Resurssiviisauden seurantaraportti kokoaa yhteen, kuinka kaupungin ilmastotavoitteita on edistetty vuonna 2021

Seurantaraportissa on tarkasteltu ilmastotoimia kaupunkirakenteen ja liikkumisen, energian, materiaalin ja kulutuksen, ympäristön tilan sekä tietoisuuden ja yhteistyön kautta. 

Järvenpään kaupungin tuore Resurssiviisauden seurantaraportti 2021 kokoaa yhteen, miten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on edistytty edellisen vuoden aikana. Kaupunki on asettanut tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja lisäksi Järvenpää haluaa olla jätteetön, kestävän kulutuksen kaupunki viimeistään 2050. Seurantaraportti löytyy kokonaisuudessaan tiedotteen lopusta. 

Yhteensä kaupunkiorganisaatiossa on tunnistettu 119 toimenpidettä, joilla edistetään kaupungin resurssiviisaustavoitteita vuosina 2020–2023. Toimenpiteet ovat nähtävillä kaupungin Ympäristövahti-palvelussa, jossa toimenpiteisiin ja mittareihin voi tutustua tarkemmin sekä jättää kysymyksiä ja kommentteja ilmasto- ja ympäristötoimia koskien. 

Alueellisissa päästöissä parannettavaa, kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt priimaa vertailussa 

Vuonna 2020 Järvenpään alueelliset kasvihuonekaasupäästöt ilman teollisuutta olivat yhteensä 104,6 kt CO2-ekv ja vuonna 2021 ennakkotiedon mukaan 108,5 kt CO2-ekvivalenttia. Vuosittain laadittavan CO2-raportissa tarkasteltavat päästöt pitävät sisällään kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutuksen, rakennusten lämmityksen (sähkö, maalämpö, kaukolämpö, erillislämmitys), tieliikenteen, maatalouden sekä jätehuollon päästöt.  

Vuoden 2021 ennakkolaskennassa lievää nousua on havaittavissa rakennusten lämmityksen päästöissä. Edellisvuonna lämmitystarveluku oli kuitenkin selvästi suurempi kuin vuonna 2020, mikä selittää suurempia lämmityksen päästöjä. Sen sijaan sähkönkulutuksen ja liikenteen päästöt laskivat hieman. 

Järvenpäässä merkittävin yksittäinen päästösektori on liikenne, joka muodosti 45 prosenttia päästöistä vuonna 2020. Kaikkiin CO2-raportointiin osallistuviin kuntiin verrattuna liikenteen päästöt asukasta kohden ovat Järvenpäässä kuitenkin selvästi keskivertoa alhaisemmat.

Järvenpää selvitti viime vuonna myös kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt eli hiilijalanjäljen osana Kulma-hanketta. Järvenpään kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhteensä 7,68 t CO2-ekv asukasta kohden. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien keskiarvo oli 8,7 t CO2-ekv asukasta kohden, joten Järvenpään asukaskohtaiset kulutuksen päästöt olivat laskentaan osallistuneista kunnista pienimmät.  

Laskennassa kulutuksen päästöjä tarkastellaan energiankulutuksen ja rakentamisen, liikkumisen, ruuan sekä tavaroiden ja palveluiden osalta. Alueelliset päästölaskentamallit, kuten ensin mainitut, kattavat pääsääntöisesti vain kunnan maantieteellisellä alueella tapahtuvat päästöt. Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa laskentaan sisältyvät kunnan ja kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt huolimatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu. 

Tiivistä rakentamista ja kestävän liikkumisen mahdollisuuksia hyödyntäen 

Kasvavassa kaupungissa yhdyskuntarakenteen ohjaus on yksi keskeisimmistä keinoista kestävän kaupunkikehityksen varmistamiseksi. Ohjaamalla kasvua olemassa olevaan rakenteeseen ja julkisen liikenteen solmukohtiin, luodaan edellytykset kestävälle liikkumiselle ja ehkäistään rakennetun alueen tarpeetonta laajentamista. Esimerkiksi uusi Ristinummen alue pyritään rakentamaan riittävän tiiviiksi, jotta alueelle syntyy edellytyksiä joukkoliikenteelle ja paikallispalveluiden sijoittumiselle. Koko aluetta koskien on tarkoitus myös laatia energiaselvitys ja hulevesien hallintaan liittyvä kokonaisselvitys resurssiviisaimpien ratkaisujen löytämiseksi.  

Asukkaiden toiveiden perusteella Ristinummen virkistysalueissa tulee korostumaan luonnonmukaisuus, kaupunkiviljely ja hyötykasvitarhat, jotka liittyvät myös alueen historiaan. Alueelle on toivottu myös yhteisöllisiä palveluita, jotka tukevat ekologista elämäntapaa esimerkiksi vaihdannan ja lainaamisen kautta. Myös puurakentamisen edistäminen sai kannatusta. Kaupunki toteutti myös vuoden 2021 aikana hankkeen, jossa kartoitettiin keinoja puurakentamisen ja ylipäätään vähähiilisen rakentamisen edistämiseksi maankäytön suunnittelussa ja julkisessa rakentamisessa. 

