A

Näyttelyarkisto

Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta 1.3.–31.8.2018

Näyttelyssä kerrotaan Björn "Nisse" ja Mathilda "Tilly" Soldanin tarinaa. Nisse ja Tilly Soldan ovat tulleet tutuiksi Ahojen taiteilijaperheen tarinan kautta, sekä Tillyn Järvenpään Ristinummella sijainneesta Kakarasaari-nimisestä lasten kesäsiirtolasta. Näyttely laajenee myös esittelemään suomalaisen lastenhoidon ja lastenkuvauksen historiaa Kakarasaaressa työskennelleen Ida Suomalaisen perheen tarinan kautta.

Näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua modernin suomalaisen valokuvauksen pioneerin, Björn Soldanin taiteelliseen valokuva- ja elokuvatuotantoon. Toisessa osassa nostetaan esille hänen äitinsä Tillyn ja tämän sisaren Venny Soldan-Brofeldtin tarina. Näyttelyssä nousee esille Soldanien perheen rakas kesäpaikka, Hangon Tvärminnessä sijainnut Toska, hiekkakylvyt, kuumilla kallioilla loikoilu, kalastaminen, veneily ja muut lasten puuhat, joita Tillyn sisar Venny Soldan-Brofeldt ahkerasti kuvitti.

Tillyn perintöä kunnioittaen näyttelyssä on lapsille oma toiminnallinen osuus, jossa voi hoitaa lapsia vanhan ajan tyyliin sekä rentoutua moniaistisessa tilassa Björn Soldanille rakkaiden lintujen ääniä kuunnellen.

Säädytön yhteiskunta – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö 120 vuotta 26.10.2017–31.1.2018

Vuoden 2017 marraskuussa tuli kuluneeksi 120 vuotta taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin ja hänen aviomiehensä Juhani Ahon muutosta Tuusulanjärven rannalle. Samalla hetkellä he tulivat perustaneeksi Tuusulanjärven taiteilijayhteisön, jonka jäsenet edelleenkin ovat vahvasti osa kansallista kuvastoamme. Järvenpään taidemuseo huomioi merkkivuoden näyttelyllä, joka esittelee suomalaisen sääty-yhteiskunnan murtumista ja sosiaalisen liikkuvuuden, sekä tasa-arvoisuuden ihannetta taiteilijayhteisön jäsenten kautta.

Suomalaisille hieman yli sata vuotta vanha yksikamarinen eduskunta on itsestäänselvyys, josta harva on valmis tinkimään. Harva kuitenkaan muistaa että ennen vuotta 1906 Suomi oli jakautunut vahvasti neljään säätyyn: aatelistoon, papistoon, porvaristoon ja talonpoikiin. Mihin säätyihin taiteilijayhteisön taiteilijat kuuluivat, millaisia teoksia he tekivät, nouseeko niissä esiin tasa-arvoisuuden ihanne (veivätkö sitä eteenpäin teostensa kautta) ja pyrkivätkö he tavoittelemaan ihannettaan.

Elisabeth Järnefelt 11.2.–1.10.2017

Vuonna 2017 Järvenpäässä nostetaan esille Suomen 100-vuotinen itsenäisyys naisen kautta! Elisabeth Järnefelt (1839–1929) oli merkittävä suomalaisen kulttuurin kehittäjä ja hänen vaikutuspiiriinsä kuuluivat lukuisat suomalaisen kulttuurin luojat, kuten kirjailija Juhani Aho sekä omat lapset. Elisabethia voidaankin kutsua yhdeksi suomalaisen kulttuurin äitihahmoksi.

Elisabeth os. Clodt von Jürgensburgh syntyi Pietarissa balttilais-saksalaiseen aatelissukuun ja avioitui nuorena suomalaisen luutnantin Alexander Järnefeltin kanssa. Elisabethista tuli suurperheen äiti, sillä perheeseen syntyi kaikkiaan yhdeksän lasta. Lapset olivat taiteellisesti lahjakkaita ja merkittäviä kulttuurivaikuttajia eri aloilla. Kasper toimi arvostettuna kirjallisuuden ja taiteen kriitikkona, Arvid kirjailijana, Eero taidemaalarina, Armas säveltäjä-kapellimestarina ja Aino avioitui säveltäjämestari Jean Sibeliuksen kanssa.

Näyttelyssä on esillä taideteoksia, valokuvia, esineitä ja videoita, jotka muodostavat kiinnostavan tarinan Elisabethin elämänvaiheisiin.

Paloheimon Perinnesäätiön kokoelma esittäytyy 12.5. – 28.8.2016

Kevään vaihtuessa kesään Järvenpään taidemuseon täyttää Paloheimon Perinnesäätiön kokoelma. Varatuomari ja kulttuurivaikuttaja Arvi Paloheimon (1921–2014) vuonna 1988 perustaman Paloheimon Perinnesäätiön kokoelma keskittyy Eero Järnefeltin töihin. Nyt Järvenpään taidemuseo on saanut talletuksena tämän merkittävän taidekokoelman. Paloheimo yhtiöiden johdossa pitkään työskennellyt Arvi Paloheimo oli taidemaalari Eero Järnefeltin tyttären Leenan sekä jääkärieversti ja vuorineuvos Olli Paloheimon poika. Lähes 100 teosta sisältävä talletus esittäytyy museon kesänäyttelyssä ensimmäistä kertaa laajasti ja täydentää upealla tavalla Järvenpään taidemuseon kokoelmaa, jonka sydämenä on Arvi Paloheimon sisaren Elisa Paloheimon kokoelma.

