Takaisin listaukseen
Blogi

Kolme myyttiä Järvenpään asuntorakentamisesta

Asuminen

Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa väestö kasvaa ja uusia asuntoja tarvitaan paljon. Kymmenen viime vuoden aikana asunto­rakentamiseen onkin saatu vauhtia koko Helsingin seutukunnassa. Rakentamista on ohjannut paitsi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavat myös valtion kanssa tehtävät MAL-sopimukset. MAL-sopimusten seurauksena keskustelu tonttipulasta on vaihtunut keskusteluun asumisen laadusta – rakennetaanko Järvenpäähän vain kanakoppeja ja vuokra-asuntoja?

Kuva: Pixabay

Asuntotuotantotavoitteet määritellään yhdessä

Mihin ja millaisia asuntoja rakennetaan? Mitkä ovat parhaita sijainteja uusille työpaikoille ja yrityksille? Millä keinoilla liikkumismahdollisuuksia parannetaan? Muun muassa näitä kysymyksiä ratkotaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnittelussa ja valtion kanssa solmittavalla MAL-sopimuksella. MAL-suunnittelun tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa, että elämä rullaa mukavasti – sekä seuraavina vuosina että vuosikymmeninä.

MAL-sopimuksissa kunnat sitoutuvat kaavoittamaan sovitun määrän uusia asuntoja, ja valtio puolestaan sitoutuu rahoittamaan osan näille kunnille tärkeistä liikennehankkeista. Myös Järvenpäähän tarvitaan paljon uusia asuntoja. Viime syksynä hyväksytyssä MAL-sopimuksessa Järvenpää on sitoutunut lisäämään asuntotarjontaa vuosittain noin 570 asunnolla. Asumisen tarjonnan lisääminen on keskeisin tekijä sille, että asumisen kulut säilyvät kohtuullisina. Mikäli asuntoja ei rakenneta kysyntää vastaavaa määrää, nousevat asuntojen hinnat.

Hintojen noustessa yhä harvemmat pääsevät kiinni omistusasuntoihin ja yhä harvemmalla on varaa sellaiseen asuntoon missä he viihtyisivät. Jos ihmisillä ei ole varaa asua työpaikkojensa lähistöllä, kärsivät yritykset työvoimapulasta ja ihmiset työttömyydestä – syntyy kohtaanto-ongelma.

Asuntojen hintojen hillitseminen on meidän kaikkien etu. Kukapa nyt ei haluaisi, että palkasta jäisi asumismenojen jälkeen enemmän muuhun elämiseen.

Rakennetun ympäristön suunnitteluparadoksi

Rakentamisella on myös nurja puolensa – se vie tilaa ja muuttaa ympäristöä. Usein ajatellaan, että kaupunkien rakenteet ovat pysyviä ja että niiden pitää kestää satoja vuosia. Totuus on kuitenkin toinen. Suomessa vanhoja, ennen vuotta 1921 tehtyjä rakennuksia on vain 5 prosenttia rakennuskannasta. Peräti kolmasosa meitä ympäröivistä rakennuksista on noussut parin viime vuosikymmenen aikana.

Uuden rakennuskannan suuri osuus ei perustu pelkästään väestön kasvuun vaan myös alueiden uusiutumiseen. Suhdanteiden ja tarpeiden mukaan on haluttu muuttaa tuotantolaitokset asunnoiksi, asunnot toimistoiksi, toimitilat tehokkaammiksi toimitiloiksi ja toimitilat taas asunnoiksi. Kasvukeskuksissa tarvitaan uusia asuntoja, toimitiloja, palveluita ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Kutistuvissa kaupungeissa puolestaan mietitään, mitä tehdään tyhjeneville kiinteistöille.

Mikäli asuntotarjontaa, mihin Järvenpää on sitoutunut, ratkottaisiin esimerkiksi pelkästään omakotitalojen voimin, kuluttaisi rakentaminen vuosittain noin 100 hehtaaria maata. Tällä vauhdilla naapurikunnan rajat tulisivat vastaan parissa kolmessa vuodessa. Väljä yhdyskuntarakenne ei mahdollistaisi sen enempää kunnallisia kuin yksityisiäkään palveluita, sillä palvelutoiminta sijoittuu asiakasvirtojen ääreen, solmukohtiin ja keskittymiin.

Voidaankin melko nopeasti todeta, että esimerkiksi kerrostalotuotannon rajoittaminen ja lähimetsien suojelu ovat keskenään ristiriitaisia tavoitteita – reaalimaailmassa niistä voi valita vain toisen. Uudessa yleiskaavassa Järvenpää valitsi jälkimmäisen.

Keitä varten Järvenpäätä rakennetaan?

Kerrostalorakentamista on julkisessa keskustelussa ja somepalstoilla kuvailtu kanakoppien tai vuokrakämppien rakentamiseksi. Asuntoja sanotaan rakennettavan yhteiskunnan tukien varassa eläville. Rakentamisen sanotaan olevan suora tulonsiirto järvenpääläisiltä veronmaksajilta sijoittajille ja rakennusyhtiöille. On ehdotettu, että mieluummin asuntotuotanto seis kuin köyhiä Järvenpäähän.

