A

Perheoikeudelliset palvelut, Usein kysytyt kysymykset

Tälle sivulle on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä isyydestä, elatusavusta, huollosta ja tapaamisoikeudesta  (linkkiä klikkaamalla pääset suoraan aihealueeseen liittyviin kysymyksiin):

Jos et löytänyt vastausta kysymykseesi tai jäikö jokin asia mietityttämään? Voit kysyä asiaa lastenvalvojiltamme.

Isyyden selvittäminen ja tunnistaminen

1. Miksi isyys pitää tunnustaa?

Isyyslaissa säädetään lapsen isyyssuhteen syntymisestä. Isyyslain mukaan isyys joko todetaan isyysolettaman perusteella tai vahvistetaan erikseen. Isyyden toteaminen tapahtuu avioliiton perusteella; jos lapsen äiti on ollut avioliitossa lapsen syntyessä, aviomies oletetaan aina lapsen isäksi. Tällöin vanhemmat ovat yhdessä myös lapsen huoltajia.

Sen sijaan jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on lapsen isyys aina erikseen vahvistettava joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys tulee siten vahvistaa, vaikka vanhemmat olisivat lapsen syntyessä avoliitossa. Jos vanhemmat solmivat avioliiton lapsen syntymän jälkeen, on isyys myös tuolloin vahvistettava erikseen.

Isyyden vahvistamisen myötä lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Lapsesta tulee isän rintaperillinen, ja hänelle voidaan antaa isän sukunimi. Lapsella on isyyden vahvistamisen jälkeen oikeus saada elatusta isältään ja hänelle syntyy oikeus pitää yhteyttä ja tavata isäänsä.

2. Miten isyyden selvittäminen hoidetaan?

Isyyden selvittäminen kuuluu sen kunnan lastenvalvojalle, missä äidillä on kotipaikka. Maistraatti toimittaa tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta äidin kotikunnan lastenvalvojalle.

3. Miten isyyden tunnustaminen tehdään?

Ennakollinen isyyden tunnustaminen

Isyyden tunnustaminen voidaan ennen lapsen syntymää ensisijaisesti tehdä äitiysneuvolassa, jossa tunnustamisen vastaanottaa neuvolan terveydenhoitaja tai kätilö. Lapsen äiti tulee olla tunnustamistilaisuudessa henkilökohtaisesti paikalla sekä antaa tunnustamiselle suostumuksensa. Tunnustaminen neuvolassa ei edellytä lapsen äidin ja miehen olevan avoliitossa.

Neuvolan työntekijä toimittaa tunnustamisasiakirjan lastenvalvojalle.

Toissijaisesti voidaan isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää tehdä lastenvalvojan luona. Tällöin tulee lapsen äiti esittää lastenvalvojalle todistus raskaudesta.

Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää edellyttää isyysasian olevan sekä lapsen äidille että tunnustavalle miehelle selvä.

4. Ja miten neuvolassa tehty ennakollinen isyyden tunnustaminen etenee lapsen syntymän jälkeen isyyden vahvistamiseksi?

Neuvolan työntekijä toimittaa tunnustamisasiakirjan lastenvalvojalle.

Lastenvalvoja voi vasta 31. päivänä lapsen syntymästä lähettää isyysasiakirjat maistraattiin isyyden vahvistamista varten.

Määräaika johtuu siitä että isyyslaissa säädetään että mies, joka on tunnustanut isyytensä, voi peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti isyyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle viimeistään 30.päivänä lapsen syntymästä.

Lisäksi lapsen äiti tai mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, voi ennen määräajan päättymistä, ilmoittaa käsityksensä siitä, että lapsen tunnustanut mies ei ole lapsen isä.

Kun isyys on maistraatissa vahvistettu, lähettää maistraatti isyyspäätökset vanhemmille.

5. Isyyden tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen

Tunnustaminen voidaan tehdä lastenvalvojan luona myös lapsen syntymän jälkeen. Maistraatti toimittaa tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta äidin kotikunnan lastenvalvojalle, joka lähettää äidille ajan isyyden selvittämistä koskevaan neuvotteluun lastenvalvojan luokse.

Lapsen äidin ja tunnustavan miehen henkilökohtainen läsnäolo on isyyttä selvitettäessä välttämätöntä. Suotavaa on että he asioivat yhdessä varatulla ajalla. Käynnillä mies voi allekirjoittaa isyyden tunnustamislausuman. Lastenvalvoja toimittaa isyysasiakirjat maistraattiin isyyden vahvistamista varten.

Kun isyys on maistraatissa vahvistettu, lähettää maistraatti isyyspäätökset vanhemmille.

6. Voiko isyyden varmistamiseksi tehdä oikeusgeneettinen isyystutkimus (dna-tutkimus)?

Mikäli isyyden selvittämisen yhteydessä joko lapsen äiti tai lapsen mahdollinen isä haluaa oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella varmistua isyydestä, voidaan tarvittavat näytteet ottaa lastenvalvojakäynnillä. Tällaisessa tilanteessa tulisi tutkimusta haluava, erillisiä toimenpideohjeita varten, olla lastenvalvojaan ennen varattua aikaa puhelinajalla yhteydessä.

Lapsen äiti, lapsen mahdollinen isä sekä lapsi (lapsen äidin tai mahdollisen isän avustuksella) ottavat posken sisäpinnasta sivelynäytteen lastenvalvojan valvoessa näytteenottoa. Näytteet saatuaan lastenvalvoja toimittaa ne Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen oikeusgenetiikkayksikköön, jossa tutkimus tehdään. Tutkimuksen tekeminen kestää noin viikon siitä, kun kaikki näytteet ovat saapuneet tutkittavaksi.

Oikeusgenetiikkayksikkö toimittaa tutkimustuloksen isyysasiaa hoitavalle lastenvalvojalle. Lastenvalvoja ilmoittaa asianosaisille tutkimuksen tuloksen sekä sopii asianosaisten kanssa isyyden selvittämisen jatkosta.

Oikeusgeneettinen isyystutkimus on asianosaisille maksuton.

7. Mitä tarvitsen mukaan neuvolan terveydenhoitajan/kätilön tai lastenvalvojan luokse isyyden selvittämiseen?

Tarvitset kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (passi, ajokortti tai henkilökortti). Mikäli väestörekisterinpitäjällä/Suomen viranomaisella ei ole tietoa lapsen äidin siviilisäädystä, lapsen äidin on toimitettava lisäksi todistus siitä että hän on ollut naimaton lapsen syntyessä. Tällaisessa tilanteessa lastenvalvoja lähettää äidille erilliset toimenpideohjeet.

8. Kuka on lapsen huoltaja tunnustamisen jälkeen?

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltajana on lapsen äiti. Tunnustamistilaisuuden yhteydessä voivat lapsen äiti ja mies sopia, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti. Sopimus yhteishuollosta vahvistetaan isyyden vahvistamisen jälkeen.

9. Miten lapselle voidaan antaa isän sukunimi?

Lapsen sukunimi on ilmoitettava väestötietojärjestelmään noin kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Lapsen nimi ilmoitetaan lapsen kotikunnan maistraatille. Ilmoituksen voi tehdä myös sen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on.

Lapsen sukunimeksi voidaan valita sukunimi, joka jommallakummalla vanhemmalla on sillä hetkellä, kun lapsi ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. Avoliitossa syntyneelle lapselle voidaan antaa isän sukunimi vasta sen jälkeen, kun isyys on vahvistettu.

Jos isyyttä ei ole vahvistettu nimeä ilmoitettaessa, lapsi saa sukunimekseen äidin sukunimen. Lapsen sukunimi voidaan kuitenkin isyyden vahvistamisen jälkeen muuttaa isän sukunimeksi maistraattiin tehtävällä erillisellä ilmoituksella.

10. Asuimme ulkomailla lapsemme syntyessä, pitääkö isyys vahvistaa Suomessa?

Vieraassa valtiossa annettu isyyspäätös, joka on voimassa siinä valtiossa missä se on annettu, voidaan tunnustaa Suomessa ilman eri vahvistusta. Tällöin suomalaista isyyden tunnustamis- ja vahvistamismenettelyä ei tarvita.

Vanhempien tulee toimittaa vieraassa valtiossa annettu isyyspäätös maistraattiin, joka tallentaa isyyttä koskevan tiedon väestötietojärjestelmään. Päätöksen tulee olla alkuperäinen tai virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös ja se tulee olla myös asianmukaisesti laillistettu. Päätös tulee olla käännetty joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Päätöksenä pidetään tuomioistuimen ja muun viranomaisen päätöstä sekä oikeustoimen vahvistamista tai rekisteröintiä, jos lapsen ja miehen välistä suhdetta pidetään tällaisen toimenpiteen seurauksena isyyssuhteena siinä valtiossa, jossa rekisteröinti tai muu toimenpide on suoritettu. Tarvittaessa Helsingin hovioikeus voi hakemuksesta vahvistaa tunnustetaanko isyydestä vieraassa valtiossa annettu päätös Suomessa.