Erkki Eronen 18.2.-24.4.2016

Järvenpään taidemuseon kevätnäyttely vie katsojansa kuvanveistäjä Erkki Erosen (s. 1926) taiteen pariin. Eronen aloitti taiteilijantiensä vuonna 1948 Taideteollisesta Oppilaitoksessa ja jatkoi opintojaan Vapaassa taidekoulussa. Myöhemmin hän toimi professori Wäinö Aaltosen oppilaana ja avustajana.

Vuonna 1956 tuli aika muuttaa Järvenpäähän, josta muodostui kuvanveistäjälle pysyvä ja lähellä sydäntä oleva koti. Eronen on osallistunut aktiivisesti eri taideyhdistysten toimintaan ja oli perustamassa myös Järvenpään taideseuraa. Vuonna 1957 valmistunut oma ateljee mahdollisti ahkeran työskentelyn uusien taideteosten parissa. Hänen tunnetuimpiin töihinsä kuuluu Järvenpäässä sijaitseva vuonna 1964 valmistunut Jean Sibeliuksen pronssiveistos.

Näyttely johdattelee kävijän retrospektiivisesti Erosen uran keskeisimpiin teemoihin, kuten luontoon, uskontoon, ihmiseen ja isänmaahan. Erosen töistä voi aistia myös taiteilijan rakkauden musiikkia kohtaan. Niiden keveys ja rytmi muuttavat kovan veistosmateriaalin sulavaksi vakaudeksi. Musiikki onkin seurannut taiteilijaa intohimoisena harrastuksena läpi elämän. Eroselle myönnettiin valtion elinikäinen taiteilijaneläke vuonna 1988.

Saimi kedolla - Järvenpään taidemuseon uutuudet esittäytyvät 18.2.-24.4.2016

Kevään ajan Järvenpään taidemuseossa nähdään myös kauan kaivatut museon kokoelmataiteilijat Eero Järnefelt (1863–1937) ja Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945), jotka esittäytyvät uudessa kokoelmaripustuksessa. Taidemuseon kokoelma on karttunut uusilla teoksilla ja nämä taulut ovat nyt nähtävillä ensimmäistä kertaa!

Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin taideteokset huokuvat niin luonnon valoa kuin ihmisten lämpöä. Siinä missä Järnefelt kuvasi suomalaista metsää ja vaaramaisemia, Soldan-Brofeldt toi ihmisten eteen meren sen sadoissa eri väreissä. Järvenpään taidemuseon kokoelmassa nousevat esiin myös molempien taiteilijoiden perheet ja etenkin lapset. Lasten ilmeissä ja puuhasteluissa riitti kuvattavaa sekä kotona arjen keskellä että kesäisillä matkoilla. Näyttely kuljettaa museovieraan Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön ja keskelle niitä maisemia jotka olivat heille rakkaita.

Aino Sibelius 1.3.-4.10. 2015

Aino Sibelius -näyttely kertoo tarinan lahjakkaasta ja vahvasta naisesta sekä nostaa esiin hänen merkityksensä säveltäjämestari Jean Sibeliuksen taiteelle. Esillä on runsaasti ennennäkemätöntä Sibelius-esineistöä yksityisten kotien kätköistä. Mikä on perheen ja kodin merkitys taiteellisen työn inspiraationa, mahdollistajana ja tukena? Aino Sibelius (1871 - 1969) syntyi Järnefeltien kulttuuriperheeseen seitsemäntenä lapsena. Hänen vanhempansa olivat kenraali ja maaherra Alexander Järnefelt sekä vapaaherratar Elisabeth Clodt von Jürgensburg, jolta hän sai kotitaloustaitoja korostavan kasvatuksen. Aino kävi tyttökoulua Helsingissä ja myöhemmin Kuopiossa minne perhe muutti isän saadessa nimityksen Kuopion läänin kuvernööriksi. Hän oli musikaalinen ja taitava soittamaan pianoa sekä kehitti kädentaitojaan mm. käymällä veistokoulussa missä piirtäminen, ornamentiikka, laskento ja kirjan pito tulivat hänelle tutuiksi.

"Oma enkeli, kulta Ainoni! " Janne Ainolle 18.7.1894

Ainon veljistä säveltäjänä tunnettu Armas esitteli siskonsa ystävälleen Jean Sibeliukselle. Pari kihlautui salaa vuonna 1890 ja meni naimisiin kesällä 1892. Nuoripari eli liikkuvaa elämää jonka lisäksi Janne oli pitkiä aikoja pois kotoa töidensä takia. Lisäksi Jannen "viftaus" Helsingin yöelämässä ja perheen keväällä 1900 kohtaama suuri suru, heidän tyttärensä Kirstin nukkuessa pois, tekivät elämästä raskaan. Lopulta arki rauhoittui kun oma pysyvä koti löytyi Järvenpäästä minne perhe muutti Lars Sonckin suunnittelemaan Ainolaan vuonna 1904.

