Järvenpään kaupunki: Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmään tehtävä muutoksia nopeasti 

Maan hallitus ilmoitti loppuvuodesta 2025, ettei käynnissä ollut valtionosuusjärjestelmän uudistus etenekään tällä hallituskaudella. Pikainen tarve uudistaa järjestelmää ei ole kuitenkaan poistunut, toteaa Järvenpään kaupunki.

“Nykytila, jossa aikaisemmat sote-tehtävät vaikuttavat vielä tänä päivänä kuntien valtionosuustehtävien rahoittamiseen, on kestämätön”, Järvenpään kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen sanoo.

“Niin sanotut sote-erät tulee saada valtionosuusjärjestelmästä pois ja painottaa nykyisiä kuntien tehtäviä.”

Pelkästään Järvenpäälle vaikutus on ollut 7,6 miljoonaa euroa miinusta, mikä vastaa yli 100 opettajan palkkaa tai 0,6 prosenttiyksikköä kuntaverossamme.

“Tämä kaikki on poissa peruspalveluista, sivistyksestä, lapsilta ja nuorilta tai kaupunkilaisen palkkapussista. Kun uudistus viivästyy, pysyy heikentävä vaikutus vuodesta toiseen”, Laukkanen sanoo.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on turvata kaikille Suomen kunnille tosiasiallisesti yhdenvertaiset edellytykset järjestää lakisääteiset, nykyiset kuntien vastuulla olevat peruspalvelut, kuten varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä työllisyydenhoidon tehtävät. Tämä kaikki kunnan sijainnista riippumatta.

Keskeisin ongelma nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä on siihen vuoden 2023 hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä sisällytetty niin sanottu sote-tasauserä, joka perustuu kuntien aikaisempiin tehtäviin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjänä. Tasauserä on johtanut tilanteeseen, jossa nykyisten lakisääteisten peruspalvelujen rahoitus määräytyy suurelta osin kuntien aiempien, jo päättyneiden tehtävien perusteella.

Menneisiin kustannuksiin ei ole enää mahdollista vaikuttaa, eikä niistä ole mahdollista säästää. Erityisesti sellaisissa kunnissa, jossa sote-tasauserä on negatiivinen, on talouden tasapainotus haettava nykyisistä tehtävistä. Siis lapsista, nuorista, sivistyksestä, kulttuurista ja liikunnasta sekä yhteiskunnalle merkityksellisestä kunnallisesta infrastruktuurista. Toinen tapa tasapainottaa talous on korottaa veroastetta. Silloinkin sopeutus on yleensä poissa kuntalaiselle merkityksellisistä asioista.

Kun kunta samaan aikaan kasvaa, tulee sen rahoittaa investointinsa ja panostuksensa kasvavaan väestömäärään pienentyneellä tulovirralla. Palvelut ovat pitkälti lakisääteisesti säädeltyjä, eikä niiden tuottamiseen voi määräänsä enempää vaikuttaa. Toisaalta kuntien tuloveroprosentit ovat uudistuksen jälkeen merkittävästi hajautuneet, eikä kiristysvaraa juuri enää ole.

Laukaa ja Pukkila kantelivat oikeuskanslerille

Laukaan ja Pukkilan kunnanhallitukset ovat päättäneet kannella oikeuskanslerille kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien perustuslainmukaisuudesta nykyisissä toimintaolosuhteissa. Samoin on nostettu esille sotetasauserien vaikutuksien asianmukaisuus sekä kuntien rahoituksen ja kunnille siirrettyjen tehtävien ja velvoitteiden tasapaino. Kantelu on yksi keino tuoda selkeyttä ja viranomaisvalvonnan näkökulmaa valtionosuusjärjestelmän kokonaisuuden asianmukaisuuteen.

Järvenpään kaupunki näkee tärkeäksi toteuttaa valtionosuusuudistus nopealla aikataululla sekä riittävällä parlamentaarisella työllä, jolloin uudistuksen toteutuminen varmistuisi. Kunnilla ei ole varaa toistuviin pitkiin uudistusprosesseihin, joiden lopputuloksena on uudistuksen kaatuminen ja siten nykytilan jatko. Kunnat tuottavat merkittävän määrän peruspalveluita ja niiden asukkaat ansaitsevat oikeudenmukaisen uudistuksen.

Lisätiedot:

Iiris Laukkanen
kaupunginjohtaja
puh. 040 315 3155
iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Kirsi Rinne
talousjohtaja
puh. 040 315 2907
kirsi.rinne@jarvenpaa.fi