11. Mitä jos isäehdokkaita on useita?

Jos avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsella on useampi isäehdokas, isyys voidaan selvittää lastenvalvojan toimesta maksutta siten, että kaikille asianosaisille kirjoitetaan lähetteet oikeusgeneettiseen isyystutkimukseen (dna-tutkimus), joka antaa luotettavan tuloksen isyydestä. Tarvittavat näytteet voidaan ottaa lastenvalvojakäynnillä. Lastenvalvoja tarkistaa asianosaisten henkilöllisyydet ja valvoo näytteenoton.

12. Mitä jos lapsen äiti haluaa kieltää isyyden selvittämisen?

Uuden isyyslain mukaan (1.1.2016) äiti ei voi vastustaa isyyden selvittämistä. Äidillä ei myöskään ole mahdollisuutta estää isyyskanteen ajamista, jos lastenvalvojalla on riittävät tiedot edetä asiassa. Miehellä on tietyin edellytyksin oikeus viedä isyyskanne tuomioistuimeen.

13. Äiti on kieltänyt isyyden selvittämisen, mutta haluan tunnustaa isyyteni?

Ota yhteyttä kotipaikkakuntasi lastenvalvojaan (järvenpääläiset, keravalaiset ja tuusulalaiset kuntien yhteiseen perheoikeudellisen yksikön lastenvalvojiin). Miehellä, joka haluaa tunnustaa isyytensä, on mahdollisuus käynnistää isyyden selvittäminen.

Miehellä tulee olla tiedossaan henkilötietoja lapsesta ja lapsen äidistä. Asian hoitaminen on yksinkertaisinta, jos myös lapsen äiti saapuu paikalle. Mikäli mies haluaa oikeusgeneettiset tutkimukset tehtäväksi lastenvalvojan lähetteellä, on myös lapsen äidin suostuttava tutkimuksiin. 

Lapsen äitiä kuullaan isyyden tunnustamisesta, mutta mikäli lapsen äiti kiistää isyyden tai ei anna vastausta, mies voi jatkaa asian selvittämistä oikeusteitse nostamalla määräajassa isyyden vahvistamista koskevan kanteen käräjäoikeudessa.

14. Äitini on kieltänyt aikoinaan isyyden selvittämisen ja olen 17-vuotias. Olen nyt saanut tietää isäni henkilöllisyyden. Haluaisin, että isyys vahvistetaan. Miten toimin?

Ota yhteyttä kotipaikkakuntasi lastenvalvojaan (järvenpääläiset, keravalaiset ja tuusulalaiset kuntien yhteiseen perheoikeudellisen yksikön lastenvalvojiin), jolta saat lisätietoa asian hoitamiseksi.

Isyysoikeudenkäynti

1. Mitä teen, kun ex-poikaystäväni on ilmoittanut, ettei hän tunnusta pian syntyvää lastani, eikä myöskään aio maksaa elatusapua?

Jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen mahdollinen isä ei suostu vapaaehtoisesti isyyden selvittämiseen, isyys voidaan vahvistaa myös käräjäoikeudessa ajettavalla isyyskanteella. Lastenvalvoja huolehtii isyyskanteen laatimisesta ja edustaa lasta oikeudenkäynnissä, eikä siitä pääsääntöisesti aiheudu lapselle mitään kuluja. Isyyskanteen yhteydessä voidaan vaatia myös elatusavun vahvistamista.

2. Olen raskaana ja lapseni isä kuoli, voidaanko isyys vielä vahvistaa?

Jos biologisesta isyydestä saadaan riittävä näyttö, isyys voidaan vahvistaa tuomioistuimessa, vaikka lapsen isä olisi kuollut ennen lapsen syntymää. Isyyden toteennäyttämiseksi tehdään dna-tutkimus, joka voidaan tehdä vainajasta tai tarvittaessa myös hänen lähisukulaisistaan näiden suostumuksin. Lastenvalvoja hoitaa maksutta äidin pyynnöstä koko prosessin. Tärkeää on olla yhteydessä mahdollisimman pian lastenvalvojaan.

Isyyden kumoaminen

1. Olen saanut lapsen ja aviomieheni ei ole lapseni isä. Miten saan oikean isän lapselleni?

Jos lapsen äiti on ollut avioliitossa lapsen syntyessä, aviomies oletetaan aina lapsen isäksi.

Aviomiehen isyysolettama voidaan kumota, jos toinen mies tunnustaa isyytensä lastenvalvojalla ja lapsen äiti, hänen aviomiehensä, 15-vuotias lapsi sekä asiaa käsittelevä maistraatti hyväksyvät tunnustamisen.

Lapsen äiti ja aviomies voivat yhdessä pyytää lastenvalvojalta isyyden selvittämistä kuuden kuukauden kuluessa siitä kun lapsi on syntynyt. Mikäli oikeusgeneettisten isyystutkimusten perusteella voidaan todeta, että aviomies ei ole lapsen isä, maistraatti voi vanhempien yhteisestä hakemuksesta päättää, ettei aviomies ole lapsen isä.

Isyyden kumoaminen on mahdollista myös kanneteitse. Kanteen voi nostaa lapsen äiti, lapsen isä tai 15 vuotta täyttänyt lapsi. Miehen ja äidin on pantava kanne vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on syntynyt. Lapsen kanneaika ei ole määräaikaan sidottu. Miehellä, joka katsoo olevansa lapsen isä aviomiehen sijaan, on tietyin ehdoin oikeus nostaa kanne isyyden kumoamiseksi kahden vuoden määräajassa.

Avio- tai avoero

1. Olemme eronneet ja meillä on ala-ikäisiä lapsia. Mitä meidän tulisi tehdä?

Lapsen vanhemmat ovat aina ensisijaisesti vastuussa lapsiensa hyvinvoinnista ja heidän velvollisuutenaan on turvata lapsen tasapainoinen kehitys myös perhetilanteen muuttuessa.  Vanhempien erotilanteessa on ratkaistava ensin, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on puolestaan turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa huolimatta siitä, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei. Elatuslain mukaan vastuu lapsen elättämisestä on vanhemmilla ja lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta, tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona.

2. Onko erotilanteissa pakko tehdä kirjallisia sopimuksia?

Ei ole, mikäli vanhemmat pystyvät riidattomasti sopimaan asiat.  On kuitenkin hyvä tietää, että vain vahvistettu kirjallinen sopimus on täytäntöön pantavissa.

3. Onko vanhempien keskenään allekirjoittama sopimus, jossa on todistajien allekirjoitukset, pätevä ja virallinen?

Vanhemmat voivat noudattaa keskinäistä sopimusta, mutta sopimus ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Esimerkiksi Kela ei voi maksaa elatustukea tällaisen sopimuksen perusteella tilanteessa, jossa toinen vanhempi jättää maksamatta elatusavun tai elatusapu on pienempi kuin voimassa oleva elatustuki.

4. Miten saamme tehtyä täytäntöönpanokelpoiset sopimukset?

Vanhemmilla on lähtökohtaisesti sopimusvapaus lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen sekä elatukseen liittyvissä asioissa. Jotta sopimukset olisivat täytäntöönpanokelpoisia, tulee ne laatia kirjallisesti lapsen asuinkunnan lastenvalvojalla, joka vahvistaa sopimukset, mikäli ne eivät ole lapsen edun vastaisia. Vahvistetut sopimukset vastaavat lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua.

Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevat asiat on mahdollista ratkaista myös vanhempien avioeron yhteydessä. Asia saatetaan tällöin vireille avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksena jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudessa.

5. Miten varaan lastenvalvojalle ajan?

Vanhempien on hyvä pohtia ja keskustella etukäteen sopimusten sisällöstä ja sopia yhteisen ajan varaamisesta lastenvalvojalle. Aika varataan ensisijaisesti lapsen kotikunnan lastenvalvojalle (järvenpääläiset, keravalaiset ja tuusulalaiset kuntien yhteisestä perheoikeudellisesta yksiköstä). Etävanhempi voi halutessaan varata ajan myös oman kotikuntansa lastenvalvojalle. Siinäkin tapauksessa vanhempien tulee keskustella yhdessä sovittavista asioista.

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteisille lastenvalvojille voi varata ajan puhelimitse lastenvalvojien keskitetystä ajanvarauksesta tai suoraan lastenvalvojilta.

