Takaisin listaukseen
Blogi

Paljon lapsia, pieniä yrityksiä – Järvenpää tarvitsee tarkkaa taloudenpitoa

Järvenpäissään

Kunnissa on viime päivinä käsitelty vuoden 2020 tilinpäätöksiä, jotka poikkeuksellisissa oloissa näyttävät poikkeuksellisen positiivisilta. Syynä ovat ainakin osittain valtion kunnille maksamat koronakompensaatiot, joista on julkisuudessa keskusteltu paljon ja pohdittu, jaettiinko rahaa liikaa ja menivätkö rahat oikeaan osoitteeseen. Ja tietysti jälkipyykkinä on mietitty, olivatko kunnissa toimeenpannut sopeutustoimet turhia ja pitäisikö nyt lisätä menoja positiivisia tuloksia vastaavasti.

Järvenpään osalta oma vastaukseni on ei, vaikka tulos toteutuikin odotettua paremmin. Kuluva vuosi tulee olemaan haastava, ja ainakaan näillä näkymin valtion kompensaatiot eivät tule paikkaamaan tilannetta kuten vuotta aikaisemmin. Järvenpään on jatkettava tasapainotuksen tiellä, jolla muuten vuonna 2020 onnistuttiin myöskin poikkeuksellisesti. Asukaskohtainen toimintakatteen alijäämä pieneni, mikä ei ole ollenkaan normaalia ja tavanomaista kuntakentässä!

Kunnissa tehdään vuosittain vertailua naapureihin ja mietitään: ”Mitä, jos meillä olisi kuten naapureilla?” Pelkällä jossittelulla ei toki päästä puusta pitkälle, mutta en voi tässä yhteydessä olla jossittelematta vähän Järvenpäänkin osalta. Valtio nimittäin kohdisti osan koronakompensaatiosta kuntiin korottamalla yhteisöveron kuntaosuutta. Jokainen kunta sai siis viime vuonna ja saa vielä tänäkin vuonna vähän isomman osuuden jaossa olevista, yritysten maksamista veroista, kun valtio päätti ottaa itselleen vähän vähemmän. Kuulostaa reilulta. Vai olisiko joku toinen keino kuitenkin ollut kompensaationäkökulmasta reilumpi?

Käytännössä kunnat saavat yhteisöveroa hyvinkin erilaisia määriä sen mukaan, millaisia yrityksiä kunnassa toimii. Jos kunnassa toimivat yritykset on ns. hyviä yhteisöveronmaksajia, verotuloja tulee kuntaan paljon, mikä vähentää kunnallis- ja kiinteistöverojen kautta kerättävän rahoituksen tarvetta. Ts. vähempikin asukkaiden verottaminen riittää kattamaan palvelutuotannosta ja investoinneista aiheutuvat kustannukset. Jos taas kunnassa toimivien yritysten viivan alle jää vähemmän jaettavaa, tai verosuunnittelulla saadaan tulos näyttämään pienempää verotettavaa tuloa, kuntakin saa vähemmän.

Järvenpäässä yhteisöverotuloja kertyy todella vähän. Asukaskohtaisessa kuntavertailussa olimme 8. vähiten yhteisöverotuloa saava Manner-Suomen kunta vuonna 2020. Sen sijaan emme varmasti olleet kymmenen vähiten koronan aiheuttamista tulomenetyksistä ja menolisäyksistä kärsineiden listalla. Vaikka valtio korottaisi kuntien jako-osuuden moninkertaiseksi, Järvenpään kassaan kilahtavien lisäkolikoiden määrä jäisi mitättömän pieneksi muihin verrattuna – täysin riippumatta siitä, keneen päätämme itseämme verrata. Vaikkapa naapureiden Tuusulan, Keravan, Mäntsälän tai Nurmijärven asukaskohtaisella yhteisöverokertymällä kaupungin kassaan olisi vuonna 2020 ropissut koronakompensaatiota kaksinkertainen määrä ja yhteisöverotuloja yhteensä 4,5-5 miljoonaa euroa enemmän, ja ropina jatkuisi samalla taajuudella tänäkin vuonna.

Järvenpäätä paremmin tuntevat tietävät, että kuulumme Suomen nopeimmin kasvavien kuntien joukkoon. Järvenpäässä on paljon lapsia, ja yleisestä heikentyneestä syntyvyyskehityksestä huolimatta kaupungissa on 2010-luvullakin syntynyt vuosittain noin 450 uutta järvenpääläistä. Viime vuonna eduskunta päätti varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisesta. Järvenpään kaltaisessa lapsirikkaassa kunnassa, jossa varhaiskasvatukseen osallistutaan ahkerasti, tämä tarkoittaa tulomenetyksiä. Ne joudutaan jatkossa kattamaan verorahoituksella. Tavallisesti valtio kompensoi kunnille tekemänsä velvoitteiden lisäykset, ainakin periaatetasolla, täysimääräisesti korottamalla valtionosuuksia. Tällä kertaa se tehtiin korottamalla yhteisöveron kuntaosuutta!

Järvenpään taloudesta huolta kantavana virkamiehenä hämmästelen, miten tähän rahoitusmalliin on päädytty. Vaikka kuinka koetan, en taida keksiä, miten lisävelvoitteen aiheuttaman menopaineen ja menojen paikkaamiseen valitun kompensaation saisi menemään kohdaltamme enemmän pieleen. Järvenpää, johon asiakasmaksujen alentaminen kohdistuu väestöpohjan kautta eniten, saa rahoitusta lisämenojen kattamiseen vähiten.

Ja heti seuraavaksi totean: ei, tänäkään vuonna ei ole mahdollista heittäytyä höveliksi talousasioissa.

Kirsi Rinne
Talousjohtaja

Järvenpäissään-blogissa kaupungin virkamiehet ja työntekijät kertovat lähellä kaupunkilaisia olevista asioista, ihmiseltä ihmiselle.

Kirjoittaja:

Kirsi Rinne

Jaa juttu:

Kirjoittaja:

Kirsi Rinne