Takaisin listaukseen
Blogi

Koronan vaikutuksia hyvinvointiimme

Järvenpäissään

16.3.2020 oli päivämäärä, jolloin korona-pandemia sulki kaupungin palvelut. Niin myös kaikki kaupunkilaisten hyvinvointia tukevat hyte-palvelut taloineen kuten nuorisopalveluiden Temal, lapsiperheiden perhetalo Joutsikki sekä ikäihmisten Myllytien toimintakeskus. Olimme kaikki uuden kriisin keskellä. Sosiaalisten kontaktien rajoittamistoimet iskivät syvälle ihmisten normaaliin elämään, ja tulisivat vaikuttamaan hyvinvointiin ja terveyteen – kenellä enemmän, kenellä vähemmän.

Melko nopeasti kaupungin kekseliäs henkilöstö löysi uudet tavat toimia. Käytännössä palvelut siirtyivät someen, ja luontaisesti nuoriso edellä. Avattiin discordia, habboa ja teamsiä ja siirrettiin ohjaus ja neuvonta etäyhteyksiin. Mutta, miten tavoittaa ihmiset, jotka eivät ole sujuvasti netissä ja somealustoilla sukkuloivaa nettisukupolvea? Kyllä hätä keinot keksii, sanotaan sananlaskussa.  Vajaat 4 000 yli 70-vuotiasta järvenpääläistä oli tavoitettu puhelimitse huhtikuun alkuun 2020 mennessä ja kartoitettu avun tarvetta ja ohjattu tarvittaessa palveluihin. Kaupungin ”soittoringissä” oli parhaimmillaan noin 60 henkilöä. Lisäksi suurena apuna olivat yhdistykset, vapaaehtoiset ja seurakunnat kauppa- ja apteekkiasiointiavun ja ruoka-avun antajina.

Sosiaalista elämää vähemmän, luonnossa liikkumista enemmän

Korona-aikaa on vietetty kohta kokonainen vuosi. Uusimpien tutkimusten mukaan koronalla on ollut sekä hyvinvointi- että pahoinvointivaikutuksia. Ihmiset, joilla jo ennen koronaa on ollut hyvinvoinnissa tai arjen elämässä vaikeuksia, näyttävät kantaneen raskaimmat seuraukset. Sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen ja yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet. Noin viidennes kokee taloudellisen tilanteen heikentyneen.

Yli 80-vuotiaat ovat vähentäneet liikuntaa eniten samoin heillä yksinäisyyden kokemukset ovat olleet suurimmat. Myös toimintarajoitteisilla henkilöillä liikunta on vähentynyt ja yksinäisyyden kokemukset ja taloudelliset vaikeudet kasvaneet. (Lähde: FinSote-tutkimuksen ennakkotuloksia syksy 2020: Koronapandemian vaikutukset väestön hyvinvointiin ja palveluihin. THL.)

Sosiaalinen eristäytyminen koteihin yhdistettynä talousvaikeuksiin näkyy monin tavoin myös lasten ja perheiden elämässä. Keväällä 2020 koulujen siirtyessä etäopetukseen ja päiväkotien sulkiessa ovensa tapahtui lastensuojeluilmoituksissa notkahdus, mutta nyt kyselyt kertovat, että lastensuojeluilmoitusten määrä on jälleen kasvussa. Poliisi on raportoinut kotihälytysten kasvusta. Järvenpäässä niin koulujen kuin varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden hyten ja nuorisopalvelujen kautta pystyttiin kuitenkin tukemaan lapsia, nuoria ja perheitä pahimpana sulkuaikanakin keväällä.

Koronapandemian myönteisistä vaikutuksistakin on raportoitu. Ihmiset ovat löytäneet luonnossa liikkumisen jopa siinä määrin, että Etelä-Suomen retkireitit ovat ajoittain ruuhkautuneet. Hyviä luontokohteita löytyy Järvenpäästäkin. Nikotiinikorvaustuotteiden myynnin kasvu antaisi viitteitä tupakoinnin vähentymiseen. Digitaalisten valmiuksien kasvua voidaan pitää yhtenä korona-ajan saavutuksista ja se on avannut myös hyvinvointia edistävälle toiminnalle monenlaisia mahdollisuuksia kuten käsitöiden, musiikin ja kielten opiskelun sekä verkkoluennot.

Yksi tehokkaimmista ja kustannusvaikuttavammista terveyttä edistävistä keinoista ovat tutkitusti rokotukset. Niin nytkin. Rokotukset tulevat olemaan keino saada koronavirus hallintaan ja sen myötä palata vähitellen kohti normaalimpaa arkea.

Vastaa hyvinvointikyselyymme!

Miten sinä voit ja miten korona-aika on vaikuttanut sinun hyvinvointiisi? Kerro meille ja vastaa hyvinvointikyselyymme, jonka löydät verkkosivuiltamme.

Otetaan nyt ilo irti talvesta – nautitaan ulkoilusta ja lumesta!

Kirsi-Marja Karjalainen tekee lumienkelin

Kirsi-Marja Karjalainen
hyte-johtaja

P.S. Ajantasaista korona-tietoa löydät verkkosivultamme Järvenpään palvelut korona-aikana

Järvenpäissään-blogissa kaupungin virkamiehet ja työntekijät kertovat lähellä kaupunkilaisia olevista asioista, ihmiseltä ihmiselle.

Kirjoittaja:

Kirsi-Marja Karjalainen

Jaa juttu:

Kirjoittaja:

Kirsi-Marja Karjalainen