"Kaikki voimme hyvin. Puutarhassa kukkii kaikki kevätkukkaset. Narsisseja oikein kosolta. Me vaan ihailemme, että se on kuin satua." Aino Jannelle 27.5.1914

Monilahjakas Aino tuki tarmokkaasti miehensä sävellystyötä, piti huolen heidän kodistaan ja perheen viidestä lapsesta. Ainon lempeän ja taitavan kädenjälki näkyy vielä tänäkin päivänä monissa rakkaan Ainolan yksityiskohdissa. Hän suunni tteli kodin huonekaluja, Ainolan saunarakennuksen, käänsi kirjallisuutta ja toimi tyttäriensä kotiopettajana. Ainon suuri huolenpidon kohde oli myös Ainolan puutarha. Sen kukkaloisto toi iloa ja sen antimet täyttivät perheen ruokapöydän. Myöhemmällä iällään Aino tunnettiin lämpimänä ja ystävällisenä mummina, jonka luokse lapsenlapset olivat aina tervetulleita.

Vuodet Venäjällä - Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt 10.10.2014-31.1.2015 

Näyttely pureutuu taiteilijoiden opintojen alkuvaiheen kokemuksiin ja tuotantoon. Lähellä sijaitseva Pietari houkutti 1800-luvun lopulla vain harvoja taiteilijoita opiskelemaan akatemiaansa. Poikkeuksellisesti sekä Eero Järnefelt että Venny Soldan-Brofeldt päätyivät opiskelemaan niin Viipuriin kuin Pietariin. Näyttely esittelee millaisia vaikutteita taiteilijat Venäjällä mahdollisesti saivat ja kokivat.

VITAS 85.  Viipurin taiteilijaseuran juhlanäyttely 10.10.2014-31.1.2015

Viipurin Taiteilijaseura on perinteikäs Viipurissa v. 1930 perustettu ammattitaiteilijoiden yhdistys, jossa on nykyisin yli 90 jäsentä. Seuran piirissä toimii ja on toiminut Suomen eturivin taiteilijoita. Taiteilijaseuran jäseniä ovat olleet muiden muassa Väinö Rautio, Viljo Kojo, Eva Cederström, Aimo Tukiainen, Unto Pusa ja Aimo Kanerva. Seuran historia on tärkeä osa suomalaisen kulttuurin historiaa

Näyttelyn on teokset on valinnut kolmihenkinen jury, jonka puheenjohtajana on toiminut taidemaalari Ipi Kärki ja jäseninä  kuvanveistäjä Raimo Jaatinen ja taidemaalari Irma Uuskallio.  Näyttelyn suojelija on Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.  Esillä on Viipurin Taiteilijaseuran jäsenien viime vuosina valmistuneita teoksia, maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia kaikkiaan 39 taiteilijalta.  Tämän lisäksi  mukana on muistonäyttelyn muodossa  viiden  viimeisen vuoden aikana edesmenneiden taiteilijoiden töitä. Monipuolinen näyttely tarjoaa värien ja aiheiden kirjon, joista katsojalla on mahdollisuus löytää itseään eniten puhuttelevat teokset.

Meidän Eero ja Venny - yleisön suosikit 15.6.–28.9.2014

Järvenpään taidemuseon kesänäyttely esitteli kansallisesti merkittävien taiteilijoiden Eero Järnefeltin (1863–1937) ja Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) taidetta uudesta näkökulmasta. Nyt näyttelyssä esillä olevat teokset valitsi yleisö.

Kevään ajan on yleisöllä oli mahdollisuus äänestää Järvenpään taidemuseon kokoelmista omia suosikkiteoksiaan Meidän Eero ja Venny - yleisön suosikit -näyttelyyn. Ääniä annettiin yli 450 ja suosituimmaksi teokseksi nousi Venny Soldan-Brofeldtin öljyväritemaalaus Pojat luodolla (Porkkalasta) vuodelta 1898. Näyttelyssä pääsee ihailemaan taidemuseon kokoelmista kaiken kaikkiaan 122 teosta, jotka yleisö valitsi esille näyttelyyn.

Äänestykseen on tuonut lisää mielenkiintoa siihen osallistunut joukko julkisuuden henkilöitä tieteen ja taiteen parista. Oman suosikkiteoksensa ovat valinneet myös Helsingin piispa Irja Askola, Euroopan historian professori Laura Kolbe, meteorologi Seija Paasonen, näyttelijät Ursula Salo ja Santeri Kinnunen sekä avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja.

Järvenpään taidemuseon kokoelmat ovat muodostuneet pääosin taiteilijoiden perhepiirissä säilyneistä teoksista. Niistä huokuu lämmin tunne taiteilijoiden perheenjäseniin sekä Tuusulanjärven tienoon maisemiin. Äänestys onkin osoittanut, että edelleen Suomen luonto, metsät, meri ja vuodenaikojen vaihtelu sekä meille tutut ja rakkaat paikat, kuten läheltä löytyvät maisemat kiehtovat meitä.

