A

Kysymyksiä ja vastauksia turvapaikanhakijatilanteesta

Tälle sivulle on koottu järvenpääläisten kysymyksiä ja vastauksia Järvenpään turvapaikanhakijatilanteeseen liittyen. Jos omaan kysymykseesi ei vielä ole vastausta, kysy asiaa verkkolomakkeella Maahanmuuttajatoimisto Verson henkilökunnalta, ja saat vastauksen tällä sivulla muutaman päivän kuluessa. 

Turvapaikanhakijatilanteeseen liittyvät kysymykset

1. Asuntoa vailla olevat järvenpääläiset: miten heille käy?

  • Järvenpään kaupungin Kaupunkikehitys-yksikkö (Kauke) edistää jatkuvasti vuokra-asuntojen syntymistä Järvenpäähän (vapaarahoitteinen, ARA). Lisäksi yhteistyössä palvelualueiden kanssa toteutetaan erityisryhmähankkeita, esim. Auerkulma, Wärttinä 2.

2. Miten taataan, että iänmääritys tehdään kaikille alaikäisille turvapaikanhakijoille?

  • Iänmääritys kuuluu osaksi turvapaikanhakuprosessia.
  • Kuntaan rekisteröityvillä turvapaikanhakijoilla on jo oleskelulupa. Mahdolliset iänmääritykset on tehty ennen oleskeluluvan myöntämistä.
  • Iänmääritys ei ole kunnan viranomaisten tehtävä.

3. Miten huolehditaan turvallisuusselvitysten tekemisistä?

  • Turvallisuusselvitys on viranomaisen suorittama rekisteritarkistus, jolla pyritään ennalta ehkäisemään hankkeet ja rikokset, joilla voitaisiin vahingoittaa esimerkiksi valtion sisäistä turvallisuutta, julkista taloutta tai erityisen merkittävää yksityistä taloudellista etua. Lisäksi turvallisuusselvitys voidaan tehdä kansainvälisen velvoitteen perusteella.
  • Henkilöturvallisuusselvitykset ovat suojelupoliisin tehtäviä.
  • Turvallisuusasioissa ollaan aina yhteydessä poliisiin.

4. Vievätkö uudet perustettavat vakanssit vastaavasti henkilötyövuosia sosiaali- ja terveydenhuollon muun tarpeen hoitamisesta?

  • Eivät vie. Uudet vakanssit ratkaistaan erikseen. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan jatkovalmisteluun sisältyy uudet henkilöresurssivaraukset.

5. Mitä tapahtuu, kun valtionrahoitus päättyy?

  • Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija rekisteröityy kuntalaiseksi kuntaan tullessaan. Hänellä on samat palvelut kuin muilla kuntalaisilla.
  • Kotoutumisajan jälkeen (turvapaikanhakijat 3 v. ja kiintiöpakolaiset 4 v.) palveluista ei voida hakea korvauksia. Palvelut kustannetaan samoin kuten muidenkin kuntalaisten.
  • Valtiolta erityiskorvauksia voidaan saada esim. sairauksista 10 vuoden ajan.
  • Tulkkauskustannuksiin voidaan hakea korvauksia ilman määräaikaa tarvittaessa niin kauan kun henkilö ei ole Suomen kansalainen.

6. Mistä maista turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat ovat tähän mennessä tulleet Järvenpäähän?

  • Seurakuntanopistolla ja Haarajoelle on turvapaikanhakijoita Afganistanista, Iranista, Irakista, Somaliasta. Järvenpäässä on oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita Somaliasta, Vietnamista, Irakista, Kongon Demokraattisesta tasavallasta.
  • Järvenpääläisillä maahanmuuttajilla mukaan lukien turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset on yli 90 eri kansalaisuutta. Järvenpäässä puhutaan yli 70 eri kieltä.

7. Kuka huolehtii kotoutuvien varhaiskasvatuksesta, vastuutaho?

  • Varhaiskasvatus.
  • Kotoutuvilla on samat palvelut kuin muilla kuntalaisilla.
  • Varhaiskasvatuksessa on jo kiertävä suomi toisena kielenä -opettaja.

