Järvenpään ilmanlaatu edellistä mittausvuotta parempi

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on seurannut kuluvana vuonna Järvenpään ilman epäpuhtauksia. Pahin katupölykausi ajoittui Järvenpäässä huhtikuun keskivaiheille.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on mitannut vuonna 2022 Järvenpään ilman epäpuhtautta. Mittausasema on sijoitettu vilkkaasti liikennöidyn Helsingintien varrelle, ja se tuottaa reaaliaikaista tietoa keskusta-alueen ilmanlaadusta. Asema on mitannut katupölyn (hengitettävät hiukkaset) ja typenoksidien pitoisuuksia. Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat pääasiassa liikenteen nostattamaa katupölyä ja typenoksidit (NO, NO2) ovat liikenteestä ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen, eli merkittävässä määrin raskaan liikenteen, päästöistä peräisin.

Mittausasema vaihtaa vuosittain paikkaa, ja se siirtyy ensi vuonna Keravan keskustaan. Järvenpään keskustassa on aiemmin mitattu ilmanlaatua vuosina 2006, 2012 ja 2015 eri paikoissa Helsingintien ja Sibeliuksenväylän varrella. Lisäksi HSY on seurannut ilmanlaatua Lohjan ja pääkaupunkiseudun pysyvillä mittausasemilla.

Raja-arvotaso ylittyi maaliskuun puolivälissä

Hengitettävien hiukkasten eli katupölyn vuorokausipitoisuudelle on olemassa raja-arvotaso, joka saa ylittyä enintään 35 päivänä vuodessa. Järvenpään keskustassa liikenneasemalla mitattiin kevään ensimmäinen raja-arvotason ylitys maaliskuun puolivälissä. Pahin katupölykausi ajoittui Järvenpäässä huhtikuun keskivaiheille. Huhtikuun lopulla Järvenpäässä mitattiin vielä ylityksiä, mutta pitoisuudet olivat jo matalampia. Lohjan kaupunkitausta-asemalla raja-arvotason ylittäviä pitoisuuksia ei mitattu kevään aikana.

Toukokuun puoliväliin mennessä raja-arvotason ylittäviä pölyisiä päiviä kertyi Järvenpäässä yhteensä 17 kappaletta, kun edellisenä mittausvuonna 2015 toukokuun loppuun mennessä ylityspäiviä oli ollut 15 kappaletta. Keväällä 2022 Järvenpäässä mitatut korkeimmat tunti- ja vuorokausipitoisuudet olivat kuitenkin selvästi alemmat kuin vuonna 2015, jolloin Järvenpäässä mitattiin ennätyskorkeita pitoisuuksia. Vuonna 2015 katupölykausi oli kuitenkin yleisesti ottaen muuallakin hankala.

Järvenpäässä on toimittu olemassa olevan katupölyohjeistuksen mukaisesti. Hiekanpoiston jälkeen katuja on pesty keväisin koneellisesti lakaisuautolla. Yhtenä mahdollisena syynä kaupungin keskustan korkeille katupölypitoisuuksille on kiinteistöjen pihoilla edelleen sijaitsevien poistohiekkakasojen hiekoitussepelipölyn leviäminen tuulen mukana. Kaupunki on myös tehnyt lumien sulaessa hiekoitussepelin poistoa yhtäaikaisesti kiinteistöjen kanssa, jolloin pölyä on noussut enemmän ilmaan. Hiekoitussepeliä on jouduttu käyttämään normaalia enemmän myös lumisen talven ja kevään jäljiltä.

Sääolot ratkaisevat

Sääoloilla on suuri vaikutus katupölypitoisuuksien vaihteluun eri vuosina. Tammikuu ja helmikuu 2022 olivat tavanomaista lumisempia ja keväällä lumen sulaminen oli hidasta vähäisten sateiden ja yöpakkasten takia. Pakkastalven aikana hiekoitusmateriaalia oli levitetty runsaasti, ja kevään katupölykausi olikin selvästi tavanomaista hankalampi. Vielä huhtikuussa yöpakkaset hidastivat katujen pesua, joka kesti tavallista pidempään.

Keväällä 2022 mitatut korkeimmat katupölyn vuorokausipitoisuudet olivat yleisesti HSY:n pysyvillä mittausasemilla kuitenkin edellisvuotta matalampia. Vain siirrettävällä mittausasemalla vilkasliikenteisen Hämeenlinnanväylän varrella mitattiin edellisvuoden tasoa olevia vuorokausipitoisuuksia. Katupölykausi oli tavanomaista pidempi, mutta korkeimmat mitatut pitoisuudet olivat kuitenkin kohtuullisen matalia. Liikennemäärät olivat jo palautuneet koronapandemian alkamisen jälkeen suunnilleen tavanomaiselle tasolle.

Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityspäiviä oli keväällä 2022 yleisesti edellisvuotta enemmän. Toukokuun 16. päivään mennessä hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso oli ylittynyt pääkaupunkiseudun mittausasemista Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä 10, Mäkelänkadulla 17, Leppävaarassa 12, Pohjois-Tapiolassa 12, Tikkurilassa 6, Lentoasemalla 4 ja Hämeenlinnanväylällä 29 kertaa.

Vuonna 2022 HSY seuraa myös puun pienpolton vaikutuksia ilmanlaatuun Vanhassa Porvoossa, jossa mitataan bentso(a)pyreenin ja hiukkasten keuhkodeposoituvan pinta-alan (LDSA) pitoisuuksia. Lisäksi liikenteen vaikutuksia ilmanlaatuun mitataan passiivikeräinmenetelmällä useissa pisteissä Uudellamaalla.

Kaikki mittaukset toteutetaan osana Uudenmaan kuntien yhteistä ilmanlaadun seurantaa. Seurannasta vastaa HSY, joka raportoi Uudenmaan ilmanlaadusta ja sen kehittymisestä vuosittain.

Uudenmaan ilmanlaatutieto

Kuvat kertovat hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuuksista tammi–toukokuussa 2021 ja tammi–toukokuussa 2022 eri mittauspaikoissa.


Lisätietoja:

Järvenpään kaupunki

Ritva Lindroos
Aluevalvoja
kaupunkitekniikka, Kaupunkikehitys
p. 040 315 3054
ritva.lindroos@jarvenpaa.fi

Lohjan kaupunki

Susanna Komulainen
Vs. Ympäristöpäällikkö
Ympäristönsuojelu
p. 044 374 0773
susanna.komulainen@lohja.fi

HSY

Outi Väkevä
Ilmansuojeluasiantuntija
p. 045 635 7698
outi.vakeva@hsy.fi

Jaa juttu: