Järvenpään resurssiviisaustyö eteni suunnitellusti – päästökehitys vaatii lisätoimia

Järvenpään kaupungin vuoden 2025 resurssiviisauden seurantaraportti osoittaa, että ilmasto- ja ympäristötavoitteita on edistetty laajasti eri toimialoilla. Valtaosa tiekartan toimenpiteistä on toteutunut suunnitellusti, mutta päästöjen vähentämisessä tarvitaan edelleen vaikuttavia toimia. Erityisesti liikenteen, energiankulutuksen ja kulutuksen päästöihin on löydettävä uusia ratkaisuja.

Järvenpään kaupunki on julkaissut vuoden 2025 resurssiviisauden seurantaraportin, joka kokoaa yhteen kaupungin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden etenemisen. Kaupungin resurssiviisaustyö on edennyt pääasiassa suunnitelmien mukaisesti. Mittareiden näkökulmasta kehitys on kuitenkin hidasta: vuonna 2024 kasvihuonekaasupäästöt pysyivät ennallaan edelliseen vuoteen nähden, mutta vuonna 2025 kaupungin toiminnassa syntyvien jätteiden määrän kehitys kääntyi laskuun edellisen vuoden nousun jälkeen. Kaupungin alueella syntyvien yhdyskuntajätteiden määrä kasvoi viime vuonna. 

Raportti on viimeinen, joka seuraa vuonna 2019 hyväksyttyä Resurssiviisas Järvenpää -tiekarttaa. Vuodesta 2026 alkaen resurssiviisaustyötä ohjaa uusi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma. 

Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää vaikuttavia toimia 

Vuonna 2024 Järvenpään alueelliset kasvihuonekaasupäästöt ilman teollisuutta olivat 92,9 kt CO₂-ekv ja pysyivät näin ollen lähes ennallaan edelliseen vuoteen nähden. Ennakkotiedon mukaan päästöt kuitenkin laskivat 5 % vuonna 2025. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tahtia on kuitenkin kirittävä – vuosittainen päästövähennystarve on tulevaisuudessa 7,6 %. Päästövähennystoimia tarvitaan erityisesti tieliikenteessä ja energiankulutuksessa. 

Järvenpäässä seurataan kestävän kulutuksen tavoitetta kulutuksen päästöjen avulla. Niihin lasketaan kaikki kulutuksesta aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, missä ne ovat syntyneet. Päästöjä tarkastellaan liikkumisen, ruoan, tavaroiden ja palveluiden, energiankulutuksen sekä rakentamisen osalta. Kulma-laskennan mukaan Järvenpään asukaskohtainen kulutuksen hiilijalanjälki oli vuonna 2024 7,6 tonnia CO₂-ekv. Kestävän päästötason saavuttamiseen on vielä matkaa, sillä sen on arvioitu olevan 2,5 t CO₂-ekv asukasta kohden vuoteen 2030 mennessä. 

Arjen valinnoilla on väliä, sillä vuonna 2024 tavarat ja palvelut, ruoka ja liikkuminen muodostivat suurimman osan kulutuksen päästöistä. Erityisesti tavaroiden ja palveluiden päästöt kasvoivat vuosien 2020 ja 2022 laskentoihin verrattuna, kun taas rakentamisen päästöt laskivat rakentamisen hiljentymisen takia. 

Vuonna 2025 kaupungin toiminnassa syntyvien jätteiden määrän kehitys kääntyi jälleen laskuun edellisen vuoden nousun jälkeen. Järvenpään alueelta kerätyn yhdyskuntajätteen määrä puolestaan kasvoi. Jätteen määrän vähentäminen esimerkiksi kiertotaloutta edistämällä ja lajittelua tehostamalla on tärkeää.  

Valtaosa tiekartan toimenpiteistä eteni suunnitellusti

Raportin mukaan resurssiviisauden tiekartan toimenpiteistä yhteensä 80 % on toimeenpanossa, tullut valmiiksi tai vakiintunut toimintatavaksi. Suurin osa on myös edennyt alkuperäisen aikataulun mukaisesti. 

Viime vuonna Kinnarinpolun poikittaissuuntaisen pyörätien rakentaminen ja Horsmatien jalkakäytävän ja pyörätien suunnittelu valmistui. Lisäksi Järvenpään ja Keravan kaupunkien ja Tuusulan kunnan yhteinen liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys tuli valmiiksi. JYKin asemakaava-alueella pilotoitiin kaupunkisuunnittelun alueellisen viherkertoimen työkalua ja resurssiviisaus näkyi alueen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailussa muun muassa vähähiilisyyteen ja viherympäristöön liittyvissä kriteereissä. Anni-tädin kylän infrarakentamisessa hyödynnettiin siellä syntyneet maamassat paikallisesti, mikä vähentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. 

Ruokahävikkiä ja biojätettä saatiin vähennettyä ohjaamalla koulujen ylijäämäruokaa Yhdessä katettu -toiminnan kautta ruoka-apuun. 

Luonnon monimuotoisuutta vahvistettiin talkoilla ja kunnostuksilla

Viime vuonna järjestettiin kolmet puuntaimien istutustalkoot sekä vieraslajitalkoita kaupungin puistoissa ja yleisillä alueilla. Asukkaat torjuivat vieraslajeja aktiivisesti myös Crowdsorsa-mobiilipelin avulla. Lisäksi vieraslajeja torjuttiin Järvenpäässä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vieraslajihankkeen harjoittelijoiden voimin.  

Loutinojan kunnostaminen eteni, kun Kartanonseudun hulevesirakenteiden asemakaavoituksen ensimmäinen osa valmistui ja Rampakanpuiston rakentaminen alkoi. Tuusulanjärvellä jatkettiin hoitokalastusta ja lisäksi keskustan pohjavesialueelle laadittiin suojelusuunnitelmaa.  

Vuoden 2025 Järkevä-palkinnon sai Spesia Pointti. Resurssiviisauden teemat näkyivät myös alueen yrityksille pidetyssä vastuullisuus-webinaarisarjassa sekä Järvenpään Opiston kurssien teemoissa. 

Resurssiviisaustyö jatkuu uuden suunnitelman ohjaamana

Järvenpään strategisen ohjelmatyön uudistuksessa resurssiviisauden tavoitteet sisällytettiin osaksi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa 2026–2029. Suunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2025. 

Uudessa suunnitelmassa aiemmat resurssiviisaustavoitteet – hiilineutraali 2035, päästötön, jätteetön ja kestävän kulutuksen kaupunki 2050 pidettiin ennallaan. Lisäksi asetettiin välitavoitteet vuoteen 2035 kulutuksen asukaskohtaisten päästöjen puolittamiselle ja kierrätysasteen kaksinkertaistamiselle. Tavoitteena on myös turvata arvokkaat luontokohteet.  

Pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä tarvitaan edelleen esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämisessä, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämisessä sekä kiertotalouden vahvistamisessa ja luonnon monimuotoisuuden tukemisessa.