Oppilaat ja huoltajat pohtivat perusopetuksen nykytilaa Kaikille yhteinen koulu –kuulemisissa
—Kehittäminen ja hanketyöOsana Kaikille yhteinen koulu -kehittämistoimintaa Järvenpää toteutti loppusyksystä Järvenpään perusopetuksen oppilaille sekä tammikuussa huoltajille kuulemistilaisuudet, joiden tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten oppilaat ja huoltajat kokevat koulun nykytilan, ja mitä he pitävät tärkeinä osa-alueina perusopetuksessa. Kuulemisissa hyödynnettiin rakentavaa ja eri näkökulmat huomioon ottavaa Erätauko-keskustelumenetelmää. Erätauko-menetelmässä dialogin keskiössä on jokin asia tai ilmiö, jota tarkastellaan keskustelun osallistujien kokemuspuheen kautta.
Järvenpään perusopetuksen 1.–9. luokan huoltajille lähetettiin Wilman kautta kutsu kuulemistilaisuuksiin. Kaikki halukkaat saivat osallistua 25.1. ja 26.1. pidettyihin tilaisuuksiin, jotka järjestettiin etäyhteyksin. Huoltajien keskusteluissa kävi ilmi, että vastaajat pitävät inkluusion taustalla olevia arvoja tärkeänä lähtökohtana perusopetukseen. Erilaisuuden hyväksyminen, jokaisen lapsen kohtaaminen yksilönä ja moniarvoisen yhteiskunnan periaate, jossa opitaan ymmärtämään toinen toisiamme, nostettiin esille tärkeinä perusopetuksen arvoina. Huolena ilmaistiin, ettei näitä arvoja pystytä vaalimaan, mikäli perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen kehittämistyölle anneta rahaa, aikaa ja tiloja. Huoltajat totesivat, että ”mikä vaan on mahdollista, jos siihen satsataan”.
Suurin osa huoltajista näki oppimisen vaikeuksiin löytyneen resursseja Järvenpäässä, ja tämä näkyy mahdollisuutena tarjota oppilaille yksilölliset oppimispolut. Huoltajat nostivat esille, että oppimisvaikeuksia kokeva oppilas saa tukea, kunhan vain on osaamista ja halua ymmärtää. Huoltajat kuitenkin korostivat, että oppimisen erot lasten välillä ovat kasvaneet hyvinkin suuriksi. ”Yhä suurempi osuus lapsista kuuluu ääripäihin”, totesi kuulemistilaisuudessa ollut huoltaja ja lisäsi, että opetuksen eriyttäminen molempiin suuntiin motivoi oppilasta ja samalla haastaa opettajia.
Perusopetuksen henkilökunnan rooli nähtiin merkittävänä – huoltajat kokivat rehtorien sekä opettajien sitoutumisen tärkeänä osana inkluusion toteutumista. Oppilaiden ja huoltajien arvostava ja ymmärtävä kohtaaminen sekä koulun henkilöstön hyvä yhteistyö nousivat keskustelussa esille.
Oppimishaasteita suurempana ongelmana nähtiin käytöshäiriöihin puuttumisen vaikeus sekä lasten ahdistuneisuuden lisääntyminen. Huoltajat kokivat, että näihin asioihin ei yksin koulu voi vastata, vaan siihen tarvitaan koko yhteiskunnan tukea. Mielenterveyspuoli ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut nähdään tarpeellisina tuen muotoina, samoin selkeät toimintaohjeet tilanteisiin puuttumiseen.
Kysyttäessä toimenpiteistä, joilla inklusiivinen koulu voisi toteutua, nousi huoltajilla esiin vahvasti resurssien lisäämisen lisäksi koulun ja kodin tiivis yhteistyö. Kannustamalla huoltajia tiiviiseen yhteistyöhön olisi mahdollista lisätä ymmärrystä erilaisten oppilaiden ja oppimistapojen välillä. Todettiin myös, että koulu on se yhteisö, jossa vanhemmat voivat kohdata toisiaan. Toisaalta myös yhteiskunnan asenteiden, rakenteiden ja resurssipainotusten muutosta kaivattiin. Koulut tarvitsevat mahdollisuuksia tarjota erilaisia oppimisympäristöä, eri kokoisia luokkia sekä riittävästi ammattilaisia. Oppilaiden tarve erilaisille palveluille tulisi huomioida laajemmin yhteiskunnan päätöksenteossa.
