Järvenpää, Kerava ja Vantaa kehittivät yhdessä tapoja toteuttaa ilmastotyötä yritysten kanssa
—Yrittäminen ja työ
Vuoden kestäneessä ilmastoyhteistyöhankkeessa Järvenpään, Keravan ja Vantaan kaupungit syventyivät kuntien ja yritysten väliseen ilmastoyhteistyöhön. Tietoa yritysten odotuksista yritysten ja kaupungin ilmastoyhteistyöstä kerättiin ensin kyselyn avulla, minkä jälkeen kaupungit pilotoivat eri toimintatapoja yritysten kanssa toteutettavasta ilmastoyhteistyöstä.
– Ilmastoyhteistyö tarkoittaa erilaisia asioita erilaisille yrityksille. Kaupunki ei voi olettaa, että kaikkia yrityksiä kiinnostaa ilmastoasiat samasta näkökulmasta tai juuri tiettynä aikana. Yritykset ovat luontaisesti hyvin heterogeeninen joukko, projektikoordinaattori Heta Itämäki kertoo.
Eri kokoisten, eri toimialoilla toimivien ja ilmastotyön eri vaiheissa olevien yritysten odotukset kuntayhteistyölle vaihtelevat laidasta laitaan, mikä tuli ilmi syksyllä 2021 yrityksille suunnatussa ilmastokyselyssä. Tietoa yritysten odotuksista kuntia kohtaan selvitettiin hankkeen aikana myös kahdessa pro gradu -tutkielmassa.
Yritysten odotusten selvittämisen jälkeen Järvenpää, Kerava ja Vantaa tutustuivat erilaisiin ilmastoyhteistyön keinoihin ja syventyivät potentiaalisimpiin toimintatapoihin pilotoimalla niitä.
Hyvät toimintatavat esiin pilottien avulla
Hankkeen aikana pilotointien kohteina olivat kaupunkien ilmastoyhteistyön alustat, yritysvastuullisuuden näkyväksi tekeminen, oppilaitosyhteistyön eri mahdollisuudet ja ilmastotiedon jakaminen.
Kaupungit käyttävät ilmastoyhteistyössä vielä vähän olemassa olevia alustoja ja järjestelmiä. Vantaa testasi hankkeen aikana Hakosalo nimistä CRM-järjestelmää, johon koottiin listaa ilmastoyhteistyöstä kiinnostuneista yrityksistä sekä heidän kanssaan toteutuneita yhteistyötapaamisia. Hakosalon rinnalla Vantaa kokeili Vainu-yritystietokantaa, jota voidaan jatkossa hyödyntää muissakin kaupungeissa vastuullisten yritysten sekä yhteistyökumppaneiden tunnistamiseen sekä käyttää vastuullisten yritysten määrän kehittymisen seurantaan.
Vastuulliset yritykset näkyville
Vastuullisten yritysten työn näkyväksi tekemistä varten kaupungit kokeilivat yritysten ympäristötekojen liittämistä osaksi kaupunkien ympäristötekoja kokoaviin Ympäristövahti-palveluihin. Pilotin aikana kaupungit totesivat, että teknisesti toteutus olisi mahdollista, mutta moderointi ja yritysten motivointi mukaan vaatii huomattavaa panostusta. Vantaalla kokeiltiin lisäksi myös Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämää Kestävyysloikka-palvelua, josta yritysten vastuullisuustekoja voidaan upottaa näkyviin kaupungin verkkosivuille.
Yritysvastuullisuuden näkyväksi tekemistä varten Järvenpäässä ja Keravalla selvitettiin myös, miten kaupungin ylläpitämään yritysluetteloon voisi lisätä vastuullisuuskriteeristön tai -suodatuksen. Yhteistyössä Metropolian opiskelijoiden kanssa kuitenkin todettiin, että vastuullisen yrityksen määrittely on haastavaa erilaisten mittareiden, ympäristömerkkien ja ympäristöjärjestelmien viidakossa. Kokeilun tuloksista kerrotaan tarkemmin Metropolian opiskelijoiden loppuraportissa.
