A

Harjulan koulun suunnittelu käynnistyi – Järvenpää haluaa toimivia kouluja vanhojen tilalle

15.10.2019

Minibussilastillinen Harjulan koulun opetushenkilökuntaa sekä kaupungin perusopetuksen ja kaavoituksen virkamiehiä tutustui syyskuun alussa Keski-Uudenmaan kouluihin.

Järvenpäässä olevan Harjulan vanhan koulun väki on ollut sisäilman vuoksi väistössä tästä lukukaudesta alkaen. Vaikka väistötilat ovat  toimineet jopa paremmin kuin hyvin, otettiin koulussa viime kesänä helpottuneina vastaan tieto yhteensä 21,2 miljoonan euron budjetista uudelle Harjulan päiväkodille ja koululle. 

Takavuosien heikko rakennussuunnittelu ei ole vain Järvenpään haaste, sillä tälläkin hetkellä yli tuhat suomalaista koulua kärsii jonkinlaisista homeongelmista.

Uusissa kouluhankkeissa täytyykin sovittaa erilaisia tarpeita yhteen. Toisaalta miettiä, miten välttää menneet rakentamisen virheet ja toisaalta sitä, millaiset tilat soveltuvat moderniin opetuspedagogiikkaan ja ovat tehokkaassa käytössä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Oman haasteensa tuo se, ettei koululaisten määrä heikon syntyvyyden vuoksi enää jossain vaiheessa kasva. Tämä siitä huolimatta, että Järvenpää kiilaa nettomuutossa tällä hetkellä Suomen kärkikuntien joukkoon.

Niina Väätäinen Harjulan koulusta kertoo, mitä opettaja toivoo uudelta koululta.

Harjulan tulevan päiväkodin ja koulun suunnittelu on edennyt rakennussuunnitteluun. Yhteinen pohjanäkemys on esimerkiksi siitä, että tilojen tulee olla niin muunneltavia, että ne taipuvat mm. yhteisopettajuuteen, jota Harjulassa jo toteutetaan.

– Suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa, jotta tilat varmasti vastaavat käyttäjien tarpeita pitkälle tulevaisuuteen. Kustannuskuriin ja kosteudenhallintaan ja kiinnitetään huomiota suunnittelussa, erityisesti vanhan koulurakennuksen perusparantamisessa riskienhallinnalla varmistetaan tekninen toimivuus, kertoo projektipäällikkö Antti Nikkanen Mestaritoiminnasta.

Kun tiloja käyttävät näkevät omin silmin, mihin muualla on päädytty, nousee mieleen kysymys: sopiiko tämä meille Järvenpäähän? Millä ehdoin?

Uramon koulu venyy, jos tarve on 

  • Budjetti: 14,5 miljoonaa
  • Koulutyö uudessa koulussa alkanut kuuden väistövuoden jälkeen elokuussa
  • 500 oppilaspaikkaa, joista 75 päiväkoti-ikäisille
  • Mahdollisuus kasaa 3-sarjaiseksi

Uuramo_pienten puoli

Uramon eskarilaisten tiloja halkoo rohkea kokolattiamatto.

Fyysiset kiinnittymisen pisteet tärkeitä

Ryhmän ensimmäinen tutustumiskohde oli Uramon keväällä avattu koulu Riihimäellä. Matkaseurue pääsi ensin valoisaan keskusaulaan. Aula kokoaa yhteen opetustilat ja kytkeytyy edelleen korkeakattoiseen, näyttävillä lasivalaisimilla katettuun ruokalaan. Aulasta kulku jatkui kohti mediateekkiä, infokeskusta, jossa on useampi paikka esim. tietokonetyölle, 3 D-tulostamiselle ja muunlaiselle digitaaliselle tekemiselle.

Koulun opetustilat tai solut on jäsennelty ikäryhmittäin, jolloin päiväkoti, eskari ja 1.–2. luokka elävät arkeaan omissa soluissaan. Kaikki taitoaineet on puolestaan löytyvät samasta solusta.

Uuramo_solu

Kokoontaitettava katsomo Uramon solussa. 

Koulua on tehty rinta rinnan käyttäjien kanssa, mikä on tuottanut aidosti omannäköisiä ratkaisuja. Esimerkiksi uuden opetuspedagogiikan ajatus avoimista oppimistiloista onkäyttäjälähtöisen suunnittelun myötä kääntynyt "uramolaiseksi" tulkinnaksi.

– Emme halunneet tiloista täysin avoimia, vaan kotiluokat ovat edelleen käytössä. Etenkin pienempien oppilaiden kohdalla täytyy olla turvallisuutta kasvattavia kiinnittymiskohtia, omia kotipesiä. Jos pieniltä lapsilta kysyy, mikä koulussa on parasta, he vastaavat, että oma kaappi, kertoi kierroksen vetänyt Uramon rehtori Jyrki Mutta.

Rehtori Jyrki Mutta demonstroi, miten erilaisia istuin- ja kalusteratkaisuja solussa käytetään.

