Ukrainasta sotaa pakoon lähteville kotikunnaksi Järvenpää

Järvenpää antaa 35 kuntapaikkaa vuonna 2023 haavoittuvassa asemassa oleville Järvenpään vastaanottokeskukseen rekisteröidyille ukrainalaisille. Ukrainasta paennut voi hakea kotikuntaa asuttuaan vuoden Suomessa. Kotikunnan saatuaan hänellä on samanlaiset oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin suomalaisilla.

Ukrainasta sotaa pakoon lähteneet henkilöt voivat saada tilapäisen suojelun oleskeluluvan. Tilapäistä suojelua saava henkilö on rekisteröity vastaanottokeskuksen asiakkaaksi. Vastaanottokeskuksen kautta hän on saanut maksuttoman majoituksen, vastaanottorahan ja tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja.

Kun tilapäistä suojelua saava on asunut Suomessa vuoden ja hänellä on suomalainen henkilötunnus, hän voi hakea kotikuntaa Suomesta. Kotikuntaa voi hakea 1.3.2023 alkaen Digi- ja väestövirastolta.

Tällä hetkellä noin 750 ukrainalaista on löytänyt vastaanottokeskuksen kautta kodin Järvenpäästä. Vähitellen henkilöillä tulee vuoden asuminen täyteen.

– Järvenpään kaupunki on varautunut vastaanottamaan 35 henkilöä, joilla on haasteellista itse hakea asuntoa ja hakeutua palvelujen piiriin. Näiden lisäksi karkeasti arvioiden Järvenpäästä kotikuntaa odotetaan hakevan vuoden 2023 aikana noin 100–300 henkilöä. He muuttavat hankkimiinsa vuokra-asuntoihin. Henkilöt ovat jo Järvenpäässä asuvia ja muualta Suomesta paikkakunnalle muuttavia. Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista. Henkilö voi jäädä myös vastaanottokeskuspalveluiden piiriin, kertoo maahanmuuttajatyön erityisasiantuntija Arja Loima.

Päätöksen kotikunnan hakemisesta voi tehdä oman henkilökohtaisen tilanteensa mukaan. Toivottavaa on kuitenkin, että perheet, joissa on alaikäisiä lapsia, hakisivat kotikuntaa.

Tukea ja neuvontaa ukrainalaisille

Vastaanottokeskus järjestää yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa kotikunnan hakemiseen keskittyvää neuvontaa. Tietoa on saatavilla ukrainan kielellä eri viranomaisten (KELA, Digi- ja väestövirasto, TE-palvelut) palveluissa.

Järvenpään kaupunki tekee yhteistyötä Järvenpään vastaanottokeskuksen kanssa. Järvenpäästä kotikuntaa hakeville järjestetään kuukausittain yhteisinfoja. Lisäksi ohjausta ja tietoa annetaan pienryhmissä ja henkilökohtaisesti torstaisin Järvenpää-infossa klo 9–11 pidettävissä työpajoissa.

Kaupungin ja hyvinvointialueen palvelujen piiriin

Kotikunnan saatuaan Ukrainasta paenneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi. Heillä on samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvilla. Kotikunnan saanut ukrainalainen ei saa enää vastaanottorahaa, mutta hän voi kuitenkin hakea Kelan etuuksia, kuten lapsilisää ja asumistukea. Tarvittaessa Kelasta voi hakea myös perustoimeentulotukea.

Henkilöllä jatkuu edelleen oikeus työntekoon ja hän voi ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

Kotikunnan myötä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatuspaikka, vaikka molemmat vanhemmat tai toinen heistä olisi kotona. Esiopetusikäisellä lapsella on velvollisuus osallistua esiopetukseen, ja oppivelvollisuusikäisiä lapsia ja nuoria koskee oppivelvollisuus. Järvenpäässä asuvia ukrainalaisia on jo nyt perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noin 100 oppilasta.

Kotikunnan saaneet ukrainalaiset voivat käyttää hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluita kuten muutkin suomalaiset.