6. Mitä minun tulee tietää asioimisesta lastenvalvojan luona?

Lasten huoltoon, tapaamisoikeuteen, asumiseen ja elatukseen liittyvissä asioissa asianosaisia ja sopijapuolia ovat vanhemmat. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä vaan sopimusneuvottelut käydään sopijapuolten, eli vanhempien kesken. Lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatia vanhempien sopimista asioista täytäntöönpanokelpoinen asiakirja. Jotta sopimuksia voitaisiin laatia, tulee molempien vanhempien olla lähtökohtaisesti yhtä aikaa paikalla.

Sopimukset olisi hyvä tehdä vanhempien erilleen muuton yhteydessä tai lopullista avioeroa haettaessa eli tilanteessa, jossa perhettä koskevat muutokset ovat selkiytyneet siinä määrin, että vanhemmilla on valmiudet ratkaista lasta koskevat järjestelyt.

7. Mitä, jos asun toisella puolella Suomea, enkä pysty tulemaan Järvenpäähän lastenvalvojalle?

Tärkeintä on, että vanhemmat käyvät yhdessä keskustelua siitä, ovatko valmiita neuvottelemaan lasta koskevista sopimusasioista ja/tai muuttamaan aiemmin tehtyjä sopimuksia. Mikäli näin on, vanhemmat voivat asioida oman kunnan lastenvalvojalla ja asia voidaan hoitaa virka-apumenettelyllä.

8. Kuullaanko lapsia, miten lapsen mielipide otetaan huomioon?

Lapset eivät tee päätöksiä näistä asioista. Lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien asioiden ratkaisu on vanhempien ja aikuisten vastuulla. Lastenvalvoja kuulee lasta ihan poikkeustilanteissa. Sopimusasioissa lapsen vanhempien tehtävänä on ratkaista alaikäisten lastensa asiat heidän etunsa mukaisesti ja ottaen huomioon myös lastensa omat mielipiteet. Lähtökohtana on siis ajatus, että vanhemmat tietävät oman lapsensa parhaan. Lastenvalvoja voi vahvistaa vain vanhempien yksimielisiä sopimuksia.

Lapsenhuoltolaissa todetaan mm., että jos vanhemmat eivät ole yksimielisiä huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, myös lapsen mielipide tulee selvittää sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Riitaisessa asiassa lasta kuulevat tehtävään nimetyt sosiaalityöntekijät käräjäoikeuden pyynnön perusteella. Lapsenhuoltolain mukaan huolto- ja tapaamisasia on aina ratkaistava – niin lastenvalvojan luona kuin käräjäoikeudessakin - ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lapsen etu ei ole yhtä kuin lapsen tahto, vaan lapsen toiveet ja mielipide ovat vain yksi lapsen edun arviointiin vaikuttava seikka.

9. Emme pysty sopimaan yhteisten lapsiemme asioista, miten asiat saadaan ratkaistua?

Lapsia koskevissa asioissa sovinnon löytäminen on keskeisen tärkeää. Usein sovinto vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on siten lapsen edun mukaista. Vanhemmilla on mahdollista hakeutua sovintoratkaisuun pääsemiseksi perheasioiden sovitteluun. Mikäli sovintoratkaisua ei saavuteta, vanhemmat voivat viedä asian joko yksin tai yhdessä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeva asia pannaan vireille siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Vielä tässäkin vaiheessa vanhemmat voivat pyytää käräjäoikeudesta sovittelua. Kaikissa Suomen käräjäoikeuksissa on käynnistynyt 1.5.2014 alkaen asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu. Sovittelua voi hakea käräjäoikeudelle toimitetulla vapaamuotoisella hakemuksella tai tätä tarkoitusta varten laaditulla kaavakkeella, joita saa käräjäoikeuden kansliasta. Osapuolet voivat tehdä hakemuksen yhdessä tai erikseen. Sovittelu tapahtuu perheasioihin perehtyneen tuomarin johdolla ja häntä avustaa asiantuntijana lapsiasioihin perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä.

Lapsen huoltajuus, yhteishuolto ja yksinhuolto

1. Mikä merkitys on yhteishuollolla/yksinhuollolla?

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen huoltaja toimii holhoustoimilain nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita.

Jos lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa ja hänen toinen huoltajansa kuolee, jää huolto elossa olevalle vanhemmalle.

Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman verotukseen eikä sosiaaliturvaan (esim. lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen). Huoltomuoto ei myöskään vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon.

2. Mitä yhteishuolto tarkoittaa?

Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa em. lapsen asioissa. Lapsen yhteishuolto edellyttää vanhemmilta kykyä keskustella ja myös tehdä lasta koskevia päätöksiä yhdessä. Lapsen kanssa asuva vanhempi voi kuitenkin yhteisen huollon sitä estämättä huolehtia ja päättää lapsen arkisista asioista, päivittäisestä hoidosta ja huolenpidosta.

Yhteishuolto ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona.

3. Mikä on yksinhuoltajuus?

Kun vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, tekee hän yksin kaikki lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhuolto, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle. Ei-huoltaja-vanhempi päättää kuitenkin lapsen päivittäiseen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä asioista silloin, kun lapsi on hänen luonaan.

Yksinhuoltajuudella ei ole merkitystä lapsen ja ei-huoltajan tapaamisoikeuteen eikä elatusvelvollisuuteen.

4. Lähivanhempi on muuttamassa ja meillä on yhteishuolto. Saako lähivanhempi muuttaa lapsen kanssa?

Kyllä saa, mutta yhteishuollon periaatteiden mukaisesti huoltajien tulee keskustella lapsen asioista ja päättää asia yhdessä. Toisella yhteishuoltajalla ei kuitenkaan ole käytettävissään pakkokeinoa, jolla voisi estää muuton Suomessa, jos yksimielisyyttä ei synny. Muutto saattaa kuitenkin olla niin olennainen muutos, että lapsen tapaamissopimus (ja tarvittaessa elatussopimus) tulee neuvotella uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Mahdollista on myös sopia lapsen muuttamisesta etävanhemman luokse, jos se on lapsen edun mukaista. Jos lapsella on vain yksi huoltaja, tämä päättää yksin lapsen asuinpaikan. Sekä yhteishuoltajan että yksinhuoltajan olisi kuitenkin hyvä asumisratkaisuissaan mahdollisuuksien mukaan huomioida lapsen oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu.

5. Lapseni tarvitsee passin, enkä tavoita toista vanhempaa. Miten saan passin hankittua?

Lapsen passihakemuksen liitteenä tulee olla kirjallinen, yksilöity suostumus siltä huoltajalta, joka ei ole läsnä passihakemusta jätettäessä. Passi voidaan myöntää ilman toisen huoltajan suostumusta vain erityisestä syystä, jos joltakin huoltajalta ei matkan, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi voida saada suostumusta. Myös väliaikaisia passeja voidaan myöntää erityisin perustein tietyn matkan ajaksi (kts. http://www.poliisi.fi/passi).  

Jos huoltaja on evännyt suostumuksensa, passi voidaan kuitenkin myöntää alaikäiselle, jos sen myöntämättä jättäminen olisi selvästi vastoin lapsen etua. Lisäksi vaaditaan, että voidaan pitää ilmeisenä sitä, ettei lasta vastoin huoltajansa suostumusta muutoin kuin tilapäisesti viedä toiseen valtioon. Passin myöntävä viranomainen selvittää kussakin tapauksessa, mikä on lapsen edun mukaista.

6. Mitä tarkoittaa oheishuolto ja mistä sitä haetaan?

Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Oheishuolto ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan eikä tuota oheishuoltajalle elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.

Oheishuoltaja toimii vanhempien/vanhemman ohella lapsen huoltajana. Oheishuollon määräämisen edellytyksenä on, että se on lapsen edun mukaista. Oheishuoltoa haetaan käräjäoikeudesta.

7. Olen yksinhuoltaja ja haluaisin turvata lapseni tulevaisuuden siltä varalta, että minulle tapahtuu jotain. Voinko "testamentata" lapseni huollon sisarelleni?

Jos lapsen huoltajina olleet vanhemmat ovat kuolleet, käräjäoikeus voi uskoa lapsen huollon yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. Kun sosiaalilautakunta on saanut tiedon lapsen jäämisestä vaille huoltajaa, se neuvottelee lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja tekee tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemuksen huoltajan määräämiseksi lapselle. Hakemuksen voi tehdä myös lapsen sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö.

Uuden huoltajan määrää lapsen asuinpaikan käräjäoikeus. Käräjäoikeuden määräämä huoltaja huolehtii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lasta koskevien päätösten tekemisestä siten kuin huoltajana oleva vanhempikin.

Lapsen huoltoa koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lisäksi on otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Lapsen "testamenttaaminen" ei siis ole mahdollista. Vanhemmat voivat kuitenkin kirjata toiveensa lapsen huollon uskomisesta jollekin tietylle henkilölle, mutta tämä toive ei sido viranomaisia, vaan tuomioistuimen tulee ratkaista asia kuitenkin aina lopulta lapsen edun mukaisesti.