Oppilaat kaipasivat avointa keskustelukulttuuria, aitoa kuuntelua sekä tuen saamista lähtökohdista riippumatta
Oppilaiden kuulemiset suoritettiin kaikissa seitsemässä Kaikille yhteinen koulu -kehittämistoiminnassa mukana olevassa kunnassa ja niissä toimivissa kouluissa. Kuulemistilaisuudet suoritettiin Järvenpäässä joko etäyhteyksin tai paikan päällä koronatilanteen niin salliessa.
Kaikille yhteinen koulu toteutuisi oppilaiden mukaan hyvään ilmapiirin ja yhteishenkeen panostamalla sekä huomioimalla kaikkia niin, että jokaisella on hyvä olla. Ystävien merkitystä korostettiin, samoin mainittiin hyvä ruoka ja pitkät välitunnit.
Erilaisista oppijoista puhuttaessa oppilaat toivoivat, että monipuolista tukea olisi tarjolla oppilaan lähtökohdista ja tuen tarpeen laajuudesta riippumatta. Tukea oli oppilaiden mielestä myös se, että heitä kuunnellaan ja heidät huomataan. Kiusaaminen, ryhmäpaine, suvaitsemattomuus ja epäasiallinen käytös havaittiin oppilaiden puheissa esteinä inklusiivisuuden toteutumisessa. Oppilaat painottivatkin avoimen keskustelun merkitystä. He kokivat, että myös vaikeista asioista täytyy voida puhua avoimesti, kuitenkin aina toisia kunnioittaen. Suurin osa oppilaista oli sitä mieltä, että erilaiset tukimuodot ovat koulussa tavallisia eikä niihin juuri kiinnitetä huomiota.
Oppilaiden kuulemistilaisuudessa keskusteltiin tasa-arvoisesta toiminnasta ja sen kokemisesta kouluissa. Tasa-arvoinen kohtelu koettiin tärkeänä niin oppilaiden kuin opettajien toiminnassa. ”Tasa-arvoisessa koulussa pystyy luottamaan, että opettajat ei syrji, vaikka olisi erilainen.”, eräs oppilas totesi kuulemistilaisuudessa.
Kysyttäessä oppilailta, mikä tukee heidän oppimistaan, nousi esille auttavien aikuisten määrä luokassa. Mitä useampi aikuinen saatavilla, sen helpompi oli saada tukea. Yhteisöllisyyden ja ryhmäyttämisen merkitys sekä kiusaamiseen puuttuminen korostuivat. Kenenkään ei haluta jäävän yksin. Opettajallekin toivotaan apuja, koska hänkään ei yksin voi kaikkia auttaa.
Edellä mainittujen lisäksi yläkouluissa korostui erityisesti huoli arvioinnin aiheuttamista paineista. Haasteena koettiin oppimistehtävien määrä ja laajuus. Opiskelu- ja arviointimenetelmät koettiin soveltuvan joillekin oppilaille toisia paremmin ja lisäävän näin eriarvoisuutta. Oppilaat nostivatkin esille toiveen erilaisista mahdollisuuksista vaikuttaa omaan opiskeluunsa niin tilojen, oppimismenetelmien kuin tuen määrän suhteen, jolloin oppilaiden kuuleminen nousee keskiöön. Yläkoulussa psyykkisen tuen saanti mietitytti, ja luotettavan aikuisen läsnäolo koettiin myös tästä näkökulmasta tärkeäksi.
Pikkuoppilas kiteytti asian viisaasti sanoessaan, että Kaikille yhteinen koulu on paikka, jossa ”kaikilla on mahdollisuus olla hyvä”.
Kuulemiset ovat osa Kaikille yhteinen koulu – kehittämistoimintaa, jonka tavoitteena on rakentaa kaikille oppilaille yhdenvertaista ja tasa-arvoista koulua. Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa on mukana seitsemän keskiuusimaalaista kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä ja Pornainen.
Lisätiedot:
Laura Manninen, Osallisuuspedagogi, Kaikille yhteinen koulu, laura.manninen@jarvenpaa.fi
Marianne Tuulkari-Honkanen, Konsultoiva erityisopettaja, marianne.tuulkari-honkanen@edu.jarvenpaa.fi
Tuulikki Matero, Hankekoordinaattori, Kaikille yhteinen koulu, tuulikki.matero@jarvenpaa.fi