Kaupungintalolla oli merkittävä rooli Järvenpään historiassa

Hallintokadulla sijaitsevalla Järvenpään kaupungintalolla on ollut merkittävä asema Järvenpään kaupungin historiassa. Nyt keski-iän saavuttanut, yli 40-vuotias kaupungintalo on tullut elinkaarensa päähän sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennuksen käyttöikää yritettiin pidentää mittavalla peruskorjauksella vuosina 2004–2005, mikä ei kuitenkaan poistanut rakennuksessa esiintyneitä ongelmia. Kaupunginhallitus päätti kaupungintalon purkamisesta vuonna 2018 ja nyt tänä kesänä purkutyöt käynnistyvät.

Järvenpään kaupungintalon synty sai alkusysäyksensä Järvenpään kauppalan kasvaessa voimakkaasti ja 15 000 asukkaan Järvenpään muuttuessa kaupungiksi vuonna 1967. Kaupungin hallinto toimi tuolloin Mannilantiellä 1950-luvulla rakennetussa asuinkerrostalossa Mannilantien ja Urheilukadun risteyksessä. Uuden kaupungintalon suunnittelu käynnistyi 1970-luvun puolella ja rakennus päätettiin sijoittaa rautatien pohjoispuolelle Kartanontien ja Vaihdetien kulmaan. Myöhemmin Vaihdetie muutettiin Hallintokaduksi ja Puistotie Valtuustokaduksi.

Aikakautensa modernein hallintorakennus

Arkkitehti Jorma Pankakosken suunnittelema kaupungintalo valmistui Järvenpään keskustaan vuonna 1976 ja se oli kaupungin ensimmäinen moderni hallintorakennus. Talo edusti 1970-luvun rationalismia, joka korosti rakennusteollisuuden ja tilojen toiminnallisuuden optimointia. Betonirunkoinen ja punatiiliverhoiltu rakennus oli 4-kerroksinen ja se oli kooltaan 4200 k-m2. Kaupungintalon itäiselle puolelle sijoitettiin 52 henkilöauton pysäköintialue, joka oli aluksi hiekkapäällysteinen.

Kaupungintalon 1. kerroksessa sijaitsivat pääaula ja alkuaikoina henkilöstön lounasravintola, joka myöhemmin muutettiin toimistotiloiksi. Kellarikerroksessa oli keskusarkisto, edustava saunaosasto uima-altaineen sekä kerhotilat. Rakennuksen 2. kerroksessa sijaitsi kaupunginhallituksen kokoushuone, jossa kaupunginhallitus kokoontui lukemattomia kertoja. Toimistohuoneita oli talon jokaisessa kerroksessa. Saunatilat uima-altaineen poistettiin käytöstä vuonna 2004 ja peitettiin levypermannolla vuonna 2008.

Vielä 80-luvun alussa kaupungintalon pääovilta kävijälle avautui edessään vihreä niitty- ja puumaisema. Hallinto- ja kulttuurikeskittymä sai kuitenkin vauhtia kaupungintalon myötä. Kaupungintalo Järvenpää-aukioineen sai seuraa vuonna 1987, kun uuden kaupungintalon ja radan väliin rakennettiin Järvenpää-talo ja kaupunginkirjasto.

Kaupungintalo pysyi ulkoapäin katsottuna lähes alkuperäisessä asussaan, mutta tiiliverhoiltujen seiniensä sisällä se koki monia muutosvaiheita huone- ja tilamuutosremontein, pintarakenteiden kunnostuksin sekä ilmanvaihtojärjestelmän uudistuksin.

Kahden isännän kaupungintalo

Kaupungintalolla työskenteli noin 200 työntekijää ja taloa hallitsi vuosien aikana kaksi kaupunginjohtajaa. Järvenpään ensimmäisen kaupunginjohtajan Einar Pyykön seuraajaksi valittiin vuonna 1973 Kaarle Salmivuori, joka pääsi isännöimään uutta kaupungintaloa kaupunginjohtajavuosiensa alkumetreillä. Pitkäaikaisin isäntä kaupungintalolla oli Erkki Kukkonen, joka johti Järvenpäätä vuosina 1993-2018.