Asuminen

1. Kumman vahemman luona lapsi asuu?

Silloin kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, mutta eivät asu yhdessä, on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen asumisesta päätettäessä lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Vanhempien tulee neuvotella ja tarkastella eri vaihtoehtoja erityisesti lapsen kannalta ja harkittaessa lapsen asuinpaikkaa on tärkeää ottaa huomioon kuinka asuminen ja lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten.

2. Emme pääse yksimielisyyteen siitä kumman vanhemman luona lapsi asuu - mitä tehdä?

Voitte hakea apua perheasioiden sovittelusta sovintoratkaisuun pääsemiseksi.

Jos vanhemmat eivät pääse sovittelun avulla yhteisymmärrykseen lapsen asuinpaikasta, tulee asia viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

3. Mitä tarkoitetaan vuoroasumisella?

Vuoroasuminen tarkoittaa sitä, että lapsi asuu käytännössä puolet tai lähes puolet ajastaan vuorotellen vanhempiensa luona. Suomen lainsäädännön mukaan lapsi voi kuitenkin olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa ja tästä vanhempien tulee päästä yksimielisyyteen ennen sopimusten laatimista. Esimerkiksi lapsen lähikoulu ja koulukuljetukset määräytyvät lapsen asuinpaikan mukaan. Asumistukea ja monia muita etuuksia myönnettäessä lapsi voidaan ottaa huomioon vain toisen vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Lapsilisää maksetaan vain toiselle vanhemmalle, lähtökohtaisesti sille, jonka luona lapsi virallisesti asuu.

 

4. Jos lapsi asuu vuoroviikoin molemmilla vanhemmilla, tarvitseeko maksaa elatusapua?

Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vaikka lapsi olisi puolet kuukaudesta äidin luona ja puolet kuukaudesta isän luona, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että elatusapua ei tarvitse maksaa. Jos vanhemmilla on hyvin erilainen elatuskyky, kulujen tasajako ei ole välttämättä reilu ratkaisu.

Vuoroviikkoasumisessa tai muussa tapauksessa, jossa etävanhempi pitää lasta luonaan hyvin paljon, on mahdollista soveltaa oikeusministeriön ohjetta elatusavun määrittelystä. Ohjeen mukaan lasketusta elatusavusta tehdään lopuksi luonapitovähennys, joka on sitä suurempi, mitä pidemmän osan kuukaudesta lapsi on etävanhemman luona. Vanhemmat voivat sopia myös ohjetta suuremmasta vähennyksestä elatusapuun, jos molemmat vanhemmat osallistuvat lasten kustannusten maksamiseen.

5. Milloin vuoroasuminen on toimiva ratkaisu?

Vuoroasumista koskevien vaatimusten taustalla on usein ajatus vanhempien välisen tasa-arvon toteuttamisesta. Usein myös taloudelliset seikat vaikuttavat vaatimuksiin vuoroasumisesta. Vaikka lapsi haluaisi vuoroasumisjärjestelyä itsekin, hän ei välttämättä kykene hahmottamaan, mitä vuoroasuminen käytännössä tarkoittaa. Vuoroasumisratkaisun tulee aina perustua erityiseen harkintaan, jossa huomioidaan ennen kaikkea lapsen etu ja tarpeet asumis- ja tapaamisratkaisussa.

Asuinpaikan toistuva vaihtuminen edellyttää vanhemmilta kykyä saada käytännön järjestelyt toimimaan. Vanhemmilta vaaditaan hyvää suunnittelua ja kykyä ennakoida tulevia asumisjaksoja etukäteen. Mitä nuorempi lapsi on, sitä vaativampi ratkaisu vuoroasuminen on lapselle. Lapsella olisi hyvä olla riittävästi ikää ja kykyä suunnitella ja ennakoida tulevaa. Lisäksi häneltä edellytetään sopeutumiskykyä, sillä eri säännöt ja rutiinit vanhempien luona edellyttävät suurta joustavuutta lapselta. Parhaimmillaan vuoroasuminen on lapselle antoisaa, koska lapsi voi vanhempien eron jälkeen silti elää arkipäivää kummankin vanhemman kanssa. Yleisesti ottaen vuoroasumista ei ole pidetty suositeltavana pienen lapsen kohdalla.

Tutkimusten mukaan vuoroasumisen on todettu toimivan parhaiten, jos vanhemmat ovat päätyneet asumisjärjestelyyn perusteena lapsen tarpeet, vanhemmat jakavat vanhemmuuden ja huolehtivat lapsen arjen sujumisesta yhdessä, vanhempien välit ovat hyvät ja heidän yhteistyönsä toimii, vanhemmat ottavat huomioon lapsen tarpeet ja suhtautuvat myönteisesti ja joustavasti lapsen oleskeluun toisen vanhemman luona ja vanhemmat välittävät toisilleen tietoja lapsen arjesta toisessa kodissa. Lapsen näkökulmasta on olennaista, että hän on itse halukas ja kykenee vuoroasumisjärjestelyyn sekä pystyy hahmottamaan ikänsä puolesta elämäänsä. Lisäksi on tärkeää, että vanhemmat asuvat niin lähekkäin, että lapsen päiväkoti tai koulu ja tärkeimmät sosiaaliset suhteet pysyvät samana.

Tapaamisoikeus

1. Mistä asioista sovitaan tapaamisoikeuden yhteydessä?

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamissopimuksessa onkin syytä ottaa huomioon mm. lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys. Vaikka sopimuksen tekohetkellä ei tuntuisi olevan tarvetta tapaamisoikeuden määrittämiselle ja kirjaamiselle, se on suositeltavaa.  Mahdollisten erimielisyystilanteiden välttämiseksi on hyvä, että tapaamisoikeus olisi määritelty mahdollisimman tarkasti.

Tapaamisoikeudesta sovittaessa on hyvä sopia normaalin viikkorytmin lisäksi myös lomien ja juhlapyhien vietosta, kuten kesälomat, joulu, pääsiäinen ja muut koulujen lomat. Lisäksi tapaamissopimuksessa voidaan sopia tapaamisten lisäksi muusta yhteydenpidosta sekä lapsen kuljettamisesta ja tarvittaessa myös tapaamismatkakulujen jakamisesta.

Lapsen asioista sovittaessa lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Vanhempien tulee neuvotella ja punnita eri vaihtoehtoja ennen muuta lapsen kannalta ja tapaamissopimusta tehdessään vanhempien on tärkeää ottaa huomioon kuinka asiat järjestyvät lapsen arjessa käytännössä parhaiten.

2. Miten lapsen tapaamismatkakulut jaetaan, kun lapsi muutti lähivanhempansa kanssa satojen kilometrien päähän?

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.

Vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu. Tästä johtuen myös se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on osaltaan velvollinen edistämään tapaamisoikeuden tarkoituksen toteutumista, paitsi muutoin, myös osallistumalla tarvittaessa niihin kustannuksiin, jotka tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat. Jos jompikumpi vanhempi muuttaa kauemmaksi, voi olla aiheellista neuvotella tapaamisoikeudesta uudelleen. Samalla vanhemmat voivat sopia tapaamismatkakustannusten jakamisesta vanhempien välillä.

3. Sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai käräjäoikeudessa annettu päätös lapsen tapaamisoikeudesta ei toimi. Kenen puoleen voin kääntyä?

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu huolimatta siitä, millaiset keskinäiset välit hänen vanhemmillaan on. Vanhemmat voivat hakeutua tapaamisoikeuden toteuttamiseen liittyvissä erimielisyystilanteissa perheasioiden sovitteluun. Jos vahvistettu sopimus ei vastaa vallitsevaa tilannetta, voidaan aiempaa sopimusta tai päätöstä muuttaa joko uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Voimassa olevan vahvistetun tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa, kun päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu. Käytettävissä olevia pakkokeinoja ovat uhkasakko ja nouto. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos 12-vuotias tai sitä nuorempi, mutta riittävän kehittynyt lapsi sitä vastustaa.

Täytäntöönpanon hakijana voi olla joko lapsen lähihuoltaja, joka vaatii lapsen palauttamista luokseen tai tapaava vanhempi, joka vaatii vahvistetun tapaamisoikeuden toteuttamista. Sen sijaan lähihuoltaja ei voi vahvistetusta tapaamisoikeudesta huolimatta vaatia toisen vanhemman velvoittamista tapaamaan lastaan.

