Takaisin listaukseen
Tarina

Taistelua hävikkiä vastaan

Järvenpääelämää

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietettiin jälleen syyskuussa ympäri Suomen. Järvenpäässä viikkoa vietettiin ensimmäistä kertaa muun muassa ala- ja yläkouluissa, lukiossa ja Cooperin päiväkodissa. Vaikka hävikkiä voidaan pienentää, täysin siitä ei kuitenkaan päästä eroon, Jatsi Oy:n projektityöntekijä Eeva-Maria Asikainen muistuttaa.

Linjastolla muistutettiin, että ruokaa ei otettaisi mielikuvituskaverille, vaan todellisen nälän mukaan. Kuva: Eeva-Maria Asikainen.

Suomessa ravitsemuspalveluiden osuus koko elintarvikeketjun ruokahävikistä on peräti 17 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemuspalveluissa syntyy ruokahävikkiä vuosittain yhteensä 61 miljoonaa kiloa. Suurin hävikin aiheuttaja on nimenomaan tarjoiluhävikki, eli ruoka, joka on ollut linjastossa tai valmistettu sitä varten. Lisäksi hävikkiä syntyy ruokailijoiden lautastähteenä ja ravintoloiden keittiöissä ruuan valmistuksen yhteydessä.

Hävikin pienentämisestä muistuttavaa Hävikkiviikkoa on vietetty Suomessa vuodesta 2013 lähtien. Järvenpäässä muun muassa koulut ja varhaiskasvatus olivat mukana valtakunnallisen Hävikkiviikon vietossa mukana ensimmäistä kertaa.

Kohteissa mitattiin lautashävikkiä ja hävikin määrä tuotiin myös asiakkaan tietoon. Mittausta tehtiin lautashävikin pienentämistä varten tarkoitetun biovaa´an avulla, joka antaa asiakaspalautteen välittömästi tyhjennettäessä lautaselta jäädyn ruuan astiaan, sekä punnitsemalla jätettä tavallisella vaa´alla. Kinnarin koulussa oleva My School järjestelmä ottaa vastaan myös biovaa´an tallentamaa tietoa, joka on luettavissa koulun infotauluilta päivittäin. Biovaaka löytyy pysyvästi sekä Kinnarin koululta että Järvenpään Yhteiskoululta. Lisäksi viikko näkyi ruokaloissa myös erilaisten kampanjamateriaalien muodossa.

Näin lautashävikin määrästä tiedotettiin.

Kiinnostusta ilmassa

Lautashävikkiä syntyi viikon aikana yhteensä 310,72 kiloa, mikä tekee asiakasta kohden noin 21 grammaa. Yksi ateria kaikkine osineen painaa noin 500 grammaa, joten roskis nielaisi viikossa suurin piirtein 621 ateriaa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan linjastoruokailussa lautastähdettä syntyy noin 30 grammaa asiakas, joten tähän suhteutettuna Järvenpään luvut ovat maltillisia.

– Hävikki voi olla monelle hieman hankala käsite ja varsinkin pienemmille asiakkaille sitä piti tarkentaa. Joidenkin mielestä hävikin mittaaminen tarkoitti sitä, että lautaselle piti jättää mahdollisimman paljon ruokaa. Kinnarin koulussa oleva biovaaka aiheuttaa myös toisinaan kilpailua siitä, kuka saa eniten hävikkiä aikaiseksi, Järvenpään ateria- ja siivouspalvelut Jatsi Oy:n projektityöntekijä Eeva-Maria Asikainen kertoo.

– Lapset ja nuoret osoittivat kuitenkin kiinnostusta viikkoa kohtaan esimerkiksi tarkkaillen toistensa lautasia ja huomauttaen, jos näytti siltä, että kaveri otti liikaa ruokaa. Kartanon koulussa alaluokat kilpailivat keskenään ja keräsivät lautashävikin luokkakohtaisesti. He myös hoitivat itse punnitsemisen, mikä on todella mahtavaa, Asikainen jatkaa.

Myös koulun muu henkilökunta osoitti Asikaisen mukaan kiinnostusta kampanjaviikkoa kohtaan.

– Saimme pyyntöjä kerätä tietoa hävikin määrästä koko viikon ajalta, sekä kohdistaa tietoa eri ruokalajeihin. Kiinnostus heräsi, joka on kampanjaviikon tarkoitus.

Kinnarin koulun biovaaka. Kuva: Eeva-Maria Asikainen.

Täysin hävikistä ei päästä eroon

Ruokahävikin minimoiminen on monen asian summa, ja samalla se tarvitsee yhteispanosta.

– Lautashävikkiin voi parhaiten vaikuttaa ottamalla ruokaa sen verran, kuin jaksaa syödä. Pitäisi myös oppia hyväksymään paremmin sitä, että ruokaa voi loppuruokailusta olla vähemmän, ruokalaji on saattanut vaihtua tai esimerkiksi salaatti voi olla erilaista, kuin kaverilla ruokailun alussa. Yhteistyötä pitää tehdä ja on tärkeää, että kaikki muutokset ruokailuissa kerrotaan keittiölle hyvissä ajoin.

Ruoka ei kuitenkaan saisi loppua täysin, joka tekee keittiöhenkilökunnan työstä välillä haastavaa. Keittiöhenkilökunnan tehtävänä on seurata päivittäistä ruokamenekkiä, ja pyrkiä valmistamaan ruokaa erissä ja sen verran, kuin on tarpeen.

– Täysin ei hävikistä päästä eroon, mutta vähentäminen on kyllä mahdollista. Hävikkiä ehkäistessä pitää koko ruuanvalmistusprosessi elintarviketilauksineen, ruokaohjeineen, annoskokoineen ja valmistettavan ruoan suhteen tulee olla kunnossa. Jos keittiössä ei valmisteta ruokaa, pitäisi sitä tilata sopiva määrä.

Hävikkiviikon tarkoituksena on ollut myös lisätä tietoisuutta hävikkiä kohtaan.

– Kun asiaa käydään läpi kouluissa, on todennäköistä, että siitä puhutaan myös kotona. Sen vuoksi on tärkeää, että koko koulun henkilökunta on mukana ja aiheita otetaan mukaan myös opetukseen.

– Haluaisin ajatella, että vuosien päästä tämäkin aihe on niin tuttu, että se on iskostunut kaikkien mieleen. Toivottavasti hävikki pienenee vuosi vuodelta ja sitä kautta säästämme luonnonvaroja, turhaa työtä ja rahaa, Asikainen päättää.

Parhaat vinkit ruokahävikin vähentämiseen linjastoruokailussa:

  • Ruokailuun tulee varata aikaa. Kiireessä tulee usein otettua ruokaa ajattelematta.
  • Ota ruokaa sen verran, kuin jaksat syödä. Lisää voi aina hakea.
  • Maista uusia makuja vähän kerrallaan.
  • Jos tulet syömään ruokailuajan päättyessä, on ok, mikäli kaikki tarjoiluastiat eivät ole täynnä.

Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.

Kirjoittaja:

Eeva-Maria Asikainen

Jaa juttu:

Kirjoittaja:

Eeva-Maria Asikainen