– Työ yritysten vastuullisuuden näkyväksi tekemisen eteen jatkuu. Hankkeen aikana opittiin, että vastuullisen yrityksen määrittely on kunnille vaikeaa ja että työmäärä verrattuna vaikuttavuuteen voi kasvaa liialliseksi, Itämäki jatkaa.
Oppilaitosyhteistyötä ja ilmastotietoa yrityksille
Kokeilut oppilaitosyhteistyössä koettiin hankkeen aikana hyödyllisiksi. Kurssityöt, projektikurssit ja opinnäytetyöt kaipaavat erilaisia toimeksiantoja oikeasta työelämästä. Lisäksi yhteistyössä oppilaitosten asiantuntijoiden ja TKI-hankkeiden kanssa on lukemattomia mahdollisuuksia.
– Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä ei edellytä kunnan mukanaoloa, mutta kunta voi olla vaikuttamassa yhteistyökumppaneiden löytymiseen. Näin kävi myös Gasmetin ja Metropolian hiilikädenjälkiyhteistyössä, Itämäki kertoo.
– Opiskelijoissa on paljon potentiaalia! Yhteistyön onnistumiseksi on kuitenkin hyvä muistaa, että selkeä toimeksianto parantaa yhteistyötä ja lisää aiheen kiinnostavuutta opiskelijoiden keskuudessa.
Hankkeen aikana kaupungit kokeilivat myös muutamia keinoja kohdentaa ilmastotietoa yrityksille. Keväällä 2022 Kerava, Vantaa ja Järvenpää järjestivät yhdessä yrityksille suunnatun 7-osaisen webinaarisarjan, jossa kuultiin tietoa vastuullisuusalan asiantuntijoilta, kokemuksia erilaisilta yrityksiltä, tutkimuksellista näkökulmaa sekä kaupunkien puheenvuoroja. Webinaarien keskeisimmät opit kerättiin webinaarien jälkeen blogiteksteiksi.
Webinaarit olivat suosittuja, ja niihin osallistui yhteensä melkein 300 kuulijaa. Sarja kiinnosti yritysten lisäksi myös julkisia toimijoita, järjestöjä, yhdistyksiä ja oppilaitoksia. Pilotissa opittiin, että webinaarien järjestämisessä kannattaa tehdä yhteistyötä alueellisesti yli kuntarajojen. Webinaarikokemuksista voi lukea tarkemmin hankkeen blogista.
Tietoa kunnille vaikuttavimmista toimintatavoista
Pilotointien tarkoituksena oli tuottaa tietoa, joka hyödyttää kaikkia Suomen kuntia ja auttaa kuntia valitsemaan vaikuttavimpia toimintatapoja käyttöön yritysyhteistyötä varten. Hankkeen aikana arvioitiin myös toimintatapojen vaikuttavuutta, esimerkiksi ilmastopäästöihin ja alueen vihreän liiketoiminnan edellytyksiin. Vaikuttavuuden arvioinnin tuloksista kerrotaan enemmän tiistaina 14.6. järjestettävässä Hiilineutraali-webinaarissa. Webinaarissa kuullaan myös tuloksia osana hanketta tehtyjen pro gradujen yrityshaastatteluista.
Pilotoidut sekä muut kuntien ja yritysten välisen ilmastoyhteistyön eri toimintatavat koottiin hankkeen aikana Hiilineutraalisuomi.fi -sivuille, joilta ne löytyvät ja ovat jo nyt kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä.
Tutustu hankkeen aiempiin kuulumisiin ja materiaaleihin hankkeen verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Heta Itämäki
Vantaan kaupunki
projektikoordinaattori
p. 040 631 5686
heta.itamaki@vantaa.fi