Tuomioistuin lähettää pääsääntöisesti vireillä olevan asian ensin täytäntöönpanosovitteluun. Sovittelun avulla pyritään saamaan asianosaiset noudattamaan vapaaehtoisesti päätöstä tai sopimusta. Jos asia ei ratkea täytäntöönpanosovittelussa, täytäntöönpano toteutetaan antamalla täytäntöönpanomääräys, jolla hakijan vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi hakijalle (huollon täytäntöönpano) tai sallimaan lapsen ja tapaavan vanhemman väliset tapaamiset (tapaamisoikeuden täytäntöönpano). Lisäksi täytäntöönpano-oikeudenkäynnissä vahvistetun tapaamisoikeuden ehtoja voidaan muuttaa tai täsmentää joko väliaikaisesti tai vähäisissä määrin myös pysyvästi.

Täytäntöönpanoa haetaan lapsen tai hakijan vastapuolen asuinpaikan käräjäoikeudelta. Täytäntöönpanoa on haettava kirjallisesti ja hakemukseen on liitettävä sopimus tai päätös tapaamisoikeudesta alkuperäisenä tai päätöksen antaneen viranomaisen oikeaksi todistamana jäljennöksenä.

Lapsia koskevissa riidoissa sovinnon löytäminen on kuitenkin keskeisen tärkeää. Usein sovinto vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on siten lapsen edun mukaista.

 

4. En saa tavata lastani, mitä teen?

Jos vanhempien välillä on voimassa oleva lastenvalvojan vahvistama sopimus tai oikeuden päätös tapaamisoikeudesta, on molempien vanhempien lähtökohtaisesti noudatettava sitä. Jos lähivanhempi estää tapaamiset, on tapaajavanhemman haettava tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta toimittamalla tätä koskeva kirjallinen hakemus käräjäoikeuden kansliaan (edellisessä kysymyksessä selvitetty täytäntöönpanomenettely).

Jos tapaamisoikeudesta ei ole vahvistettua sopimusta tai oikeuden päätöstä, ei täytäntöönpanoa voi hakea. Tällaisessa tilanteessa vanhempien tulisi ensin sopia tapaamisoikeudesta tai, jos sopua ei synny, viedä asia käräjäoikeuteen tapaamisoikeuden vahvistamiseksi.

Tapaamisoikeuden toteutumiseen liittyvissä ongelmissa vanhemmat voivat hakeutua myös perheasioiden sovitteluun.

5. Isä/äiti ei tapaa lasta sovitusti, voinko velvoittaa hänet tapaamisiin jollain keinoin?

Lähihuoltaja ei voi vahvistetusta tapaamisoikeudesta huolimatta vaatia toisen vanhemman velvoittamista tapaamaan lastaan. Pakolla toteutettua tapaamista ei voida pitää lapsen edun mukaisena.

6. Minua huolestuttaa sopia tapaamisia toisen vanhemman kotiin, mitä voin tehdä?

Jos lapsen tapaamisoikeudesta sovittaessa tai päätettäessä ilmenee riskitekijöitä, joiden vuoksi lasta ei voida turvallisesti antaa tapaavan vanhemman yksinomaiseen huolenpitoon, voidaan tapaamiset toteuttaa joko tuettuina tai valvottuina. Tuettujen ja valvottujen tapaamisten toteuttamisen edellytyksenä on, että niistä on sovittu lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Valvottu tapaaminen voidaan järjestää, kun halutaan turvata tapaamisen sujuminen riskitilanteissa (esimerkiksi kun perheessä on ollut väkivaltaa tai kaappausuhka). Valvotussa tapaamisessa tapaamista seurataan jatkuvasti. Valvova henkilö on koko tapaamisen ajan samassa tilassa tai jatkuvassa näkö- ja kuuloyhteydessä tapaajiin.

Tuettu tapaaminen voidaan järjestää, kun vanhemmuudessa tarvitaan tukea tai kun vanhempien välillä on luottamuspula. Tuetussa tapaamisessa ulkopuolinen henkilö on tarvittaessa saatavilla. Hän huolehtii tapaamisen alkamisesta ja päättymisestä ja seuraa tilannetta. Tuen avulla voidaan varmistaa tapaamisen sujuminen lapsen edun mukaisesti.

Lisäksi voidaan järjestää valvottu vaihto esimerkiksi silloin, kun vanhempien välille on määrätty lähestymiskielto tai lapsen vaihtotilanteissa syntyy toistuvasti riitaa vanhempien välille. Valvotun vaihdon tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi turvallisesti siirtyä toisen vanhemman luokse.

Siirry tapaamispaikan osioon.

7. Lapsi ei halua tavata toista vanhempaansa, mitä minun tulisi tehdä?

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeus on ensisijaisesti lapsen oikeus ja vanhempien tehtävänä on turvata myönteinen ja läheinen suhde kumpaankin vanhempaan. Jos lapsi ei halua tavata toista vanhempaansa, tulisi vanhempien pyrkiä selvittämään syytä tähän. Tarvittaessa vanhemmat voivat kääntyä esim. perheneuvolan puoleen.

Tapaamisoikeuden toteutumiseen liittyvissä ongelmissa vanhemmat voivat hakeutua myös perheasioiden sovitteluun.

8. Meillä on lastenvalvojan vahvistama sopimus tapaamisoikeudesta, mutta isä/äiti tapaa lasta vain satunnaisesti/tapaamissa on ollut vuoden tauko. Pitääkö minun silti varautua tapaamisiin tapaamissopimuksen mukaisesti joka kerta ja mikäli tapaajavanhempi ilmoittaa, että tulee hakemaan lapsen viikonlopuksi hänen luokseen? Onko minun annettava lapsi tapaamiseen?

Tapaamisoikeuden keskeisenä tavoitteena on, että lapsi voi säilyttää läheisen suhteen muualla asuvaan vanhempaansa. Jos tapaava vanhempi laiminlyö toistuvasti tapaamisia, ei tapaamisia voida välttämättä enää pitää lapsen edun mukaisena. Lapsen toistuva turha odottaminen ja toistuvat pettymykset saattavat tehdä tapaamisoikeuden toteuttamisesta lapsen edun vastaista. Vaikka lapsen oikeus pitää yhteyttä muualla asuvaan vanhempaansa onkin vahva oikeus, se ei saa kuitenkaan kääntyä vanhemman oikeudeksi, jota toteutetaan pakolla niin, että peruslähtökohtana oleva lapsen etu unohtuu. Myös tapaajavanhemman tulisi siten ymmärtää, että kyse ei ole vanhemman oikeudesta, jota hän voi mielensä mukaan käyttää, vaan velvollisuudesta, jonka jatkuva ja toistuva laiminlyönti voi johtaa tapaamisoikeuden supistamiseen. Viimekädessä käräjäoikeus voi hakemuksesta evätä tapaamisoikeuden kokonaan, koska se ei ole enää lapsen edun mukainen.

Tällaisessa tilanteessa tapaamiset tulisi pyrkiä sopimaan uudestaan muuttuneita olosuhteita vastaavaksi lastenvalvojan luona tai hakeutua tarvittaessa perheasioiden sovitteluun. Tapaamiset voidaan toteuttaa myös perheoikeudellisen yksikön tapaamispaikassa tietyin edellytyksin.

9. Olen huolissani lapsen turvallisuudesta, onko minun annettava lapsi tapaamisiin?

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Huoltolain nojalla kumpikin vanhempi on velvollinen myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen. Jos vanhempien välillä on vahvistettu sopimus tai tuomioistuimen päätös tapaamisista, sitoo se lähtökohtaisesti kumpaakin vanhempaa.

Tapaamiset eivät kuitenkaan saa muodostua uhkaksi lapsen terveydelle, hyvinvoinnille tai turvallisuudelle. Lähivanhemman ei siten tarvitse luovuttaa lasta esimerkiksi päihtyneelle tai uhkaavasti käyttäytyvälle vanhemmalle. Lähivanhemman on kuitenkin tehtävä itse arvio tilanteesta ja päätettävä, antaako hän lapsen tapaamiseen. Jos ilmenee tekijöitä, joiden vuoksi lasta ei voida antaa tapaamisiin turvallisesti, tapaamisoikeuden ehdoista tulisi pyrkiä sopimaan uudestaan ja tarvittaessa tapaamiset voidaan sopia järjestettäväksi tapaamispaikassa.

Tapaajavanhemmalla on oikeus hakea tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta.  Jos lähivanhempi estää tapaamisen ilman hyväksyttävää syytä, käräjäoikeus voi määrätä tapaamisoikeutta koskevan vanhempien välisen sopimuksen tai oikeuden päätöksen täytäntöönpantavaksi.

