Kestävämpää kaupunkirakennetta, vastuullisempia hankintoja ja ajan tasalla pysymistä
—Ympäristö ja luontoNäin yritykset vastasivat Järvenpään, Vantaan ja Keravan ilmastokyselyyn.
Syksyllä yritykset saivat vastattavakseen ilmastokyselyn, jonka tarkoituksena on koota kaupungeille tietoa ilmastoyhteistyön kehittämiseksi. Kyselyssä selvitettiin, miten yritykset näkevät kunnan roolin ilmastotyön edistäjänä ja minkälaisia toiveita yrityksiltä nousee.
– Yritykset odottavat paljon kunnan perustehtäviltä, kuten maankäytöltä, kaavoitukselta, liikenneratkaisuilta ja lupa-asioilta. Muu ilmastoyhteistyö on hyvä lisä, mutta sitä ei ehkä nähdä niin vaikuttavana tai kiinnostavana yritysten näkökulmasta. Kunnan perustekemisellä on yritysten ilmastotyön kannalta paljon merkitystä, hankkeen projektikoordinaattori Heta Itämäki arvioi.
Vastaajina monipuolinen joukko erilaisia organisaatioita
Vastauksia saatiin yhteensä 91, joista yrityksiä oli 85, oppilaitoksia yksi ja muita organisaatioita viisi. Vastanneista mikroyrityksiä (alle 10 hlöä) edustaa 55%, pienyrityksiä (10–49 hlöä) 17%, keskisuuria yrityksiä (50–249 hlöä) 14% ja suuryrityksiä (yli 250 hlöä) 14%.
Vastaajista 89% sijaitsee Vantaan, Keravan tai Järvenpään alueella, loput 11% muissa Uudenmaan kunnissa.
Kyselyn vastaajajoukko koostuu ilmastotyön eri vaiheissa olevista organisaatioista (kuvio 1). Osassa organisaatioista ilmastonäkökulmaa ei ole juurikaan huomioitu (21%), osassa toimintaa on jonkin verran kehitetty ilmastonäkökulmasta (47%) ja osa on ilmastotyön edelläkävijöitä (32%). Yritykset, joissa ilmastoasioita ei oltu huomioitu, olivat poikkeuksetta mikro- ja pienyrityksiä. Vastaavasti kaikissa keskisuurissa ja suurissa organisaatiossa ilmastoasiat oli huomioitu vähintään jollain tasolla.
Verrattuna Vantaan, Keravan ja Järvenpään alueen todelliseen yritysjakaumaan, kyselyyn näyttävät vastanneen keskivertoa useammin suuret yritykset sekä ilmastoasioista kiinnostuneet yritykset, jotka haluavat tehdä ilmastoyhteistyötä kaupungin sekä muiden organisaatioiden kanssa. Vastaajia on laajasti usealta eri toimialalta, mutta vastauksia ei ole vertailtu toimialoittain pienen otoksen vuoksi.
Mitä kuntien pitäisi tehdä, jotta yritysten ilmastotyön edellytykset paranisivat?
Kyselyssä tiedusteltiin mitä kunnan pitäisi tehdä, jotta yritysten ilmastotyön edellytykset paranisivat (kuvio 2). Suurin osa vastaajista (59%) oli sitä mieltä, että kuntien tulisi luoda kestävämpää kaupunkirakennetta muun muassa kaavoituksen, maankäytön sekä liikenne- ja energiaratkaisujen keinoin.
Seuraavaksi eniten (46%) kannatettiin vastuullisempien hankintojen tekemistä vastuullisilta yrityksiltä. Myös ilmaston huomioimista kunnan lupa-asioissa, kuten helpotuksina uusiutuvan energian asentamiselle, pidettiin keskeisenä (36% vastaajista). Vähiten kiinnostavina kunnan toimintatapoina pidettiin vähähiilisyyteen kytkeytyvän datan avaamista, kunnan ja yritysten välisiä ilmastositoumuksia sekä vastuullisuuteen kannustavia palkintoja.