Kysyttäessä Erkki Kukkoselta muistoja kaupungintalolla työskentelyajoiltaan hän nostaa esille kaupungintalon keskeisen aseman hallinnollisena paikkana.

– Ensimmäiset kymmenen vuotta ovat jääneet mieleeni aikana, jolloin lähes koko kaupungin hallinto oli samassa talossa. Tämä oli erittäin hyvä asia henkilöstön sekä kaupunkilaisten kannalta. Kaupungintalolla oli hyvä ja yhteisöllinen tunnelma, ja tieto kulki sujuvasti eri kerrosten välillä. Olihan siellä alkuaikoina myös lounasravintola, johon talon väki kokoontui lounaalle ja kahville sekä yhteisiin tilaisuuksiin. Kaupungintalo oli myös kuntalaisille keskeinen asiointipaikka.

”Viileää” edustamista ja samettikerrosta

Kaupungintalon silloisessa suunnittelussa huomioitiin myös edustusvieraat rakentamalla pohjakerrokseen saunaosasto uima-altaineen. Kukkonen toteaakin, että alkuvuosina edustustiloja käytettiin, mutta pikku hiljaa tilojen merkitys väheni kuten muuallakin maassamme.

– Saunan uima-altaaseen liittyi sellainen erityinen piirre, että altaan vettä ei voitu lämmittää höyrystymisen takia, joten vesi oli aina kylmää. Isännän velvollisuuksiin kuului tietenkin näyttää vieraille esimerkkiä altaaseen menossa, ikävä kyllä, naurahtaa Kukkonen.

Oli uima-altaalla myönteistäkin vaikutusta. Hellepäivinä, kun talon sisälämpötilat nousivat välillä hyvinkin korkeiksi, kaupungintalon henkilökunta saattoi pulahtaa virkistävään altaaseen.

Kaupunginhallitus kokoontui talon valmistumisesta lähtien kaupungintalolla. Kaupunginhallituksen kokoushuone sijaitsi talon toisessa kerroksessa eikä ylimmässä, kuten vastaavissa taloissa perinteisesti oli ollut tapana. Samassa kerroksessa oli myös kaupunginkanslian tilat ja kaupunginjohtajan työhuone.

– Tätä toisen kerroksen osaa kutsuttiin alkuaikoina ”samettikerrokseksi”, koska ainoastaan siellä olivat kokolattiamatot. Ne kyllä sittemmin korvattiin terveellisimmillä materiaaleilla.

Virallisemmat korkeamman tahon vierailut ja tapaamiset järjestettiin kuitenkin Järvenpää-talolla. Kaupungintalon naapurissa on vieraillut mm. pari presidenttiä, muutama pääministeri, yritysjohtajia, kulttuurivaikuttajia ja kansalaisryhmiä.

Toimitilojen suunnittelussa uuteen aikaan

Erkki Kukkonen toteaa, että kaupungintalo edusti vanhaa ja perinteistä suomalaista ajattelua hallintorakennuksista. Ne ovat olleet myös ”vallan merkkejä”. Nykyään tällainen ajattelu on jäämässä pois ja Kukkonen pitää sitä hyvänä asiana.

– Järvenpäässä ollaan viisaasti siirtymässä uuteen aikaan uusien toimitilojen suunnittelussa. Onhan se toki harmittavaa, että ulkoisesti hyvänoloiset tilat tulivat tiensä päähän. Olen kuitenkin iloinen, että kaupungin väelle on saatu toimivat väistötilat ja toivottavasti lopullinen tilaratkaisukin on näkyvissä muutaman vuoden päässä.

– Minulle henkilökohtaisesti kaupungintalo merkitsi kuitenkin hyvää työn tekemisen paikkaa neljännesvuosisadan ajan, summaa talon pitkäaikainen isäntä lopuksi.

Lähde osittain: Järvenpään kaupungintalon rakennushistoriaselvitys, Saatsi Arkkitehdit Oy

Erkki Kukkonen isännöi kaupungintalolla vuosina 1993–2018

 

Yli 40-vuotias kaupungintalo on tullut elinkaarensa päähän.

 

Toisen kerroksen kokoushuoneessa kaupunginhallitus nuiji monet päätökset.