10. Isä/äiti ei palauta lasta tapaamisen jälkeen, kenen puoleen minun pitää kääntyä?

Tapaava vanhempi voi pitää lasta luonaan vain tapaamisoikeuden määrittämissä rajoissa, elleivät vanhemmat toisin sovi. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen tai sosiaalitoimen vahvistaman sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa, jos päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu. Lapsen lähihuoltaja voi vaatia lapsen palauttamista luokseen toimittamalla tätä koskevan kirjallisen hakemuksen käräjäoikeuden kansliaan

Lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa voidaan hakea tuomioistuimen asemesta lapsen kotipaikan, vakituisen asuinpaikan tai oleskelupaikan ulosottomieheltä, jos huoltoa koskevan päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta.

Lapsen elatus ja kelan maksama elatustuki

1. Etävanhempi?

Etävanhempi: tapaajavanhempi eli se vanhempi, jonka luona lapsi ei asu (eli ole kirjoilla).

2. Lähivanhempi?

Lähivanhempi: se vanhempi, jonka osoitteessa lapsi asuu.

3. Mikä on elatusapu ja mikä on elatustuki?

Elatusapu on se kuukausittain maksettava rahasumma, jonka muualla asuva vanhempi vanhempien välisen sopimuksen tai käräjäoikeuden tuomion perusteella maksaa lapselle huolehtiakseen omalta osaltaan lapsen elatuksesta.

Elatustuki on Kelan kuukausittain lapselle maksama rahasumma, johon syntyy oikeus silloin, kun elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen tai elatusapu on vahvistettu elatustuen määrää pienemmäksi. Kelan elatustukeen on oikeus myös silloin, kun lapsella ei ole toista elatusvelvollista vanhempaa siksi, että lapsi on yhden henkilön adoptoima tai lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.

4. Milloin täytyy maksaa elatusapua?

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Lapselle voidaan lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos lapsi ei asu pysyvästi vanhempansa luona eikä vanhempi muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta. Elatusavun määrä ja sen suorittamistapa vahvistetaan sopimuksella tai tuomiolla.

5. Kenen pitää maksaa eron jälkeen elatusapua ja kenelle?

Se vanhempi, joka eron jälkeen ei enää asu samassa osoitteessa kuin lapsi, maksaa elatusapua sille vanhemmalle, jonka kanssa lapsi asuu.

6. Mitä elatusapu pitää sisällään?

Oikeusministeriön ohjeen mukaan lapsen elatuksen tarvetta laskettaessa pohjana ovat yleiset kustannukset, jotka määräytyvät lapsen iän mukaan. Yleisten kustannusten lisäksi lapsen elatuksen tarpeeseen lisätään lapsen erityisharrastemenot kuukaudessa, erityiset terveydenhoitokustannukset, päivähoitokulut, aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan kulut, lapsen koulutuskulut ja kohtuullinen vakuutusmaksun määrä.

Lapsen yleiset kustannukset koostuvat jokapäiväiseen elämiseen kuuluvista ja suhteellisen samanlaisina eri tilanteissa pysyvistä menoista, joita on käytännössä kaikilla lapsilla.

Lapsen elatuksesta aiheutuvina yleisinä kustannuksina pidetään kustannuksia, jotka johtuvat:

  1. ravinnosta
  2. vaatteista ja jalkineista
  3. henkilökohtaisesta hygieniasta
  4. puhelimesta ja tietokoneesta sekä puhelimen käytöstä ja muista tietoliikennekuluista
  5. taskurahasta
  6. tavanomaisesta virkistys- ja harrastustoiminnasta sekä sitä varten tarvittavista välineistä
  7. satunnaisista tai vähäisistä terveydenhoito- ja lääkekuluista
  8. satunnaisista tai vähäisistä koulutusmenoista
  9. lapsen osuudesta kodin kalusteista, koneista ja tarvikkeista
  10. matkoista
  11. muista näihin verrattavista seikoista

Yleisten kustannusten määränä pidetään (2016):

  1. lapsen ollessa 0–6 –vuotias 296 euroa kuukaudessa
  2. lapsen ollessa 7–12 -vuotias 344 euroa kuukaudessa
  3. lapsen ollessa 13–17 -vuotias 464 euroa kuukaudessa

 

7. Mitä tarvitsen mukaan lastenvalvojan luokse elatusapuasiassa?

Ajanvarauksen yhteydessä lähetetty tulo- ja menoselvityslomake tulisi toimittaa lastenvalvojalle viimeistään viikkoa ennen varattua aikaa. Vanhempien on hyvä ottaa neuvotteluun mukaan alla olevan listauksen mukaiset tositteet, jotta voi tarvittaessa osoittaa toiselle vanhemmalle antamiensa tietojen paikkansapitävyyden.

TAI alla olevan listauksen mukaiset tositteet tarvitaan myös tilanteessa, kun elatusvelvollinen arvioi maksukykynsä heikoksi ja esittää elatusavuksi vähemmän kuin 154,77€ per lapsi.

  • voimassa oleva elatussopimus tai käräjäoikeuden elatusapupäätös, mikäli ko. asiakirjat eivät ole jo lastenvalvojalla tiedossa
  • viimeisin verotuspäätös
  • ajantasainen selvitys kuluvan vuoden palkkatuloista ja edellisen vuoden koko vuoden palkkakertymästä (selvityksistä tulee käydä ilmi myös lomarahat ja lakisääteiset pidätykset)
  • selvitys elinkeinotoiminnan tuloista (tuloslaskelma ja tase sekä kirjanpidon tosite yksityisotoista)
  • päätös ja maksuilmoitus eläketulosta
  • päätös ja maksuilmoitus sosiaalisista etuuksista (esim. työttömyyspäiväraha, Kelan etuudet)
  • tositteet muista tuloista
  • todistus opiskelun kestosta ja päätös opintotuesta
  • tosite maksettavasta opintolainan lyhennyksestä ja korosta
  • tositteet vakituisen asunnon asumiskustannuksista (vuokra, vesi, sähkö, vastike, asuntolainan lyhennys ja korko, kotivakuutus, lämmitys, kiinteistövero, jätemaksu, tontin vuokra yms.)
  • selvitys työmatkakuluista
  • mahdollinen toimeentulotukipäätös
  • tositteet lapsen harrastuskustannuksista sekä päivähoitomaksuista (lapsen kanssa asuva vanhempi)

8. Miten elatusapu määräytyy?

Elatusavun määräytymisestä säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa.  Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan.

Lisäksi elatusavun laskemisesta oikeusministeriö on julkaissut ohjeen; Lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (pdf-julkaisu 2007:2). Oikeusministeriön ohjeen mukaan elatusavun ohjeellinen määrä lasketaan selvittämällä ensin, kuinka paljon lapsi tarvitsee kuukaudessa elämiseensä rahaa. Sen jälkeen selvitetään vanhempien elatuskyvyt ja verrataan niitä toisiinsa. Jos kummallekin esimerkiksi jää huomioon otettavien pakollisten menojen jälkeen käyttöön saman verran rahaa, elatuskyvyt ovat yhtä suuret eli elatusvastuu jakautuu tasan (50 %/50 %).  Elatusavun määrä on etävanhemman laskennallinen prosenttiosuus lapsen elatuksen tarpeesta. Esimerkiksi, jos lapsen elatuksen tarve on 500 €/kk ja etävanhemman elatuskyky 30 %, elatusavun määräksi tulee 150 €/kk. Laskennallisesta elatusavusta tehdään tarvittaessa lopuksi ns. luonapitovähennys. Luonapitovähennys voidaan tehdä, jos lapsi on etävanhemman luona keskimäärin vähintään 7 yötä kuukaudessa. Luonapitovähennys tarkoittaa sitä, että elatusapua pienennetään taulukon mukainen euromäärä sillä perusteella, että tapaamisten aikana lapsen ruokakustannuksista vastaa etävanhempi eikä lähivanhempi.

9. Minkä on minimielatusapu?

Ns. minimielatusapua ei ole. Elatusavun määrä lasketaan elatusvelvollisen elatuskyvyn mukaan. Jos elatusvelvollisella ei ole lainkaan tuloja, voidaan elatussopimukseen elatusavun määräksi merkitä määräaikaisesti myös 0 euroa. Tällöin Kela maksaa lapsen lähivanhemmalle elatustuen elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn korvaukseksi eikä elatusvelvolliselta peritä takaisin Kelan maksamaa elatustukea. Lastenvalvoja tarkistaa tositteista elatusvelvollisen tulot ja hyväksyttävät menot.

"Minimielatusavusta" puhuttaessa usein viitataan Kelan maksamaan elatustukeen. Elatustuen määrä on tällä hetkellä (2016) 154,77 €/kk. Kela maksaa elatustuen vahvistetun elatussopimuksen tai käräjäoikeuden tuomion perusteella, jos elatusvelvollinen laiminlyö hänelle vahvistetun elatusavun määrän tai jos elatusapu on vahvistettu elatustukea alhaisemmaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi.

