonnontilaisia osuuksia, joilla on arvokkaaksi todettuja luontotyyppejä, puronvarsilehtoja. Merkittävimpiä ovat kolme pientä lehtoaluetta Rampakan alueella. Ojan keskiosa on luonnontilainen, vesilain nojalla suojeltava puro. Tuusulanjärven rantakosteikot luontoarvot ovat merkittävät.

Loutinojan säilyminen tulee turvata. Se on monelle järvenpääläiselle lähivesistö, luontohelmi lähellä kotia. Se halkoo yli kahden kilometrin pituudelta puistoalueita. Ojan ympäristö tarjoaa puromaisemaa, luontoelämyksiä ja mahdollisuuden ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Ojan läheisyyteen sijoittuu päiväkoteja, kouluja, liikuntapaikkoja ja virkistysalueita.

Tietoa Loutinojan luonnosta on saatu Järvenpään kaupungin teettämissä luonto- ja pienvesiselvityksessä. Lisätietoa tarvitaan edelleen, mm. puron eliöstöstä. 

Lue lisää verkkosivuiltamme

5. Hulevedet hallitaan luonnonmukaisesti

Rakennusten peruskuivatus ja vesien johtaminen tonteilta asutuksen turvaamiseksi on tärkeää. Kuivatusvesien hallinta pitää toteuttaa mahdollisimman luonnonmukaisesti, jotta alueen vesitase ei muutu. Hulevesiä kannattaa viivyttää jo tonteilla ennen niiden virtaamista ojaan. Kotipihoilla jokainen voi lisätä hulevesien viivyttämistä ja pidättämistä. Talteen otetut kattovedet sopivat kasteluun. Pihojen rehevä, monikerroksellinen kasvillisuus sitoo vettä ja hiiltä ilmakehästä. Hulevesiverkostoon voidaan rakentaa vettä viivyttäviä suodatusrakenteita ja kosteikkoja.

Järvenpään kaupunki pyrkii parantamaan Loutinojan tilaa suunnittelemalla ja toteuttamalla Wärtsilän teollisuusalueelle luonnonmukaisen hulevesien hallinnan rakenteet osana alueen katujen ja vesihuollon peruskorjausta. Hulevesirakenteet elävöittävät maisemaa, sillä ne sijoittuvat Jussinhaan ulkoilureitin varteen. 

6. Vieraslajit uhkaavat Loutinojan puroluontoa

Loutinojan varrelle on levinnyt jättipalsamia, jotka on luokiteltu haitalliseksi vieraslajit. Se kasvaa nopeasti ja valtaa alaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Yksivuotisen jättipalsamikasvuston lakastuessa syksyllä maa jää paljaaksi ja alttiiksi eroosiolle. Jättipalsamin hävittäminen onnistuu kitkemällä. Työ kannattaa aloittaa heti keväällä ja jatkaa syksyyn. Jättipalsami on yksivuotinen ja lisääntyy vain siemenestä. Virtaavassa vedessä siemenet leviävät pitkälle ja siksi lajin hävittäminen kannattaa aloittaa yläjuoksulta. Loutinojalla esiintyy myös muita vieraslajeja, mm. karhunköynnöstä.

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on levittänyt tahallisesti tai tahattomasti niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajit ovat levinneet luontoon usein puutarhajätteen mukana.