Takaisin listaukseen
Blogi

Katse kohti kansalaisyhteiskuntaa

Järvenpäättäjät

“Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa yleisimmän määritelmän mukaan kaikkea vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä toimintaa ja instituutioita, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin. Kansalaisyhteiskunnan voidaan myös määritellä koostuvan kolmanteen sektoriin kuuluvista liikkeistä, kuten kansalaisjärjestöistä, urheiluseuroista, liikeyrityksistä ja uskonnollisista yhteisöistä.”  – Wikipedia.

Kansalaisyhteiskunta on astunut yhä näkyvämmin esiin viime vuosina. Sekä matalan kynnyksen osallistuminen että vaikuttaminen. Se varmasti kertoo ajasta, jossa elämme. Ajasta, joka mahdollistaa nopeatempoista ja spontaania osallistumista, toimintaa ja tapahtumia.

Osallistuva budjetointi on tullut osaksi monen kunnan, myös Järvenpään, päätöksentekoa. Otamme varmasti harppauksia eteenpäin yhä osallistavampaan suuntaan. Voimmeko siis tulevaisuudessa nähdä jopa kaupunginosabudjetointia, kaupunginosaparlamentteja? Kuinka paljon siirrämme byrokratian piirissä olevasta päätöksenteosta kuntalaisille?

Osallistamisen ja avoimuuden kautta tulee toivottavasti enemmän näkyväksi, että politiikka on paljon muutakin kuin loputon määrä erimielisyyttä, pykäliä, selvityksiä ja päätöksiä, strategiaa, mittareita ja hallinnon tasoja. Näiden rinnalla politiikka on myös osallisuutta, ennakkovaikutusten arviointia, lapsivaikutusten arviointia, verkostotyötä sekä työtä yhteisten asioiden eteen, yhdessä.

Osallistuin elokuussa kaupungin verkossa järjestämään kouluverkkokeskusteluun kuntalaisille, jossa esiteltiin viranhaltijatyönä tehty esitys siitä, miltä palveluverkkomme voisi tulevaisuudessa näyttää. Tällä kertaa esitys tuotiin suoraan kuntalaisille kommentoitavaksi, ilman poliittista prosessia taustalla. Esitys luonnollisesti herätti myös voimakkaita tunteita. Osa ehdotuksista jopa kokemuksen siitä, ettei kuntalaisia ole lainkaan kuultu. Koin tarpeelliseksi sanoa keskustelussa, että emme me päättäjätkään ole tätä palveluverkkosuunnitelmaa aiemmin käsitelleet, että samalla viivalla tässä olemme.

Varhainen osallistaminen on myös päättäjille uutta ja se luo turvattomuuden tunnetta, ainakin minulle loi. Tämä kaikki informaatio on tuolla kentällä, enkä minä ole etukäteen tietoinen mitä siinä sanotaan. Se vaatii siis totuttelua meiltä kaikilta. Mitä avoimempaa hallintomme valmistelu on, sitä paremmin tieto on kaikkien saatavilla.

Kun puhumme kuntalaisvaikuttamisesta, niin silloin kuntalaisten pitäisi valmisteluvaiheessa päästä jo vaikuttamaan omaa elinympäristöä koskettaviin muutoksiin. Miten tämä järjestetään organisoidusti ja toisaalta ilman turhaa byrokratiaa. Sujuvasti ja osana päätöksentekoprosessia?  Koska erinomaisen tärkeää on, että me päättäjät teemme, sekä tuemme rakenteita, jotka mahdollistavat matalalla kynnyksellä ja sujuvasti toiminnan ja tapahtumien järjestämisen kuntalaisille.

Demokratia on usein kallista, se on välillä haastavaa ja aikaa vievää. Se on myös kansalaisvaikuttamisen ja osallistamisen kivijalka. Kun kaikki tulevat kuulluiksi, me olemme demokratian ytimessä. Oma huoleni on, miten varmistamme, että kuulluksi todellakin tulevat kaikki. Eivät vain he, jotka huutavat kovimmin.

Yksi osa ratkaisua on usein parjattu byrokratia. Rakenteet, jotka luomme edistääksemme demokratiaa ja osallistamista. Näin avoimuus ja osallisuus eivät ole riippuvaisia henkilöistä, jotka kaupunginvaltuustossa sillä hetkellä ovat edustuksellista demokratiaa toteuttamassa.

Mimmi Launiala 
Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Järvenpäättäjät-blogissa kaupunkimme luottamushenkilöt kertovat lähellä sydäntään olevista, meille kaupunkilaisille tärkeistä asioista.

Kirjoittaja:

Mimmi Launiala

Jaa juttu:

Kirjoittaja:

Mimmi Launiala