A

Loutinojalla kehitetään kiinnostavaa mallia hulevesien hallintaan

03.06.2019

Hulevesien viisas hoitaminen vaikuttaa arvokkaan Loutinojan puroluonnon säilymiseen ja koko Tuusulanjärven tilaan.

loutinoja_info_0319_841x1109_final_1

– Monimuotoisen kaupunkiympäristön ja pienvesien suojelun sovittaminen yhteen on kansallinen haaste. Kehitämme Järvenpäässä hulevesien hallintaan toimintamallia, jonka avulla voidaan turvata kaupunkipuron luontoarvot ympäristön rakentamisesta huolimatta, kertoo Hulevedet haltuun – Loutinoja kuntoon -hankkeen projektipäällikkö Miia Haikonen.

Hulevedet ovat rakennetuilla alueilla maan pinnalta, katoilta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavia sade- tai sulamisvesiä.

Rakentaminen muuttaa Loutinojaa

Loutinoja on Järvenpään suurin, kahdeksan kilometriä pitkä, kaupunkia halkova puro. Kolmihaarainen puro alkaa kaupungin pohjoispuolelta ja kiertää Jampan, Vähänummen, Peltolan ja Isokydön läpi. Loutinojasta vedet virtaavat Tuusulanjärveen.

Hankkeessa tutkitaan puron hulevesien käsittelyä sekä sitä, heikentävätkö kaupunkialueelta tulevat hulevedet Loutinojan ja viime kädessä Tuusulanjärven veden laatua. Ravinnekuormitusta Tuusulanjärveen tulee monista lähteistä, mutta Järvenpään taajaman hulevedet ovat yksi järven kuormittajista.

Hankkeessa Wärtsilän teollisuusalueelle rakennetaan hulevesien laatua parantavat hallintarakenteet. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia Pajalan alueen hulevesien hallintaan.

– Kun Järvenpäätä on rakennettu, Loutinojaa on perattu, suoristettu ja putkitettu. Puron luonnontila kärsii, kun vesien kiertokulku nopeutuu. Luonnontilaisuuden tulisi olla tavoite, sillä se on kaunista paitsi ympäristö- ja myös toiminnallisten näkökohtien vuoksi.

Loutinojan uomassa on vielä jäljellä luonnontilaisia paikkoja puronvarsilehtoineen, esimerkiksi kolme pientä lehtoaluetta Rampakan alueella ja Tuusulanjärven rantakosteikot.

Kiinteistönomistajilla valta vaikuttaa

Mitä tiiviimmin rakennetaan, sitä enemmän on hulevesiä. Kiinteistönomistajat vastaavat itse tonttinsa hulevesien hallinnasta. Kiinteistönomistajan vastuulla on myös, että tontin hulevesiratkaisut sopivat yhteen kaupungin hulevesijärjestelmän kanssa.

Hankkeessa halutaan vaikuttaa ihmisten tekemiin valintoihin tarjoamalla tietoa luonnonmukaisesta hulevesien hallinnasta ja sen positiivisista vaikutuksista.

Järvenpään lisäksi hankkeessa on mukana Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö, ja se on yksi vuoden 2018 hallituksen kärkihankkeista. Hulevesien hallinta on tärkeä osa myös tekeillä olevaa Resurssiviisas Järvenpää -tiekarttaa.

Loutinoja-hankkeen asiantuntijat ovat Janne-kontilla 7.6. klo 10–12. Tule keskustelemaan!

Lisätietoja:
Tiesitkö tämän Loutinojasta?
Kuusi faktaa Loutinojasta

Projektipäällikkö Miia Haikonen, puh. 040 315 3161, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

 

Takaisin