10. Mitä teen kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua?

Elatusvelvollinen ei voi yksipuolisesti jättää vahvistettua elatusapua suorittamatta. Lähivanhempi voi toimittaa vahvistetun alkuperäisen elatussopimuksen Kelalle ja hakea elatustukea elatusavun laiminlyönnin perusteella.

11. Milloin elatusapua voi muuttaa?

Elatusapua voi muuttaa, jos jommankumman vanhemman elatuskyvyssä tai lasten elatuksen tarpeessa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Asiaa tarkastellaan ensisijaisesti elatusapulaskelman lopputuloksesta käsin.  Elatusapusopimuksen muuttaminen on perusteltua, jos laskelman lopputuloksena saatava elatusavun määrä poikkeaa aikaisemmin vahvistetusta elatusavun määrästä vähintään 15 %. Lisäksi edellytetään, ettei muutos ole lyhytaikainen ja että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena.

12. Miten elatusapua muutetaan?

Elatusapua voi muuttaa uudella lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella. Muutosta voi hakea käräjäoikeudelta, jos elatusvelvollinen ja lähivanhempi eivät pysty saamaan aikaan sopimusta.

13. Kuka päättää mihin elatusapua käytetään ja mitä sillä maksetaan?

Huoltaja eli elatusavun saaja

14. Saako elatusavun maksaa lapselle?

Lähtökohtaisesti alaikäiselle lapselle itselleen ei makseta, vaan elatusapu maksetaan huoltajalle. Mikäli alle 18-vuotias nuori asuu itsenäisesti, vanhemmat voivat sopia elatusavun maksamisesta nuorelle. Koulutusavustus 18 vuotta täyttäneelle lapselle maksetaan 18-vuotiaalle lapselle itselleen.

15. Onko elatusavulla ylärajaa?

Lapsen elatuksen tarve on yläraja

16. Mitä tuloja ja menoja huomioidaan elatusapua määriteltäessä?

Elatuslaissa ei määritellä, mitä tuloja tai menoja elatusapua määriteltäessä otetaan huomioon, vaan laissa todetaan, että vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhemman elatuskyvyn määrittelyssä huomioidaan elatuslain mukaan vanhemman ikä, työkyky, mahdollisuus osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä ja lakiin perustuva muu elatusvastuu. Em. lainkohdan selventämiseksi oikeusministeriö on laatinut ohjeen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (OM:n julkaisu 2007:2)  Ohjeen euromääräisiin summiin on tehty indeksikorotukset. Indeksikorotetuista summista löytyy tieto internetistä tai lastenvalvojalta kysymällä.

Ohjeen mukaan elatusavun suuruutta laskettaessa huomioidaan lähtökohtaisesti kummankin vanhemman kaikki nettotulot kuukaudessa. Nettotuloista vähennetään kulutustilastoihin perustuva summa välttämättömiin yleisiin elinkustannuksiin (ruoka, vaatteet, puhtaus, pienet terveydenhoitokulut, puhelin- ja tietokonekulut jne.). Lisäksi nettotuloista vähennetään vanhemman asumiskulut, erityiset säännölliset terveydenhoitokustannukset, työmatkakustannukset, opintolainan hoitokulut ja muu elatusvastuu. Muu elatusvastuu tarkoittaa vanhemman muita lapsia tai vanhemman elatuksen varassa olevaa aviopuolisoa/yhteistä lasta kotona hoitavaa avopuolisoa.

17. Kumpi vanhemmista vastaa tapaamiskuluista?

Pääsääntöisesti kustannuksista vastaa tapaava vanhempi. Vanhemmat voivat myös sopia kustannusten jakamisesta, esimerkiksi elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa tai puoliksi. Jos tapaamiskulut ovat pitkän välimatkan vuoksi hyvin suuret, voidaan kustannukset huomioida elatusapulaskelmassa menona sille vanhemmalle, joka matkakustannuksista vastaa. Vähennyksenä huomioidaan oikeusministeriön ohjeen mukaan tapaamismatkojen kustannuksista kuukaudessa vain 119 € ylittävä osa ja enintään 119 €/kk/lapsi (2016).

18. Mitä teen, jos emme pääse sopimukseen lapsen elatusavusta lastenvalvojan luona?

Jos lisäneuvottelutkaan eivät auta, ota yhteyttä oikeusaputoimistoon tai asianajotoimistoon. Tässä tilanteessa elatusavun määrä ja suorittamistapa on vahvistettava käräjäoikeudessa. Pääsääntöisesti käräjäoikeus vahvistaa elatusavun kanteen vireillepanosta lukien. Taannehtivasti elatusapu voidaan määrätä enintään yhden vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa, mutta taannehtivuuteen tulee olla erityisen painavia syitä. Jos sopimukseen elatusavusta ei päästä, lapsen huoltajan tai muun laillisen edustajan ei kannata viivytellä asian viemisessä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Elatusavussa on kysymys nimenomaan lapsen oikeudesta. Myös elatusapua maksava vanhempi voi viedä elatusapuasian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Olennaisten olosuhdemuutosten perusteella voimassa olevaa elatusapua voi olla perusteltua myös pienentää. Elatusapukanteen laatimiseen voi pyytää apua oikeusaputoimistosta tai yksityiseltä asianajajalta.

19. Mitä voin tehdä, jos en pysty maksamaan vahvistettua elatusapua lapselleni?

Jos kykenemättömyys elatusavun maksamiseen johtuu siitä, että elatusavun määrä on liian suuri nykyisiin tuloihisi verrattuna, voit varata toisen vanhemman kanssa yhdessä ajan lastenvalvojalle elatussopimuksen muuttamiseksi vastaamaan elatuskykyäsi. Elatusavun muuttamiselle on kaksi edellytystä eli se, että olosuhteet ovat elatusavun vahvistamisen jälkeen muuttuneet olennaisesti ja se, että elatusavun muuttamista on pidettävä kohtuullisena. Ohjeen mukaan olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti, jos muuttuneilla arvoilla laskettavan elatusavun määrä ylittää/alittaa vahvistetun elatusavun vähintään 15 %. Muutoksen olennaisuuteen kuuluu myös se, ettei se ole lyhytaikainen. Muutoksen olennaisuuden toteamisen jälkeen tehdään vielä lain edellyttämä kokonaisharkinta siitä, onko elatusavun muuttaminen kohtuullista.

Jos et pysty maksamaan vahvistettua elatusapua ja jätät sen maksamatta, lähivanhempi voi hakea laiminlyönnin perusteella Kelalta elatustuen (154,77 €/kk v. 2016). Tämän jälkeen et enää voi maksaa elatusapua lähivanhemmalle, vaan elatusapu maksetaan Kelalle. Kelan kanssa voi tehdä maksusuunnitelman. Jos tulosi ovat hyvin alhaiset, voit olla oikeutettu saamaan Kelalta jälkikäteen vapautuksen kertyneestä elatusapuvelasta.

20. Mikä on luonapitovähennys?

Luonapito tarkoittaa sitä, että lapsesta erossa asuva vanhempi pitää lasta luonaan. Lasta luonaan pitävä vanhempi tosiasiallisesti vastaa lapsen välttämättömistä elinkustannuksista luonapitoaikana.

Luonapitovähennys huomioidaan elatusavun määrää laskettaessa, jos tapaava vanhempi pitää lasta luonaan vähintään 7 vuorokautta kuukaudessa. Luonapidon laajuutta arvioitaessa ratkaisevaa on keskimääräinen yöpyminen kuukautta kohden. Yöpymisten määrään lasketaan mukaan sekä säännölliset viikonloppu- ja arkitapaamiset että loma-aikoina toteutuvat pidemmät luonapitojaksot kalenterivuoden aikana. Näin saatu yhteismäärä jaetaan kahdellatoista. Oikeusministeriön ohjeessa on määritelty luonapitovähennyksen määrä, joka on sitä suurempi, mitä enemmän lapsi on tapaavan vanhemman luona.

21. Mitä elatusvelvollinen saa vähentää maksettavasta elatusavusta?

Elatusvelvollinen ei saa yksipuolisesti vähentää maksettavaa elatusapua, vaan vähennyksen tulee olla joko vanhempien yksimielisesti keskenään sopima tai uudella lastenvalvojan luona vahvistetulla sopimuksella sovittu. Selkeintä on laatia asiasta uusi elatussopimus, johon vähennys sisältyy.

22. Milloin voin saada elatustuen?

Elatustuen saamisedellytykset määritellään elatustukilaissa. Elatustuen myöntää Kela, josta saa myös yksityiskohtaista tietoa myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä. Elatuslain mukaan lapsella on oikeus elatustukeen silloin, kun

  1. elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen,
  2. elatusapua ei ole lainkaan vahvistettu maksettavaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi,
  3. elatusapu on vahvistettu elatustukea pienempänä elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi,
  4. avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole lainvoimaisesti vahvistettu,
  5. elatusapua ei ole voitu vahvistaa samanaikaisesti isyyden vahvistamisen kanssa tai
  6. ottovanhempi on ottanut yksin lapsen ottolapseksi eikä kyseessä ole ottovanhemman puolison lapsi.