Ateljee retrospektiivi - Pauli Pyykölä 20.2.-1.6.2014

Pauli Pyykölä (s. 1937) on pitkän linjan järvenpääläinen taiteilija,  joka on asunut kaupungissa 1960-luvun lopulta lähtien. Ennen vapaaksi taiteilijaksi ryhtymistään hän toimi myös kuvaamataidon opettajana. Pääosa taiteilijan tuotannosta on syntynyt Järvenpäässä.

Pyykölä on tutkinut maalauksissaan viivoja, muotoja ja värejä tasapainoillen älyn ja tunteen välillä. Uran aikana maalauksiin on tullut myös vaihdellen niin konkretistisempia piirteitä kuin surrealistisia muotoja ja illuusioita. Uudemmissa teoksissa harkitut ja harmoniset sommitelmat luovat arkaaisia tiloja sekä tunnelmia luoden avaruutta sekä hengittävyyttä teoksiin. Litografian offsetpainomenetelmän kehittämisessä Pyykölä on myös toiminut uranuurtajana.

Under Construction - László Hatházi 20.2.-1.6.2014

László Hatházi ( s. 1978) on palkittu nuori unkarilainen nykytaiteilija, joka on pitänyt näyttelyitä useissa Euroopan maissa. Vuonna 2014 tulee kuluneeksi 30 vuotta Järvenpään kaupungin ja sen unkarilaisen ystävyyskaupungin Vácin välisestä yhteistyöstä ja siksi Järvenpään taidemuseolla on ilo saada László Hatházi vieraakseen.   Näyttelyssä on esillä teoksia taiteilijan tuotannosta viimeisen viiden vuoden ajalta. Varhaisemmassa vuonna 2007 toteutetussa Botanica Anima sarjassaan László Hatházi maalasi kasvihuoneita, kun taas uudemmissa teossarjoissaan hän keskittyy kuvaamaan urbaaneja, keinotekoisia ja usein hylättyjä paikkoja, sekä niissä rehottavaa kasvillisuutta.

Pehmeästi - Eero Järnefelt 150-v. 1.9.2013-31.1.2014

Juhlanäyttely esittelee Eero Järnefeltin (1863-1937) grafiikan tekijänä ja edelläkävijänä Suomessa. Järvenpään taidemuseon Eero Järnefelt 150 vuotta -juhlanäyttelyssä on esillä ensimmäistä kertaa koko Järnefeltin tunnettu grafiikan tuotanto.

"Aina kun näen kauniin etsauksen, minulle tulee halu taas kokeilla tätä jaloa taidetta..."

Eero Järnefelt (1863–1937) oli jo vakiinnuttanut asemansa Suomen eturivin taidemaalarina, kun hän innostui kokeilemaan metalligrafiikan tekemistä. Syksyllä 1894 hän pysähtyi muutamaksi viikoksi Müncheniin saamaan oppia viivasyövytyksen tekemisessä. Noihin aikoihin Euroopassa virisi uudelleen kiinnostus värigrafiikkaa kohtaan. Järnefelt kuului niihin suomalaisen taidegrafiikan uranuurtajiin, jotka esiintyivät ensi kerran nimenomaan taidegraafikkoina yhteisnäyttelyssä Helsingissä 1907.

Eero Järnefeltin grafiikan aiheita olivat taiteilijan lähipiiri, Tuusulanjärven rannat sekä Kolin maisemat. Järnefeltillä oli kyky nähdä kauneutta yksinkertaisissa ja arkisissa asioissa. Erityisesti Tuusulanjärvellä keväällä kukkiva rentukka, silkkiuikku, sammakko ja hauki esiintyvät monissa luontotutkielmissa. Sammakko on eräänlainen taiteilijan alter ego, sillä vanhemmat veljet olivat uskotelleet aikoinaan pikku Eerolle, että tämä oli syntynyt sammakosta.

Pehmeäpohjasyövytys soveltui erityisen hyvin Järnefeltille, sillä tekniikassa korostui taitavan piirtäjän kynänjälki. Lisäksi samasta aiheesta saattoi eri väreillä tehdä tunnelmaltaan erilaisia versioita. Työskentelytapa edellytti, että Järnefelt itse vedosti teoksensa. Jokainen näin syntynyt vedos on siten ainutkertainen taideteos.

Taidegrafiikka oli Järnefeltille erikoisalue. Järnefeltin koko grafiikan tuotanto on 90 teosta. Vedostamisvaiheeseen on yltänyt 71 työtä, jotka ovat nyt ensi kertaa kokonaisuutena esillä ainutlaatuisessa näyttelyssä. Teokset syntyivät pääasiassa Suvirannassa – melkein Järvenpään taidemuseon naapurissa.

Näyttelyssä Järvenpään taidemuseon omista kokoelmista löytyviä grafiikan töitä täydentävät Ateneumin taidemuseon ja yksityisten kokoelmien vedokset. Lisäksi nähtävillä on taiteilijan työstämiä painolaattoja ja muita työvälineitä.