8. Entä jos otettaisiin vain lapsia, joilla ei ole vanhempia? Voidaanko valita ja kuka tekee valinnan?

  • Seurakuntaopiston ja Haarajoen nuoret ovat alaikäisiä lapsia.
  • Suomeen turvapaikanhakijoina tulleet ovat lapset ovat pääasiassa 16−18-vuotiaita. Tätä nuorempia yksin tulleita on hyvin vähän.
  • Valinnan tekee maahanmuuttajatoimisto Verson henkilöstö yhdessä lähettävien tahojen (vastaanottokeskusten ja ryhmäkotien henkilöstön) sekä ELYn kanssa.
  • Lasten ja nuorten lisäksi on hyvä valita aikuisia samasta kulttuurista.
  • Valintaan vaikuttaa henkilöiden halukkuus muuttaa paikkakunnalle esim. opiskelupaikan löytymisen vuoksi.

9. Mitkä ovat ELYn mahdolliset painostuskeinot, jos kunta ei ota turvapaikan saaneita kuntaan?

  • Kuntia ei ole painostettu. Vastaanotto perustuu vapaaehtoisuuteen.
  • Jos kunta ei tee sopimusta vastaanotosta, ei ole mahdollista hakea kuntakorvauksia ELYltä.

10. Miten kaupunki on varautunut järjestyshäiriöihin?

  • Kuten muiden kuntalaisten kanssa, ks. Järvenpään turvallisuussuunnittelu.
  • Kokonaisuutena turvapaikanhakijat eivät näy poikkeavana suurina lukuina poliisin hälytystehtävissä rikostilastoissa (Infotilaisuus 20.4.2016 komisario Kai Vepsäläinen).

11. Onko tulkkipalveluita tarpeeksi?

  • Järvenpää on kilpailuttanut tulkkauspalvelujen hankinnan.
  • Tulkkien saatavuus on haaste koko Suomessa. Joissakin kielissä ei ole tarpeeksi tulkkeja.
  • Maahanmuuttajatoimistossa voi jo nyt asioida englannin, turkin ja arabian kielillä.

12. Onko varoja opetuksen järjestämiseen?

  • Perusopetukseen valmistavaan koulutukseen, suomi toisena kielenä -opetukseen ja oman uskonnon opetukseen saadaan valtionavustuksia oppilasmäärän ja toteutuneen opetuksen mukaan.
  • Syksyllä varaudutaan uuden (kolmas) valmistavan luokan aloittamiseen.
  • Seurakuntaopistolla järjestetään siellä asuville nuorille myös perusopetusta ja ammatillisissa oppilaitoksissa on maahanmuuttajien valmistavaa opetusta, joihin oppilaitokset saavat valtionavustusta.
  • Valtionavustukset kattaneet opetuksen järjestämisen.

13. Miten voidaan huolehtia erityisruokavalioista? Niiden kustannukset?

  • Kaikkien oppilaiden erityisruokavaliot hoidetaan erityisruokavalioilmoituksen mukaisesti. Ilmoitus löytyy kaupungin verkkosivuilta.
  • Kustannukset hoidetaan kuten muiden oppilaiden osalta.

14. Lisääntyvätkö sairaudet ja tartuntataudit? Huolehditaanko rokotuksista?

  • Sairauksien ja tartuntatautien ennaltaehkäisemiseksi turvapaikanhakijoille tehdään jo vastaanottokeskuksissa terveystarkastuksia sekä käynnistetään rokotukset. Kuntaan siirtymisen jälkeen tarkastukset jatkuvat. Tarvittaessa käynnistetään tarvittavat hoidot.
  • Rokotukset aloitetaan myös vastaanottovaiheessa ja jatketaan kunnassa.

15. Tapahtuuko perheiden yhdistämisiä nykyisien täällä olevien alaikäisten kohdalla? Lisääntyvätkö kustannukset tästä johtuen?

  • Perheenyhdistämistä koskevat ehdot kiristyivät vuonna 2010 ulkomaalaislakiin (301/2004) tehtyjen muutosten myötä. Koska perheenyhdistäminen on vaikeutunut viime aikoina, jää yhä useampi alaikäinen pysyvästi Suomeen ilman vanhempiaan.
  • Perheen yhdistämisen kautta tulevista henkilöistä voidaan hakea ELYn korvaukset samoin perustein kuin turvapaikanhakijasta.

16. Turvapaikanhakijoista tulevat kustannukset ja niihin liittyvät laskelmat?

  • Kaupunki on selvittänyt esimerkkitapauksien yksikköhintojen kautta mahdollisia kustannuksia ja aineisto on ollut kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käytettävissä mm. valtuustoinfossa. Aineisto on tallennettu myös valtuutetuille Luottamuselinten Extranettiin.