A

Rakennussuojelu

Rakennetun ympäristön suojelu tähtää kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ja alueiden säilyttämiseen. Rakennussuojelua koskevaa lainsäädäntöä sisältyy maankäyttö- ja rakennuslakiin, maankäyttö- ja rakennusasetukseen sekä lakiin rakennusperinnön suojelemisesta.

Rakennussuojelun keskeisiä toimijoita ovat Museovirasto, Uudenmaan ELY-keskus ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseo. Avainasemassa ovat rakennusten ja kiinteistöjen omistajat, joilla on vastuu niiden hoidosta.

Kaavoitus on kuntatason väline rakennetun ympäristön suojelemiseen. Rakennettu ympäristö ja maisema tulee ottaa huomioon kaikilla maankäytön suunnittelun tasoilla. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on arvioitava suunnitelman toteuttamisen vaikutukset mm. kaupunkikuvaan ja maisemaan.

Rakennuksen kulttuurihistoriallinen merkittävyys arvioidaan sen harvinaisuuden, tyypillisyyden, edustavuuden, alkuperäisyyden, historiallisen todistusvoimaisuuden tai historiallisen kerroksellisuuden perusteella. Kohteet ovat joko valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi. Järvenpäässä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Järvenpään kirkko, Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema ja Tuusulan reservikomppania. Museoviraston ylläpitämässä rakennusperintörekisterissä Järvenpään kohteita ovat Ainola, entinen Maatalousnormaalikoulu, Järvenpään kirkko ja Kotitalousopettajaopiston alue.

Järvenpäässä kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma muodostaa toimenpideohjelman kaavoitukselle. Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet on luokiteltu asemakaavalla suojeltuihin (toimenpideluokka 1), asemakaavalla säilytettäviin (toimenpideluokka 2) ja kohteisiin, joiden säilyttämistä edistetään (toimenpideluokka 3). Kohteet ovat yksittäisiä rakennuksia tai yhtenäisiä aluekohteita.

Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu tarkempia rakennushistoriallisia selvityksiä Perhelän korttelista keskustassa, entisestä Perhelän liikerakennuksesta Pajalassa sekä maatalousnormaalikoulun alueelta Lepolassa. Maatalousnormaalikoulun rakennuksista on tutkittu myös sisätilojen säilyneisyyttä. Selvitysten perusteella on voitu määritellä Lepolan asemakaavaan sisällytettävät suojelumerkinnät. Rakennuksen osoittaminen asemakaavassa säilytettäväksi (sr-merkintä) edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa.

Asemakaavassa suojeltujen rakennusten säilymisen kannalta on tärkeää huolehtia jatkuvasta kunnossapidosta ja pitää rakennukset käytössä. Myös pihasta ja lähiympäristöstä tulee huolehtia. Rakennusten julkisivuihin ei saa tehdä niiden arvoa heikentäviä muutoksia. Yksittäiset julkisivumuutokset tai lisärakentaminen saattavat vaikuttaa ympäristöön laajemminkin, jolloin yhtenäisen aluekokonaisuuden säilyminen voi olla vaarassa.

Rakennuksen purkamiseen vaaditaan aina lupa. Asemakaavassa säilytettäväksi merkityn rakennuksen purkulupaa varten on esitettävä asiantuntijaselvitys rakennuksen korjauskelvottomuudesta. Lupa-asioita hoitaa Järvenpään kaupungin rakennusvalvonta.

Uudenmaan ELY-keskus myöntää harkinnanvaraisia valtionavustuksia rakennusperinnön hoitoon. Museovirasto jakaa vuosittain entistämisavustuksia valtakunnallisesti merkittävien ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointiin ja konservointiin. Avustuksia myönnetään ensisijaisesti rakennussuojelulailla suojeltuihin kohteisiin tai kohteisiin, joiden kunnostus edellyttää antikvaarista asiantuntemusta.