Nimimerkki VSB - Venny Soldan-Brofeldt 150-v. 2.2.-11.8. 2013

Juhlanäyttely kertoo Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) tarinan nuoresta boheemista tytöstä rohkeaksi naistaiteilijaksi ja taiteen monitaituriksi. Venny Soldan-Brofeldt syntyi 1863 Helsingissä August ja Marie Soldanin boheemiin ja vapaamieliseen perheeseen. Isä, rahapajanjohtaja, August Soldan (1817-1885) tuki tyttärensä taideopintoja vahvasti sekä kasvatti lapsensa eli "variksenpoikansa" herbartilaiseen kasvatusfilosofiaan pohjaten. Isän kantavana ajatuksena oli hyväntahtoisuus. Näin Soldan-Brofeldt sai jo lapsuudessaan ennakkoluulottoman ja rohkean alun elämälleen. Taideopinnot alkoivat Suomen Taideyhdistyksen piirustusluokalla 1880 ja jatkuivat Pietarissa sekä Pariisissa 1883-1890. Pariisin opiskeluvuosia Soldan-Brofeldt on muistellut elämänsä onnellisimpina. Pariisista Venny matkusti yksin Espanjaan ja jopa Tunisiaan - uskaltamatta kertoa siitä suoraan edes perheelleen. Palattuaan kotimaahan Soldan-Brofeldt tutustui kirjailija Juhani Ahoon, jonka kanssa solmi avioliiton syksyllä 1891. Suomenmielisyys yhtä lailla kuin kansainvälisyys, riippumattomuus ja itsenäinen taiteilijuus yhdistivät paria. Aikalaisille Soldan-Brofeldt oli ennen kaikkea kansan ja herännäisyyden kuvaaja, kun taas myöhemmin hän on noussut esiin aistillisena rantaelämän ja merimaiseman kuvaajana.

Kyllä on ei. Kerttu Horila ja Aimo Lautala taidemuseon vieraina 12.10.-16.12.2012

Ihmisyyteen liittyvät kysymykset ja naisen elämä vakavammin tai huumorilla kuvattuna ovat lähtökohtia näyttelylle, joka esittelee nuoruutensa Järvenpäässä viettäneen taiteilija Aimo Lautalan (s. 1942) ja kuvanveistäjä Kerttu Horilan (s. 1946).

"Minä todella pidän ihmisten kuvaamisesta. Kun saan uuden veistoksen valmiiksi, on kuin olisin synnyttänyt uuden ihmisen."

Kerttu Horila (s. 1946) on tullut tunnetuksi suurikokoisista, usein naista esittävistä keramiikkaveistoksistaan. Materiaalistaan savesta taiteilija veistää esiin erilaisia ilmeitä, eleitä ja rooleja. Suurikokoisten keraamisten figuurien veistäjänä ja tekniikan taitajana hän on ainoa laatuaan koko Suomessa. Horila on naisen elämän tarkkanäköinen ja humoristinen tutkija, joka tekee havaintoja ihmiselon erilaisista vaiheista. "Naista on kiva kuvata. Se on lähellä minua, koska olen itsekin nainen ja naisen maailmaan kuuluu niin paljon. Jos minä miestä kuvaisin tällä lailla, niin niistä tulisi vähän hoopoja", kuvanveistäjä toteaa. Veistämisen lisäksi Horila myös maalaa ja piirtää. Näyttelyssä onkin figuurien lisäksi esillä taiteilijan uusimpia maalauksia.

"En minä ole taiteilija, minä olen maalari."

Myös Aimo Lautalaa (s.1942) kiinnostaa ihminen. Lautalan maalauksissa ihminen on irroitettu taustastaan, jolloin jäljelle jää vain henkilön substanssi, olemus ja tunne. Mitä löytyy ihmisen ulkoisten ominaisuuksien takaa? Lautalalle on tärkeää, että maalausten ihmistä ei tarvitse määritellä. "Taide on määrittelyjen estämistä."  Aimo Lautalan maalaukset ovat kuin peilejä, mutta eivät peilejä, joista ulkopuolinen maailma heijastuisi sellaisenaan. Maalausten äärellä katsoja voi ennemminkin peilata omia tunteitaan ja kokemuksiaan. Lautala tavoittelee teoksissaan kauneutta, johon myös virheet kuuluvat olennaisena osana. Kun maalausta katsoo, katsoo samalla myös itseään.

Tyypit - Kansankuvia kokoelmasta 12.10.-16.12.2012

Kokoelmaripustuksessa voi tutustua Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin kansankuviin, tyyppeihin ja karikatyyreihin. Näyttely tutkii, miten uusien taideteorioiden innoittamina taiteilijoiden tavoitteeksi tuli kuvata aito suomalainen tyyppi.

Muodon juurilla taiteilijakodeissa 8.6.-30.9. 2012

Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä elettiin monitaiteellisessa vuorovaikutuksessa ja kodit muodostuivat Arts and Crafts -liikkeen innostamina myös uuden suomalaisen muotoilukulttuurin edistäjiksi. Taiteilijaperheet suosivat käsityönä valmistettuja esineitä ja Venny Soldan-Brofeldt, kuten Eero Järnefelt ja Pekka Halonenkin, suunnittelivat huonekaluja, tekstiilejä ja arjen käyttötavaroita ateljeekoteihinsa. Yksinkertaisuuden ja maalaiselämän ihannointi sekä uskollisuus materiaaleille olivat taiteilijoille tärkeitä. Tässä ajattelussa ovat juuret myös suomalaisen muotoilun aatteille ja tyyleille, joista näyttely kertoo rinnastaen taiteen ja muotoilun kultakauden teoksia keskenään.