Liikkumisen suhteen on jatkettu pyöräilyn kehittämissuunnitelman mukaisten yksisuuntaisten pyöräteiden rakentamista vuonna 2021. Uudet pyörätiet valmistuivat Mannilantielle välille Sipoontie-Urheilukatu, ja ne ovat osa laajempaa yksisuuntaisten pyöräteiden verkkoa, joka rakentuu vaiheittain tulevina vuosina. 

Boogien yritysalueelle puolestaan rakennettiin helmikuussa 2021 Gasumin kaasutankkausasema. Asemalta voi tankata bio- ja maakaasua, joka sopii sekä henkilöautoille että jakelu- ja jäteautoille.  

Lemmenlaaksossa on parannettu alueen virkistysreittejä ja infraa. Alueella on käynnissä myös ympäristöministeriön Kunta-Helmi-ohjelman rahoittama hanke, jonka osana Isokydönpurolla tehtiin hoitotoimia kalankulun parantamiseksi ja kutupaikkojen ehostamiseksi kesällä 2021. 

Tekoälyn hyödyntämistä ja jäteratkaisuja 

Mestaritoiminta Oy toteutti vuoden 2021 aikana esiselvityksiä kiinteistöjen eri tekoälyratkaisujen mahdollisuuksista olosuhteiden optimointiin sekä edisti kiinteistöjen kulutusseurannan automatisointia. Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy ja Järvenpään kaupunki solmivat puolestaan kesällä 2021 strategisen kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on osaltaan edistää hiilineutraaliuden toteutumista Järvenpäässä vuoteen 2035 mennessä. Yhteistyön ytimessä on kehittää älykkäitä ja päästöttömiä ratkaisuja, jotka edistävät resursseja järkevästi käyttävän, puhtaan ja kestävän kaupungin rakentamista. Tällaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi hukkalämpöjä ja uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävä kaukolämpö, kiinteistöjen älykkäät energiaratkaisut ja sähköisen liikkumisen edistäminen. 

Lepola IV:n uudella omakotitaloalueella valmistui jätteiden lähikeräyspiste, joka on ensimmäinen laatuaan Järvenpäässä ja toinen koko Kiertokapulan toiminta-alueella. Lähikeräyksen ideana on toimia yhteisenä jätteiden keräyspaikkana kokonaiselle rajatulle asuinalueelle, jonka kaikki kiinteistöt ovat sitoutuneita pisteen käyttöön. Ratkaisulla pyritään helpottamaan kotitalouksien lajittelua ja jätteiden vientiä, ja siten nostamaan kierrätysastetta. Kaupungin kiinteistöissä on myös tehokkaasti lisätty muovinkeräysmahdollisuuksia kuluneen vuoden aikana. 

Lisäksi hävikin määrään on kiinnitetty huomiota muun muassa kouluruokailussa asettamalla vuosittaiset hävikin vähentämistavoitteet. 

Vihreämpää ja luonnonmukaisempaa kaupunkiympäristöä 

Viherkerrointa pilotoidaan Ainolan aluekeskuksessa ja valmistelua tehtiin kuluneena vuonna asemakaavan valmistelun yhteydessä. Viherkerroin on menetelmä, jonka avulla tuodaan kasvillisuutta ja riittävästi sadevettä läpäisevää pinta-alaa tonteille tai kortteleille. 

Myös luonnonsuojelutyötä on viety eteenpäin. Uudellemaalle perustettiin valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetuksilla toukokuussa 2021 lukuisia uusia luonnonsuojelualueita, joihin lukeutuivat myös Tuusulanjärven Natura-alueen pohjoisosan valtion omistamat osat. Myös kaupunki käynnisti omistamillaan mailla Järvenpään yleiskaava 2040:ssä osoitettujen uusien luonnonsuojelualueiden perustamisprosessin, jota jatketaan vuoden 2022 aikana. Lisäksi kaupungissa on kiinnitetty huomiota vieraslajien torjuntaan talkoiden muodossa. 

Muita toimenpiteitä kaupungin ilmastotavoitteiden edistämiseksi ja seuraamiseksi ovat olleet esimerkiksi hankintojen ympäristönäkökulman vahvistaminen, Ympäristövahti-palvelun avaaminen, Järvenpään, Keravan ja Vantaan yhteishanke, jossa kehitetään kaupungin ja elinkeinoelämän ilmastoyhteistyötä sekä Järkevä- ja Pikku-Järkevä-palkintojen jakaminen. 

Järvenpään Ympäristövahti-palvelu

---

Lisätietoja: 

Eira Linko 
erikoissuunnittelija 
puh. 040 315 2257 
eira.linko@jarvenpaa.fi