23. Mikä on täydentävä elatustuki?

Täydentävä elatustuki on Kelan maksamaa etuutta lähivanhemmalle lapsen elatusta varten, jos elatusapulaskelman perusteella määritelty elatusapu on elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi alhaisempi kuin Kelan maksama täysi elatustuki 154,77 €/kk (2016).

24. Mikä on indeksikorotus?

Elatusapuja ja elatustukea tarkistetaan vuosittain elinkustannusten nousun seurauksena. Korotuksesta säädetään laissa eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin. Korotuksen määrä lasketaan kuluvan vuoden lokakuun ja edellisen vuoden lokakuun elinkustannusindeksin pistelukujen mukaan, ja korotus tulee voimaan vuoden alusta. Korotus koskee kaikkia voimassa olevia elatussopimuksia niiden vahvistamispäivästä riippumatta. Vanhemmat voivat tarkistaa uuden elatusavun määrän perheoikeudellisen yksikön keskitetystä ajanvarauksesta, lastenvalvojalta tai Kelalta. Halutessaan vanhemmat voivat kirjauttaa uuden elatusavun määrän elatussopimuksen indeksikorotusliitteeseen. Ilman kirjaustakin kaikki elatusavut nousevat indeksikorotuksen verran. Elatusvelvollisen tulee itse huolehtia siitä, että maksaa elatusavun oikean suuruisena. Huomioimatta jääneet indeksikorotukset ovat perimiskelpoisia samalla tavoin kuin muutkin laiminlyödyt elatusmaksut.

25. Pitääkö elatusavun maksamista jatkaa vielä 18 vuoden täyttämisen jälkeenkin?

Ei, elatusavun maksamisvelvollisuus päättyy lapsen 18-vuotispäivään.

Eri asia on se, että elatuslain 3.2 §:n mukaan "vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta". Kummallakin vanhemmalla on tämä velvollisuus, "mikäli se harkitaan kohtuulliseksi". Tätä lainkohtaa on oikeuskäytännössä tulkittu niin, että ainakin lukiota käyvän nuoren osalta kumpikin vanhempi on vielä vastuussa sekä nuoren varsinaisista opintomenoista että myös koulutuksen aikaisista elinkustannuksista. Edellä mainittu kohtuullisuusedellytys tarkoittaa sitä, että vanhempaa ei voi velvoittaa osallistumaan nuoren menoihin, jos vanhemmalla ei taloudellisten olojensa perusteella ole siihen kykyä.

Koulutusavustuksen laskemistavasta ei ole annettu ministeriötason ohjetta kuten elatusavun määrän laskemisesta. Koulutusavustukseksi voidaan sopia myös sama summa kuin aiemmin maksettu elatusapu, jos elatusavussa on menoiksi huomioitu koulutuskustannuksia. Koulutusmenot (kirjat yms.) huomioidaan nettomenoina eli menoista vähennetään nuoren saama opintotuki. Sopimuksen tekevät 18 vuotta täyttänyt nuori ja hänen vanhempansa. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja. Sopimus voidaan tehdä valmiiksi jo ennen 18-vuotispäivää, jolloin nuoren puolesta sopimuksen allekirjoittaa silloin hänen lähivanhempansa. Koulutusavustus maksetaan nuoren omalle tilille. Jos täysi-ikäinen nuori on avustuksen tarpeessa ja vanhempi tai toinen heistä ei elatuskyvystään huolimatta halua avustaa nuorta, nuori voi oikeusavustajan avulla viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

26. Mitä teen, jos elatusvelvollinen kuolee?

Ota yhteyttä Kelaan perhe-eläkehakemuksen tekemiseksi, sillä elatusavun ja/tai elatustuen maksaminen loppuu elatusvelvollisen kuollessa.

Olosuhdeselvitys

1. Milloin tehdään olosuhdeselvitys ja miten se tehdään?

Kun vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, he voivat hakea asiaan päätöstä käräjäoikeudesta. Käräjäoikeus pyytää tarvittaessa päätöksen teon tueksi ns. olosuhdeselvityksen sosiaalilautakunnalta. Olosuhdeselvityksen tekevät perheoikeudellisen yksikön sosiaalityöntekijät lähtökohtaisesti aina parityönä tai mikäli toinen vanhemmista asuu lähikunnissa, selvitys tehdään parityönä toisen kunnan sosiaaliviranomaisen kanssa.

Selvitystyön aikana sosiaalityöntekijät työskentelevät kaikkien perheenjäsenten kanssa, tekevät kotikäyntejä sekä pyytävät lausuntoja harkintansa mukaan muilta perheen asioissa mukana olevilta viranomaistahoilta ( mm. päivähoito, koulu, perheneuvola, lastensuojelu) . Neuvottelujen ja tapaamisten perusteella sosiaalityöntekijät laativat kirjallisen selvityksen tuomioistuimelle. Jos vanhemmat pääsevät yksimieliseen sopimukseen lapsen asioista selvitystyön aikana, selvitystyöskentely päättyy ja sopimusehdotus lähetetään oikeuteen vahvistettavaksi.

Tapaamispaikka

1. Mikä on tapaamispaikka?

Tapaamispaikka on osa Perheoikeudellista yksikköä ja sen tavoitteena on mahdollistaa lapselle ja vanhemmalle turvallinen ympäristö tavata toisiaan. Tapaamispaikassa voidaan järjestää valvottuja – tai tuettuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja järvenpääläisille, keravalaisille ja tuusulalaisille lapsille. Valvotussa tapaamisessa työntekijä on välittömässä näkö- ja kuuloyhteydessä vanhempaan ja lapseen. Tuettu tapaaminen mahdollistaa turvallisen ympäristön sekä työntekijän tuen tapaamisen onnistumiselle. Valvottuja vaihtoja voidaan toteuttaa tilanteissa jossa halutaan turvata lapsen siirtyminen vanhemmalta toiselle ristiriidattomasti ja turvallisesti. Valvottuja  vaihtoja voidaan järjestää esimerkiksi tilanteessa, jolloin vanhemmilla on lähestymiskielto tai vanhemmat ovat kovin riitaisia keskenään.

2. Kuka ja miten tapaamispaikkaan voi tulla?

Tapaamispaikkaan voi tulla jos tapaamisista on käräjäoikeuden päätös, lastenvalvojan vahvistama sopimus tai palvelutarpeen arviota tekevän sosiaalityöntekijän tai lastensuojelun sosiaalityöntekijän pyyntö.

3. Voiko tapaamispaikkaan tulla vanhempien välisellä sopimuksella?

Ei voi. Lastenvalvojan täytyy vahvistaa vanhempien tekemä sopimus.

4. Onko tapaamispaikan palvelut maksullisia?

Ei ole, tapaamispaikan palvelut ovat maksuttomia.

5. Isä ja lapset asuvat toisella Kuopiossa ja äiti asuu Järvenpäässä. Voidaanko tapaamisia järjestää Järvenpään kaupungin tapaamispaikassa?

Ei voida. Tapaamispaikka, jossa tapaamisia järjestetään maksutta määräytyy lasten kotikunnan mukaan.

6. Voidaanko tapaamisia järjestää ilman, että kohtaan lapsen isää/äitiä?

Vanhemmat eivät pääsääntöisesti kohtaa toisiaan tapaamispaikassa. Tapaamispaikassa on käytössä varoaika, joka tarkoittaa sitä, että tapaava vanhempi tulee tapaamispaikkaan 15 minuuttia ennen sovittua tapaamisaikaa ja lähivanhempi tuo lapsen sovittuna aikana. Tapaamispaikan ohjaaja saattaa lapsen tapaamiseen. Tapaamisen päättyessä ohjaaja tuo lapsen lähivanhemmalle ja tapaaja jää odottamaan 15 minuutiksi tapaamispaikkaan lähivanhemman ja lapsen poistuttua.

7. Kuinka pian tapaamiset voidaan aloittaa tapaamispaikassa?

Ennen tapaamisten aloittamista molemmat vanhemmat ovat yhteydessä tapaamispaikan koordinaattoriin ja sopivat ajan erillisiin alkuhaastatteluihin sekä lapsen tutustumiskäynnille tapaamispaikkaan. Alkuhaastattelujen jälkeen voidaan varata tapaamisaikoja. Mikäli tapaamispaikassa ei ole ruuhkaa, tämä kestää usein noin 2-3 viikkoa. Tapaamisia pyritään järjestämään mahdollisimman pian kuitenkin kolmen kuukauden kuluttua kuluessa yhteydenotosta.