Sarjoista uniikkiin - Keraamikko Kaarina Aho 8.6.-30.9. 2012

Järvenpään taidemuseo sai alkunsa, kun Kaarina Aho (1925–1990) lahjoitti Järvenpään kaupungille kokoelman isoäitinsä Venny Soldan-Brofeldtin taidetta. Itse elämäntyönsä keraamikkona Arabialla tehnyt Kaarina Aho oli vahvasti mukana teollisuustaiteenliitto Ornamossa sekä 1970-luvulla osuuskunta Artesaanin synnyssä. Kansainvälistä menestystä hän saavutti Milanon Biennaalissa vuosina 1954 sekä 1957. Järvenpään taidemuseo haluaa näyttelyllään tuoda esiin kokoelmalahjoittajan taiteellisen työn omassa näyttelyosiossaan.

Taiteilija ja hänen miehensä - Outi Ikkala ja Seppo Kärkkäinen 9.2.-27.5. 2012

Näyttely esittelee pitkäaikaisen järvenpääläisen taiteilijaparin, Outi Ikkalan (1935–2011) ja Seppo Kärkkäisen (s.1935).  Vapaan taidekoulun ja Suomen Taideakatemian kasvatteja yhdisti kiinnostus abstraktioon, väriin ja sommittelun rytmiseen vastakkainasetteluun.

Aurora-seura - Eero Järnefelt ja Helsingin yliopiston seinämaalaukset 9.2.-27.5. 2012

Helsingin yliopiston konsistori julisti vuonna 1890 kilpailun yliopiston juhlasalin maalauksista. Sen tuloksena keskeisin työ annettiin Albert Edelfeltin (1854–1905) maalattavaksi. Edelfeltin maalaus Turun yliopiston vihkiäiset valmistui vuosina 1904–1905, juuri ennen taiteilijan kuolemaa. Hänen työnsä jatkajiksi valittiin Eero Järnefelt ja Akseli Gallen-Kallela. Eero Järnefeltin Aurora-seura valmistui vuonna 1916 juhlasalin eteläseinälle ja Akseli Gallen-Kallelan vetäydyttyä tehtävästä Järnefelt sai maalattavakseen myös hänen osuutensa.

Piruparat! Hugo Simberg ja Hannu Hyrske 13.10.2011-29.1.2012

Hugo Simbergin piruparka kulkee yleensä yksin. Välillä se näyttää faunilta, välillä huilua soittavalta Panilta tai sitten itse paholaiselta. Kaikkein pirullisimmillaankaan se ei ole täysin paha. Simbergin pirut kulkevat myös kansan parissa. Talonpoikien luona vierailevat tragikoomiset, jopa sympaattiset pirut, kuvaavat ihmisen pienuutta ja avuttomuutta elämän eri tilanteissa. Piru onkin muodonmuutoksen mestari, jonka kasvoista heijastuvat viittaukset niin keskiajan legendoihin kuin taiteilijan omiin kokemuksiin tai unikuviin.

Näyttelyssä Järvenpääläisen taidegrafiikan taitajan Hannu Hyrskeen oliot, oudot kulkijat, eläimet ja satuhahmot keskustelevat Simbergin kanssa. Hyrskeen pienikokoisissa ja tiheätunnelmaisissa etsauksissa välittyvät sympaattisten hahmojen kokemukset ja tunteet. Humoristiset teokset kutsuvat katsojan matkalle maailmaansa.

Kokoelma kuljettaa - kurkistuksia paikkoihin ja maisemiin 13.10.2011-29.1.2012

Tuusulanjärvi, Koli, Tvärminne, Hiidenvesi - kokoelman kautta pääsemme matkalle Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin kanssa. Kotimaan lisäksi liikkuvaiset taiteilijat ikuistivat maisemiinsa myös paikkoja ja kaupunkeja Euroopasta. Näyttely tutkii minne asti taiteilijat lähtivät ja millaisen kartan heistä piirtää taidemuseon kokoelma?

Sanoin, kuvin, elein - Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt ja Maggie Gripenberg 10.6.-30.9.2011

Näyttely kertoo kirjallisuus-, kuva- ja tanssitaiteen pioneerien välisestä yhteistyöstä ja nostaa esiin Juhani Ahon teatterin tekijänä. Yhdessä vaimonsa Venny Soldan-Brofeldtin ja tanssija Maggie Gripenbergin kanssa Aho toteutti Kansallisteatteriin vuonna 1916 Peer Gynt -näytelmän, jossa tanssien suunnittelusta ja Anitran roolista vastasi Maggie Gripenberg. Venny Soldan-Brofeldt osallistui esityksen kulissien, valojen ja puvustuksen suunnitteluun.

Yhteistyössä kolmikko ideoi myös baletin Metsolan tanhuvilla, joka toteutettiin vuonna 1924. Näyttelyssä on esillä myös Gripenbergin piirroksia ja maalauksia omassa fokus-osiossaan.