Kun eri kokoisten yritysten vastauksia vertaillaan, mikroyritykset odottavat kunnilta erityisesti vastuullisempia hankintoja, kun taas pienet, keskisuuret ja suuret yritykset kestävämmän kaupunkirakenteen luomista. Keskisuuret yritykset toivovat kunnilta myös koulutusten ja neuvonnan järjestämistä ilmastotyön tueksi.
Organisaatioissa, joiden toiminnassa ilmastoasioita ei ole juurikaan huomioitu, kunnan odotetaan panostavan erityisesti kunnan omista ilmastotavoitteista ja -toimenpiteistä viestimiseen sekä tarjoavan yrityksille ilmastotyöhön tukea. Vastaavasti ilmastoasiat toiminnassaan jo huomioivat organisaatiot odottavat kunnalta kestävämmän kaupunkirakenteen luomista, vastuullisempia hankintoja ja ilmaston huomioimista lupa-asioissa.
Minkälainen yhteistyö kaupungin kanssa kiinnostaa?
Vastaajista 44% haluaisi pysyä ajan tasalla ilmastoasioista seuraamalla kunnan viestintäkanavia. Kunnan ylläpitämä ilmastoverkosto kiinnosti 33% vastaajista ja 27% haluaisi osallistua yhteisiin ilmastohankkeisiin kunnan kanssa.
Erityisesti mikroyritykset toivoivat pysyvänsä ajan tasalla ilmastoasioista kunnan yrityskanavien kautta ja kiinnostuivat kunnan ylläpitämästä ilmastoverkostosta, mikä nostaa kokonaistarkastelussa ilmastoverkoston toiseksi korkeimmalle. Pienyrityksissä kiinnostus kohdistuu ilmastoratkaisujen tarjoamiseen kunnan kilpailutuksiin ja innovaatio- tai ideakilpailuihin. Keskisuuria ja suuria yrityksiä sen sijaan kiinnostavat eniten yhteiset ilmastohankkeet kunnan kanssa.
Avoimissa vastauksissa kuntien ja yritysten väliseksi ilmastoyhteistyöksi ehdotettiin myös yritysten asiatuntemuksen tarjoamista kaupungille ja energiatehokkuushankkeisiin, liikenneratkaisujen suunnittelussa tai kaupungin ilmastobudjetoinnin valmistelussa mukana olemista.
Muita toiveita
Ilmastoaiheisten tapahtumien osalta yritykset toivovat saavansa ilmastotietoa asiantuntijoilta sekä toimiala- ja teemakohtaisia tapahtumia. Kiinnostus ilmastokoulutuksiin, -kursseille ja –valmennuksiin on vähäistä, varsinkin jos kyseessä on maksullinen koulutus. Oppilaitosyhteistyön monet mahdollisuudet kiinnostavat myös yrityksiä ja erityisesti yrityksen tuotteen tai palvelun hiilijalanjälkilaskenta.
Parhaiksi viestintäkanaviksi kyselyssä nousivat esiin kaupungin verkkosivut, kaupungin kuukausittaiset yritysuutiskirjeet sekä kaupungin kohdennettu sähköpostiviestintä.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään hankkeen aikaisissa pilotoinneissa, kuten tapahtumien suunnittelussa sekä hankekaupunkien ilmastoyhteistyön mallin muotoilussa. Tuloksista tiedotetaan keskeisiä sidosryhmiä ja verkostoja, jotka hyötyvät niistä omassa työssään.
Tutustu yrityskyselyn aineistoon avoimena datana (HRI)
Yritysten ilmastokysely toteutettiin osana Vantaan, Keravan ja Järvenpään yhteishanketta, jossa kehitetään kaupungin ja yritysten välistä ilmastoyhteistyötä. Ympäristöministeriön rahoittama hanke tähtää alueellisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tutustu hankkeeseen tarkemmin Vantaan kaupungin verkkosivuilla.
Lisätietoja:
projektikoordinaattori Heta Itämäki, p. 040 631 5686, heta.itamaki@vantaa.fi