Yllättäviäkin sisustusratkaisuja on, kuten eskareiden ja pikkukoululaisten tiloihin paluun tehnyt kokolattiamatto. Imiessään ääntä tekstiilinen lattiamatto on akustinenkin asia. Uramon koulussa olevat kokolattiamatot on helppo pitää kunnossa.

– Mattojen puhdistaminen ja siistinä pito on yllättävän helppoa, ne imuroidaan viikoittain. Mutta mitä, jos matolle tulee vaikka oksennus? Sellaistakin on nähty. No, leikataan pala pois ja korvataan uudella.

Luokkatiloissa huomio kiinnittyy siihen, ettei opettajilla ole pysyviä pulpetteja tai opetustilassa opettajalle on varattu vain liikuteltava satulatuoli.

– No, eihän meillä ole kohta enää kirjojakaan, huomauttaa rehtori. Tällaiset asiat ovat vaatineet monilta totuttelua, mutta kehitys on koko Suomelle yhteinen.

Uramon opetusta hoidetaan yhteisopettajuudella ja opettajat jakavat vastuuta keskenään sekä suunnittelevat, miten jakavat porukan. Tilat ovat monikäyttöiset ja muuntuvat iltakäyttöön. Muun muassa Riihimäen päättäjät ovat jo jättäneet vanhan kaupungintalon ja valtuuston kokoukset pidetään Uramon ruokasalissa.

Kalliolan koulussa avoimet tilat mainettaan parempia

  • Budjetti: 15,5 miljoonaa euroa
  • 500 oppilaspaikkaa (esiopetus ja luokat 1.-6.)
  • Kolmeen solua, joissa kussakin opiskelee lapsia esikouluiästä kuudenteen luokkaan
  • Huomionarvoista: koulussa on 600 m2 liikuntasali, jonne mahtuu kolme sulkapallokenttää. Kunnan terveyskeskus on samassa pihapiirissä.

Matkaamme kohti Hollolaa ja Kalliolan koulua, jota otamme haltuun sisäänkäynnin jälkeen yläkerrasta. Yläkerran tiloissa tutustutaan opetushenkilöstön tiloihin, jotka ovat sekoitus kodinomaisuutta ja yliopiston kahvilaa. Täällä henkilökunnalla on tilaa, suorastaan lokoisaa. Herkkupöytä viihtyisässä tilassa notkuu ja tilassa on rauhallisia nurkkauksia, joihin vetäytyä miettimään, vaikka tunteja.

Musiikin luokka

Musiikinluokka kiinni teemassa lattiasta kattoon.

Koulu käynnistää kolmatta lukuvuottaan.

– Kalliolan kouluun mahdutettiin kolme pientä koulua yhden ison sisään, kuvaa rehtori Aarne Ylipiha.

Rehtori vastaa lukuvuoden tilasuunnittelusta, joka onkin iso rupeama. Johtoajatuksena on ollut, että suurin osa lapsille tutuista opettajista ei siirry tilasta koskaan ja tuttu aikuinen löytyy vähintään samasta solusta. Opetusteknologia on viimeisen päälle digitalisoitua, paperipinoja ei näy missään.

Tuntien suunnittelua_verkkoon
Matikan tunnin suunnittelua Kalliolassa.

Palaamme turkoosilla sävytettyyn ruokalaan, joka on kaiuton. Ruokalan nurkassa nököttää sohva ja jalkapallopelipöytä. 

Kalliola_Kekkonen

Ultramodernia ruokalatilaa leikkaavat katonrajassa olevat Suomen kaksitoista presidenttiä.

Kalliola_beautiful

Ruokala rajautuu kirjastoon ja kahvilatilaan. Nyt tilassa toimii julkinen, työllistämistoimin käynnistetty yhteisökahvila, jossa "vähän salaa" tehdään nuorisotyötä, kun nuoret kohtaavat nuorisotyöntekijöitä vahingossa. Myös vanhempainyhdistys kokoontuu samassa tilassa. Kahvin saa capuccinokoneesta, vaikkei kahvila olisikaan auki. Terveyskeskus, jossa toimii myös oppilashuolto, on samalla tontilla.

Kahvila_yhdistykset

Kahvilassa voi tehdä läksyjä tai osallistua kellon ajasta riippuen yhdistystoimintaan.


Harjulan päiväkotiin ja kouluun kohdistuu jo nyt monenlaisia odotuksia. Valmista pitäisi olla syksyllä 2021. Harjulassa uutta koulua odotetaan innolla.

– Pääsemme kehittämään uuden opetussuunnitelman mukaista koulua itsellemme. Työ vaatii meiltä paljon uuden oppimista ja hyvää asennetta, toteaa Harjulan rehtori Tarja Edry.

Lisätietoja:

Investointi- ja kehityspäällikkö Antti Nikkanen, Mestaritoiminta Oy, puh. 040 315 2344, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi
Rehtori Tarja Edry, Harjulan koulu, puh. 040 315 2320, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

Takaisin