Väriniekat! Paul Osipow ja Antti Vuori 10.6.-30.9.2011

Kaupungin 60-vuotisjuhlan hengessä on taidemuseolla koko vuoden esillä nykyisten tai entisten järvenpääläisten taiteilijoiden teoksia. Väriniekat! -näyttely esittelee kaksi entistä järvenpääläistä ja Järvenpään taiteilijatalon jäsentä Paul Osipowin ja Antti Vuoren.

Paul Osipow (s. 1939) on tehnyt mittavan kansainvälisen uran, jonka aikana teosten aiheet ja tyylit ovat vaihdelleet. Väri on kuitenkin ollut koko ajan merkittävässä roolissa. Antti Vuoren (s. 1935) maalauksissa ja veistoksissa värit, fantasia ja huumori kuljettavat katsojaa alitajunnan ja mielikuvitusmaailmojen äärelle. Surrealismin, naivismin ja fantasiataiteen hilpeät aiheet puhuttelevatkin yleisöä positiivisuudellaan.

Söpö muukalainen - Susanna Autio ja Kaisu Koivisto 10.2.-29.5.2011

Susanna Autio ja Kaisu Koivisto avaavat vuoden 2011 Söpö muukalainen -näyttelyllään, jossa voi kohdata teoksia, joissa on ihmiselämälle ja inhimilliselle toiminnalle paljon tuttua, mutta usein myös jotain hieman vinksallaan.

Talven valoa kokoelmasta 10.2.-29.5.2011

Talven kokoelmaripustus tunnelmoi talvisissa maisemissa ja valon hämyssä. Näyttely kertoo talvimaalauksen alkuvaiheista Suomessa ja talven asettamista haasteista ulkoilmamaalauksesta innostuneille taiteilijoille. Talven pimeys on vaikeuttanut myös ateljeessa maalaamista erityisesti aikana, jolloin sähkövalo ei ole ollut itsestäänselvyys.

SKjL 2010 - Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton vuosinäyttely 13.10.2010-30.1.2011

Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton (SKjL) vuosinäyttely tarjoaa näköalan valtakunnalliseen nykytaiteeseen. SKjL on paikallisten taiteilijaseurojen ja taideyhdistysten valtakunnallinen kattojärjestö, johon kuuluu 46 yhdistystä. Liiton aktiivinen toiminta maakunnallisen taiteen esittelyareenana luo ainutlaatuisen katselmuksen vapaan tarjonnan pohjalta valikoituun näyttelykokonaisuuteen.

Tuomas von Boehm - piirustusakatemia 13.10.2010-30.1.2011

Järvenpään taidemuseo on saanut kokoelmiinsa Tuomas von Boehmin (1916-2000) teoksia lahjoituksena taiteilijan perikunnalta. Tuomas von Boehm oli yksi keskeisistä suomalaisen modernismin edustajista, jonka teoksia on säännöllisesti ollut esillä aina vuodesta 1945. Tuomas von Boehmin taiteelle tunnusomaista on äärimmilleen viety harmoninen sommittelu. Siinä esitetyn aiheen - henkilön, esineen tai maiseman - tilalliset suhteet ovat yhtä merkittäviä kuin esitetyt aiheet itse.

Von Boehmille piirtäminen oli keskeistä. Hän osallistui aktiivisesti Suomen taideyhdistyksen elävän mallin piirustusiltoihin, joissa Järvenpään taidemuseoon lahjoitetut teokset ovat syntyneet. Croquis-piirustus oli osa taiteellista luomistyötä, taiteen perustaa, mutta myös taiteilijakollegoiden luonteva tapaamispaikka. Teoksia on esillä Järvenpään taidemuseossa syksyn näyttelyssä.

Maalauksia. Raija Heikkilä & Tuomo Saali taidemuseon vieraina 11.6.-30.9.2010

Taidemuseon kesän täyttää väri-iloittelu ja mystiikka. Raija Heikkilän henkilöt liikkuvat viitteellisissä, joskus jopa surrealistisissa tiloissa, joista voi löytää vivahteita menneiltä vuosisadoilta. Teoksien lujat ja samalla herkät ihmiskuoret kertovat päällekkäisiä tarinoitaan. Tuomo Saalin vahva väri vaatii huomion, fyysisesti aistittava värin voima ja maalausjälki koskettavat jo itsessään. Maailman suhteellisuutta mittaa usein avaran maiseman äärelle asetettu pieni ihminen.

Kaukaista sukua - Järnefelt, Wright, Lucander, Soldan 3.2.-30.5.2010

Periytyykö lahjakkuus tai taiteellisuus? Voiko jossain suvussa ilmetä erityistä taiteellista lahjakkuutta sukupolvien ajan? Järvenpään taidemuseon kevään 2010 näyttely Kaukaista sukua - Järnefelt, Wright, Lucander, Soldan esittelee neljä taiteilijaa, joiden taustasta löytyy niin verisukulaisuutta kuin taiteellisia vaikutteita. Mukana on suomalaisen abstraktin taiteen uranuurtajan Anitra Lucanderin harvoin nähtyjä teoksia.

