A

Suunnitelmat

Tälle sivulle kerätään padon suunnitelmat ja havannekuvat, kun ne saadaan valmiiksi.

Suunnittelu toteutetaan vuoden 2020 aikana.

Yleisötilaisuus 16.9.2020

Hankkeessa pidettiin yleisötilaisuus 16.9.2020, missä esiteltiin tämän hetkistä suunnitelmaluonnosta. Tilaisuus oli hybriditilaisuus, missä osa asiantuntijoista sekä joitakin maanomistajia oli Järvenpäässä Seutulantalolla, joitakin asiantuntijoita esitteli verkon välityksellä sekä joukko kuuntelijoita etänä. Kiitos kaikille osallistujille!

Tilaisuuden tallenteen voit kuunnella ja katsella tästä samasta Teams Live -linkistä kuin mistä tilaisuuteen pystyi osallistumaan.

Tilaisuudessa kysynyt kysymykset on litteroitu tähän:

Haarajoen padon purku- ja kunnostushankkeen yleisötilaisuudessa 16.9. esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia

  • Kun padonpurun vesilupaa haetaan, voidaanko harkita padon yläpuolisen vedenkorkeuden nostamista 90-luvun tasolle?

Uutta vesilupaa haettaessa ja pohjapadon suunnittelulla on mahdollista muuttaa keskivedenkorkeutta. Tällä hetkellä tarkastellaan eri korkeuksia ja pinnankorkeus pyritään valitsemaan siten, että vesivoimantuotanto olisi tarvittaessa mahdollista ja se tukisi virkistystoimintaa, mutta joen varren kiinteistöillä ei tulvi.

  • Miten padon purkaminen vaikuttaa joen vedenpintaan myllyn alapuolisella joella?

Lähtökohtaisesti tilanne ei muutu, koska vesimäärä pysyy samana. Muutoksen padolla muuttavat tilannetta padon kohdalla ja yläjuoksulla.

  • Mitkä vaikutukset pohjapadolla on Ohkolanjoen vedenpintaan? Keravanjoen ja Ohkolanjoen risteyksessä varsinkin.

Vedenpinnan korkeus on joka tapauksessa näillä vedenvirtauksilla aika vakaa. Nyt luonnosvaiheessa selvitetään ja tarkastellaan eri vaihtoehtoja, jotta saadaan vaihtelut mahdollisimman tasaiseksi.

  • Esimerkiksi Vaelluskalat Keski-Uusimaa FB -ryhmässä ja Keravanjoen ystävät FB-sivulla on paljon innokkaita luontoihmisiä, jotka olisivat valmiita vapaaehtoisina Keravanjoen kunnostustalkoisiin aikanaan. Onko mahdollista, että tulevina vuosina tällaiselle ruohonjuuritason talkoille tulee mahdollisuuksia myös Järvenpään alueella?

Kun vaellusesteitä avautuu, myös vesien hoito ja kunnostus saa enemmän painoarvoa. Hankeaihioita on ja talkooväkeä otetaan mielellään mukaan, kun työ etenee. Myös tämän hankkeen yhteydessä osa työstä joudutaan tekemään käsin, johon mahdollistetaan myös talkoovoiman osallistuminen.

  • Millaista seurantaa hankkeen valmistumisen jälkeen on suunniteltu tehtäväksi?

On tulossa Vantaanjoen vesistöalueen tarkkailuhanke, jossa seurataan vaelluskalojen liikkumista. Voidaan mahdollisesti asentaa myös laskuri, jolla voidaan seurata hyvinkin tarkasti liikkuvien kalojen määrää. Tarkkailussa voidaan käyttää myös sähkökalastusta.

  • Kuinka varmistetaan riittävä vedenkorkeus padon yläpuolella ja veden riittävyys koskessa/lisääntymisalueilla? Ettei vähän veden aikaan suurta osaa vedestä ohjata turbiineille? Kellokoskella vesi on ajoittain todella vähissä...

Kosken ja pohjapadon rakenne suunnitellaan niin, että vähän veden aikaan vettä riittää säädellyn kynnyksen rajoittaman verran padon yläpuolella ja padon kohdalla vesi ohjataan ensisijaisesti kulkemaan padon kautta, jotta kalojen nousu mahdollistetaan.

  • Miten suuresta voimalaitoksesta on kysymys, lähinnä tehon suhteen?

Tällä hetkellä kokonaisteho on 30 kW.

  • Miten hanke vaikuttaa lähikiinteistöjen kulkemiseen nykyisen sillan kautta?

Vanha pato, jota on jalankulkijat vähän käyttäneet, puretaan pois. Vaahteratien uudemman sillan liikenteeseen ei hanke vaikuta kuin korkeintaan lyhytkestoisesti rakentamisen aikana.

  • Miten hankkeen rahoitus jakautuu? Millainen budjetti hankkeella on ja mistä rahoitus tulee?

Tämänhetkinen kustannusarvio 200 000 – 225 000 €, suunnitelmien tarkentuessa tarkentuu myös lopullinen summa. Kaupunki osallistuu luonnollisesti osaltaan kustannuksiin. ELY:stä haetaan avustusta, joka on n. 30-50% hankkeen kokonaiskustannuksista.  Lisäksi WWF osallistuu kustannuksiin n. 25%:lla sekä luonnollisesti maanomistaja, jonka myötävaikutuksella mahdollistetaan hanke, jossa pohjapato ja vesireitin avaaminen vaelluskaloille laitetaan vesivoimantuotannon edelle.

  • Onko arviota, kuinka alas vedenpinta laskee rakennusvaiheen aikana?

Työnaikaisesti tehdään työpato, millä pidetään huolta, ettei työn aikana yläpuolinen osa joesta kärsi. Tavoitteena siis pitää nykyinen vedenpinta myös rakennusaikana.