Mutta mikä on todellisuus, millaisia asuntoja Järvenpäähän rakennetaan ja millaisia ihmisiä meille muuttaa?

Kuva: Pixabay

Fakta #1 Järvenpäähän rakennetaan suuria asuntoja

Vuonna 2020 Helsingin seudulle rakennettiin 13 971 asuntoa. Näistä asunnoista 29 % oli yksiöitä. Järvenpäässä yksiöitä oli vain 21 % asunnoista, eli toisin sanoen, yksiöitä rakennetaan naapurikuntiimme keskimäärin 38 % enemmän kuin Järvenpäähän. Esimerkiksi Sipoossa yksiöiden osuus oli 46 %, Kirkkonummella 40 % ja Vantaalla 38 %. Vain Kauniaisiin rakennetaan vähemmän yksiöitä kuin Järvenpäähän.

Perheasuntoja Järvenpäähän rakennettiin vastaavasti enemmän kuin naapurikuntiimme. Järvenpäässä 41 % rakennetuista asunnoista oli perheasuntoja, kun muihin KUUMA-kuntiin perheasuntoja rakennettiin keskimäärin 6 % vähemmän.

Vuonna 2020 Järvenpäähän valmistui kaikkiaan 835 asuntoa. Näistä yli 200 oli omakoti- tai vastaavia pientaloja. Tämä on huomattava osuus, ottaen huomioon, että 79 % Suomen asuntokunnista on 1 tai 2 hengen suuruisia. Perheitä, johon kuuluu lapsi tai lapsia on vain 21 % asuntokunnista. Tähän verrattuna se, että 41 % Järvenpäähän valmistuneista asunnoista on perheasuntoja, kielii siitä, että Järvenpää houkuttelee erityisesti perheitä.

Fakta #2 Järvenpäähän rakennetaan vähän vuokra-asuntoja

Helsingin seudulla vapaarahoitteisen omistusasumisen osuus koko asuntotuotannosta on 55 %. Loput 45 % jakaantuvat vapaarahoitteiseen vuokratuotantoon (osuus 21 %), valtion tukemaan ARA-vuokratuotantoon (16 %) ja asumisoikeustuotantoon (7 %). Vapaarahoitteisen omistusasunnon osuus on Järvenpäässä seudun suurin (75 %) ja vastaavasti vuokra-asuntotuotannon osuus seudun pienin pois lukien Pornainen, jossa rakennetaan vain muutamia asuinpientaloja vuodessa.

Sen sijaan että kauhisteltaisiin vuokra-asuntotuotannon määrää, voisi olla mielekkäämpää pohtia, olisiko vuokra-asuntotuotantoa syytä lisätä Järvenpäässä. Vuokrakoti sopii monenlaisiin tilanteisiin ja antaa ihmisille omistusasumista suuremman vapauden tehdä nopeitakin muutoksia elämässä. Ei ihme, että vuokralla asumisen suosio Suomessa kasvaa jatkuvasti. Tämä on nähtävissä Järvenpäässä muun muassa Mestariasuntojen alati kasvavista asuntojonoista. Tällä hetkellä kaupungin vuokra-asuntoa jonottaa yli tuhat ihmistä. On siis pidettävä huolta myös siitä, että vuokra-asuntotuotanto pysyy riittävällä tasolla ja ihmisille saadaan koteja sinne missä he haluavat asua ja käydä töissä.

Fakta #3 Järvenpäähän muuttaa hyviä veronmaksajia

Koska Järvenpäähän rakennetaan vain vähän vuokra-asuntoja ja vastaavasti paljon suuria omistusasuntoja, on vain järkeenkäypää, ettei asuntojen ensisijainen kohderyhmä ole tukien varassa elävät. Uudet suurehkot omistusasunnot eivät täyty sen enempää työttömistä kuin tukien varassa elävistä ihmisistäkään, vaan nykyisiä järvenpääläisiä keskimäärin paremmin toimeentulevista työssäkäyvistä aikuisista ja nuorista perheistä. Järvenpään ansiotulokehitys ja kunnallisveropohja on kasvusta johtuen ripeää. Mikään tilasto ei tue väitettä huonoista veronmaksajista.

Yksi kummallinen piirre Järvenpään asuntomarkkinoilla on se, ettei tänne muuta juurikaan ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Ulkomaalaiset selittävät naapurikuntiemme kasvusta valtaosan, mutta Järvenpäässä vieraskieliset muuttajat loistavat poissaolollaan. Syynä lienee em. tekijät – valtaosa asunnoista on uusia suurehkoja omistusasuntoja, joihin nämä äsken mainitut väestöryhmät eivät pääse kiinni. Tai sitten syy on siinä, että vailla ääkkösiä olevan englantilaisen näppäimistön omistajan on vain mahdoton asua Jaervenpaeaessae.  

Järvenpäissään-blogissa kaupungin virkamiehet ja työntekijät kertovat lähellä kaupunkilaisia olevista asioista, ihmiseltä ihmiselle.

Kirjoittaja:

Juhana Hiironen

Jaa juttu:

Kirjoittaja:

Juhana Hiironen