Eero Järnefeltin ihailu mm. Ferdinand von Wrightin maisemataidetta kohtaan säilyi läpi elämän. Yhteiset kiinnostuksen aiheet, kuten Kuopion maisemat ja luonnon yksityiskohdat sekä taiteelliset lähtökohdat, kuten tunnelman välittömyys ja piirustuksen tärkeys yhdistivät taiteilijoita. Taiteellisen sukulaisuuden lisäksi von Wrightiä yhdisti Järnefeltiin myös kaukainen verisukulaisuus. Taiteilijoita yhdistävän Tawast-suvun tyttäret olivat naimisiinmenon myötä päätyneet sekä von Wrightien sukuun, että tulevaan Järnefeltien sukuun.

Von Wrightiä, Venny Soldan-Brofeldtia ja Anitra Lucanderia puolestaan yhdistää Tuderus-suvun taiteellinen lahjakkuus. Sukupolvien ajan jatkunut monipuolinen kiinnostus taiteeseen ja sen eri aloihin onkin usein mahdollistanut taiteilijauralle suuntautumisen. Venny Soldan-Brofeldt ja Anitra Lucander olivat merkittäviä naistaiteilijoita, jotka ajan yleisistä käsityksistä riippumatta loivat oman taiteilijauran ja selvisivät varsin miesvaltaisessa ympäristössä eri roolien ristipaineessa. 1950-luvun konkretistisen ja abstraktin taiteen ainoana naispuolisena uranuurtajana Lucander madalsi kynnystä uuden taideajattelun omaksumiseen kehittämällä omanlaisensa pehmeämmän ja lyyris-koloristisen abstraktin ilmaisun.

Taide kantaa -Kokoelma ei ole yksin 29.9.-24.1.2010

Taide kantaa - Kokoelma ei ole yksin -näyttely tarkastelee kokoelmien ja keräilyn polveilevia suhteita. Järvenpään taidemuseon kokoelmaa täydentävät lainatut teokset, joista jo klassikoita ovat mm. Venny Soldan-Brofeldtin Ateria savolaisessa talonpoikaistuvassa (1892) ja Heränneitä (1898) sekä Eero Järnefeltin Ranskalainen viinikapakka (1888) ja muotokuva J.R. Danielson-Kalmarista (1896). Noin sadan teoksen näyttelykokonaisuus kattaa hyvin yksityisiä että yleisiä taiteilijan havaintoja ympäröivästä maailmasta, niin maisemissa kuin muotokuvissakin.

Kauaskantoinen ja järjestelmällinen keräily on aina keräilijän ja aikansa viehättävä summa, josta tänä päivänä saamme nauttia useissa maamme museoissa. Keräily inhimillisenä toimintana on useimmille tuttua, keräilyharrastukset juontuvat usein jo lapsuuden vuosilta. Tätä keräilyn tematiikkaa valaisee nykytaiteen keinoin Veli Granö valokuvamuotokuvissaan keräilijöistä. Nykytaiteessa keräilyn kohteet voivat jo itse olla teosten raaka-aineena, kuten Kari Cavénilla ja Anu Tuomisella. Vaula Siiskosen maisemat avaavat jo tutuksi käyneen paikan erilaisia merkityksiä, aprikoiden tutun ja tuntemattoman kynnyksellä. Jorma Purasen valokuvasarja muotokuvista johdattaa ajatuksia takaisin taidekokoelmien pariin, joita saatamme tavata Euroopan hoveissa tiiviinä katseiden muotokuvarivistöinä, heijastuksineen.

Lars-Gunnar Nordströmin maalauksia ja veistoksia 1950-luvulta lähtien 16.4. - 13.9.2009

Lars-Gunnar Nordström (s. 19.8.1924) on tehnyt pitkän ja merkittävän työn suomalaisen modernin taiteen klassikon, konkretismin uranuurtajana. Hänen suurikokoiset, levylle maalatut geometriset kuvionsa pysähdyttävät ajankohtaisuudellaan. Toimivia dimensioita -näyttely vie katsojan konkretismin maailmaan ja pitää hänet tiukan värirytmiikan otteessa. Käytettyjen linjojen määrätietoisuus, jopa ankaruus luo taidemuseon selkeään tilaan jazz-musiikkiin verrattavissa olevia tunnelmia. Hienon, taiteilijan viimeistelemän kokonaisuuden myötä Järvenpään taidemuseolla on ilo juhlia Lars-Gunnar Nordströmin 85-vuotissyntymäpäivää.

Taide kantaa - Järvenpään taidemuseon kokoelma 16.4. - 13.9.2009

Taide kantaa -näyttelyt pohjaavat Järvenpään taidemuseon samannimiseen kokoelmakirjaan. Taidemuseon kokoelmataiteilijoiden Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) ja Eero Järnefeltin (1863-1937) taiteilijauran aikana suomalaisuusaate ja kansallinen identiteetti saivat visuaalisen muotonsa kansainvälisten taidevirtausten vanavedessä. Teokset on tehty aivan lähellä – melkein museon naapurissa.


Vuonna 2008 ei näyttelyitä perusparannuksen vuoksi.