Takaisin listaukseen
Tarina

Järvenpääduunissa maankäyttöjohtaja Juhana Hiironen

Järvenpääduunissa

”Järvenpään kaupungissa rakennetaan paljon, pitkälti yli 500 asuntoa vuodessa. Maankäyttöjohtajana vastaan siitä, että kaupunkiin on mahdollista rakentaa uusia asuntoja ja palveluita, kuten päiväkoteja tai kauppoja”. Tämä saattaisi hyvinkin olla Järvenpään kaupungin maankäyttöjohtaja Juhana Hiirosen vastaus 6-vuotiaalle eskarilaiselle hänen kysyessään, mitä Juhana tekee työkseen.

Tätähän se Juhanan työ pitkälti on.  Maankäyttöjohtaja on keskeinen kaupungin virkamies kaupungin tontti- ja maapolitiikan kehittämisessä. Hän johtaa Järvenpään kaupunkikehityksessä maankäyttö- ja karttapalvelut sekä kaavoitus ja liikenne -yksikköjä. Juhanan työpäivään sisältyy mm. kokoustamisia ja neuvotteluja maankäyttöön liittyen, esimiestehtäviä ja talouden seurantaa.  

Järvenpääasiani on tehdä kaupungistamme houkutteleva

Seuraavaksi Juhanalta voisi kysyä, mikä on järvenpäätavoite hänen työssään? Mikä on hänen työnsä vaikutus kotikaupunkiimme ja miten se näkyy meihin tavallisiin kadulla tallaajiin?

– Maankäyttöjohtajana minun tehtäväni on tehdä kaupungista houkutteleva niin ihmisille kuin investoinneille. Meillä maankäytössä vahvistetaan kaupungin strategian mukaisten tulevaisuuskuvien toteutumista ja vastaavasti ehkäistään ei-toivottuja kehityskulkuja. Sitä minä teen yhdessä 30 hengen tiimini kanssa Kaupunkikehityksessä. Työmme tavoitteena on, että järvenpääläisillä ja myös tulevilla asukkailla on täällä hyvä asua ja yrittää, kiteyttää Juhana tehtäväkuvaansa.

Kokemusta Juhanalta varmasti löytyy – olemme siis hyvissä käsissä, mitä kotikaupunkiimme tulee. Juhana valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2006. Tekniikan tohtoriksi hän väitteli vuonna 2012 Land Management -koulutusohjelmasta.

Ennen Järvenpäähän tuloaan vuonna 2018 hän työskenteli muun muassa Maanmittauslaitoksessa tilusjärjestely- ja kiinteistöarviointi -tiimin vetäjänä sekä Aalto-yliopistossa kiinteistötalouden maisteriohjelman uudistamishankkeen johtajana. Löytyypä häneltä myös kansainvälistä työkokemusta konsulttiyrityksissä Kiinassa, Azerbaidžanissa ja Saksassa.

Vetovoimaa Perhelä-hankkeesta

Keskustan kehittämisen suurimpia hankkeita on Perhelän korttelin rakentaminen, josta kaupunki ja YIT Suomi Oy laativat vastikään sopimuksen. Paikoitellen yli 20-kerroksinen hybridihanke on YIT:n suurimpia rakennushankkeita. Perhelä-korttelin rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Tämän jätti-investoinnin myötä kaupungista tehdään houkuttelevampi myös muille investoinneille. Juhana toteaakin, että Järvenpäähän on helppo sijoittaa, koska sijoittavat uskovat Järvenpään vetovoimaan ja tulevaisuuteen.

Järvenpää on saavutettava ja palvelut lähellä

Järvenpää on väestömäärältään kasvava kaupunki, mutta mittakaavaltaan pieni kaupunki. Palvelut ovat lähellä ja meiltä on lyhyt matka pääkaupunkiseudulle. Saavutettavuus on tärkeä vetovoimatekijä kaupungissamme.

– Lähdetpä sitten kauppaan, lenkille tai viemään lapsia päiväkotiin, on matka-aika joka paikkaan noin 10 minuuttia. Järvenpäässä on erittäin laadukas ja tiivis koulu- ja päiväkotiverkko, mikä on ainakin näin kahden pienen pojan isän näkökulmasta erittäin hyvä juttu.

Järvenpään brändin kivijalat (järvenpääpiirteet) Saavutettava Järvenpää ja Uudistuva Järvenpää näkyvät ja vaikuttavat myös Juhanan työssä. Avainasemassa on pitkäjänteinen maankäyttöpolitiikka.

– Voimakkaimmat muutostrendit työssäni ovat kaupungistuminen ja muuttoliike. Kaikki kaupungit kilpailevat asukkaista ja yrityksistä, joten emme Järvenpäässäkään voi tuudittautua nykytilanteeseen. Meillä on lähes päätöksentekoa vailla valmis Järvenpään yleiskaava 2040, jossa maankäyttöä on suunniteltu pitkällä tähtäimellä kasvavan kaupunkimme tarpeisiin.

Panostukset tiiveyteen ja saavutettavuuteen vaikuttavat myös kolmanteen tekijään, maankäytön sekoittuneisuuteen. Elinkeinoelämä hyötyy tiiveydestä. Tavaroille ja palveluille on tiiviissä ympäristössä enemmän kysyntää ja muun muassa ihmisten rekrytoiminen tänne on helpompaa.

Juhana lisää vielä, että kaupungistuminen vaikuttaa myös siihen, kuinka halukkaita paitsi valtio myös yksityiset yritykset ovat investoimaan kaupunkiin. Investoinnit kaupunkiin ruokkivat kasvua ja hyvinvointia. Samalla kaupunki uudistuu.

Pyörän selässä ladataan akkuja

Juhana asuu Järvenpäässä ja ahkerana pyöräilijänä viilettää usein läpi Järvenpään ja pidemmilläkin reissuilla. Tuolloin maankäyttöjohtaja saattaa katsella Järvenpään maisemia usein myös sillä ”työsilmällä”, mutta muutoin liikunnan harrastaminen on hyvää vastapainoa työn aherrukseen.

– Urheilua harrastavana arvostan suuresti, että Järvenpäässä on lähiliikuntapaikat ja puistoalueet kivenheiton päässä. Tämä on erityisen luksusta verrattuna useimpiin muihin kaupunkeihin.  Täällä Järvenpäässä on hyvä asua, yrittää ja harrastaa. Tervetuloa vain järvenpääläiseksi!

Tiesitkö tämän kotikaupungistasi?

  • väestömäärä 44158 (ennakkotieto 30.9.2020), ulkomaan kansalaisia 1600
  • pinta-ala 39,89 km2, Suomen 4. tiheimmin asuttu kaupunki
  • kaupungin halkaisija noin 6 km
  • neljä juna-asemaa
  • Helsinki-Vantaa lentokentälle 25 km, Helsinkiin 38 km, Lahteen 68 km, junalla Helsinkiin 30 min., Riihimäelle 28 min.
  • Työvoima 22553, työttömiä 11,3 %
  • kaupungin henkilöstö n. 1600
  • yrityksiä n. 3000
  • asuntokunnat kerrostaloissa 48 %, rivi- ja pientaloissa 52 %, vuokra-asunnoissa 33 %

Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupunkin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemää vaikuttavaa työtään.

Kirjoittaja:

Jaa juttu:

Kirjoittaja: