A

Usein kysytyt kysymykset

Päivitämme näille sivuille vastauksia yleisimpiin kysymyksiin Järvenpään päiväkoti- ja kouluverkosta. Voit kysyä tai kommentoida lähettämällä palautetta lomakkeella sivuillamme.

Katso tallenne 13.11.2018 tiedotustilaisuudesta

1. Mikä on päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys?

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveleverkkoselvitys on osa kaupungin laajempaa palveluverkkosuunnitelmaa. Palveluverkkosuunnitelmassa luodaan strategiset kehykset kaupungin lähivuosien investoinneille. Kaupungin palveluverkkosuunnittelmien erilliselvitysten tehtävänä on etsiä tapauskohtaisesti kaupungin kannalta järkevin ja taloudellisin tapa palvelujen kehittämiseen. Tavoitetta kohti edetään lähivuosien investointiesitysten kautta. Investointisuunnitelma päivitetään vuosittain väestöennusteiden muutosten, esiinnousseiden tarpeiden sekä kiinteistöjen kunnon mukaan.

2. Miksi päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys tarvitaan?

Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys on halutu valmiiksi pikaisella aikataululla. Tähän on useita syitä. Järvenpään väestönkasvu ja oppilasmäärien kehitys on juuri nyt nopeaa. Osa investointipäätöksistä täytyy tehdä pikaisesti, sillä monet kiinteistöistä ovat heikkokuntoisia ja elinkaarensa päässä. Sisäilmaongelmat ovat akuutteja. Toisaalta nykyinen päiväkoti- ja kouluverkko ei vastaa tulevaisuuden oppimisympäristöjen vaatimuksiin. Edellinen vastaava selvitys on tehty kymmenen vuotta sitten ja on siten vanhentunut.

3. Onko vanhempainyhdistyksille ja muille sidosryhmille tiedotettu selvityksestä ajoissa?

Palveluverkkoselvitys valmistui lokakuun alussa. Valmistelu tehtiin nopealla aikataululla, koska muun muassa koulujen sisäilmatilanteeseen tarvitaan ratkaisuja. Suunnitelma haluttiin ripeästi päätöksentekoon. Selvitys oli Lasten ja nuorten lautakunnassa ensimmäisen kerran 6.11. Tällöin lautakunta jätti selvityksen pöydälle, sillä vanhempia ja muita sidosryhmiä haluttiin kuulla.

Marraskuun puolivälissä kaupunki järjesti tiedotus- ja keskustelutilaisuudet päiväkoti- ja kouluikäisten vanhemmille, vanhempainverkostolle sekä kaupungin henkilöstölle. Vanhemmille  13.11. järjestetty tilaisuus videoitiin. Selvityksestä on tiedotettu myös kaupungin verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä päiväkotien Tenavanetti- ja perusopetuksen Helmi-palvelussa. 

4. Ovatko kuntalaiset saaneet vaikuttaa oikeasti?

Ennen selvityksen hyväksymistä 350 vastaajaa kertoi ajatuksiaan Järvepään päiväkoti- ja kouluverkosta MunJäke-sovelluksessa. 

Lasten ja nuorten lautakunta teki kuntalaisten näkemysten pohjalta lisäselvityksiä mm. yhtenäiskoulujen toteuttamisjärjestyksestä. Selvitysten jälkeenkin lautakunta päätyi esittämään alkuperäistä esitystä, sillä kiinteistöjen kunto, sisäilmatilanne ja niiden edellyttämät investoinnit täytyy laittaa käytäntöön pikaisesti. Lautakunta hyväksyi erillisselvityksen 20.11. kokouksessaan. Selvitys etenee valtuustokäsittelyyn 13.12. Käytännön hankesuunnittelu käynnistyy ensi vuonna. Kuntalaiset ovat mukana tässä suunnittelutyössä. Kaupungin sivujen kautta voi edelleen antaa palautetta.

Päiväkoti- ja koulukyselyn tulokset (pdf 1 000 kt)

Anna palautetta

5. Miksi Järvenpäässä siirrytään pienistä lähikouluista yhtenäiskouluihin?

Koulun koko ei ole merkitävin tekijä oppimistulosten ja viihtyvyyden kannalta, vaan sopiva ryhmäkoko. Uudessa suunnitelmassa ryhmät ovat aiempaa pienempiä. Myös henkilöstöresurssit vaikuttavat olennaisesti siihen, miten koulutaival sujuu. Yhtenäiskouluista ei ole yksioikoisia tutkimustuloksia, jotka osoittaisivat koulujen olevan oppilaiden kannalta joko hyviä tai huonoja. Koulujen osalta täytyy tehdä pitkäjänteistä lapsivaikutusten arviointia, jotta nähdään, millaisia vaikutuksia ratkaisuilla on hyvinvointiin.

Koulumatkat ovat Järvenpäässä valtakunnallisesti ottaen lyhyet. Näin on myös uuden kouluverkon jälkeen. Niille, joiden koulumatka ylittää kolme (1. luokka) tai viisi (muut) kilometriä, kaupunki järjestää koulukyydin. Näitä on kaikista oppilaista vähemmistö.  

Yhtenäiskoulu – uhka vai mahdollisuus? Tutkimus yhteiskoulun opettajuudesta (pdf 337 kt)

6. Mitä saadaan päiväkoteihin ja kouluihin kuluvalla investointisummalla?

Päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelman arvioitu investointisumma on maksimissaan noin 156 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy useita yhtenäiskouluja, alakouluja ja perusparannuksia. Sitä, onko summa yhden kaupungin mittakaavassa suuri vai pieni, on vaikea arvioida. Kouluverkon periaatteina on ollut kustannustehokkuuden, toimivuuden ja turvallisuuden yhdistäminen. Kustannuslaskelmat tekee aina ulkopuolinen toimija (ei kaupunki) ja rajat investoinneille saadaan käyttämällä vertailutasona Etelä-Suomen muita kouluja. Arvioidut summat perustuvat valtakunnallisiin laskelmataulukoihin.

Summa kattaa lisäksi varautumisen tulevaisuuden oppimisympäristöön, jonka merkittävä piirre on tilojen muuntuminen myös muuhun kuin päiväkoti- ja koulukäyttöön. Esimerkiksi JYK:in tiloihin on suunniteltu isoa päiväkotia, liikuntahallia, opistoa sekä musiikkiopistoa. Koulujen ja päiväkotien sisäilman hyvä laatu on erityisen tärkeä asia, joten huolellisista perusparannuksista ja laadukkaasta rakentamisesta ei voida tinkiä.