Kinnarin koulu

Kinnarin koulun toiminnan kehittämistä jatketaan auditoinnin suositusten perusteella

Järvenpään kaupunki on teettänyt vuonna 2019 toimintansa aloittaneesta Kinnarin yhtenäiskoulusta ulkopuolisen auditoinnin, jossa tarkasteltiin koulun tilojen toimivuutta sekä kehittämismahdollisuuksia.  Auditoinnin tavoitteena oli tarkastella koulun tilamitoitusta ja tilojen käyttöä, sekä toimintakulttuuria ja opetussuunnitelman mukaisen yhteisopettajuuden toteuttamista uudenlaisissa, avautuvissa oppimisympäristöissä. Havaintojen perusteella esitetään suosituksia jatkotoimenpiteiksi.

Auditoinnin toteuttivat opetusalan asiantuntijat Pasi Majasaari, Eero Väätäinen ja Jukka Väisänen yhteistyössä koulun, opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen, Mestaritoiminta Oy:n, rakennuttajakonsultin sekä arkkitehtitoimiston edustajien kanssa. Auditoinnissa on analysoitu sekä koulurakennuksen toteuttaneen allianssin että päätöksenteon materiaaleja, tutustuttu koulun toimintaan koulupäivän aikana ja haastateltu opetushenkilöstöä sekä koulun johtoa.

Auditointiraporttia on käsitelty yhdessä koulun rehtorin kanssa ja maanantaina 29. maaliskuuta raportti on esitelty koulun henkilökunnalle, Järvenpään kaupungin opetus- ja kasvatuslautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle.

Kinnarin koulun toiminnan ja tilankäytön on suunniteltu perustuvan joustavaan ryhmittelyyn ja yhteisopettajuuteen. Yksi auditoinnin keskeinen havainto on, että opetusta ja tilojen käyttöä on jouduttu Kinnarin koulussa järjestämään pitkälti kotiluokkaperusteisesti. Tämä on osaltaan aiheuttanut mielikuvan tilojen toimimattomuudesta.

– Näin lyhyessä ajassa ja näissä olosuhteissa ei uutta koulurakennusta ole voitu ottaa käyttöön suunnitellusti. On otettava huomioon, että jo vuoden ajan voimassa olleet koronarajoitukset ovat kieltäneet ryhmien sekoittamisen. Kinnarissakaan ei siis ole voitu toteuttaa yhteisopettajuutta alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola toteaa. 

Uuden koulun alkutaival syksyllä 2019 oli myös normaalista poikkeava, sillä uudisrakennuksen tilat jouduttiin ottamaan käyttöön hieman keskeneräisinä. Lisäksi Kinnariin jouduttiin sijoittamaan oppilaita väistöön muista sisäilmaongelmista kärsivistä kouluista. Onneksi syksyllä 2020 käyttöön otettu, vanhasta koulusta peruskorjattu ns. C-rakennus on helpottanut tilanahtautta. Auditointiraportissa todetaan C-rakennuksessa olevan vielä väljyyttä ja tilakapasiteettia jäljellä. Se voidaan hyödyntää erilaisella tilankäytöllä. Esimerkiksi yläkoulun aineopetuksessa ilmenneitä tilankäytöllisiä haasteita voidaan pyrkiä ratkaisemaan C-rakennuksen tilojen käyttöä muuttamalla.

Vuonna 2016 Kinnarin koulua suunniteltiin alun perin alakouluksi, mutta suunnittelun edetessä koulu päätettiin vuonna 2017 toteuttaa yhtenäiskouluna. Muuttuneissa suunnitelmissa ei auditointiraportin mukaan täysin otettu huomioon yläkoulun tarpeita erillisiin aineopetustiloihin.

– Yläkoulun puolella yhteisopettajuus ei toimi samalla logiikalla kuin alakoulussa, vaan siellä tarvitaan suljetumpia opetustiloja eri oppiaineille, Narvo-Akkola toteaa.

Auditointiraportin johtopäätös on, että kehittämällä tilojen käyttöä luokkatasoperustaisesti ja yhteisopettajuutta vahvistamalla, koko Kinnarin kouluun mahtuisi laskennallisesti jopa 1020 oppilasta. Tällä hetkellä Kinnarissa opiskelee esikoululaiset mukaan lukien yhteensä 912 oppilasta.

– Emme kuitenkaan ole sijoittamassa maksimioppilasmäärää Kinnariin ja oppilasmäärän kehittymistä sekä oppilaiden sijoittumista alueen eri kouluihin tarkastellaan palveluverkon päivityksen yhteydessä, Narvo-Akkola sanoo.

Suuriin tilamuutoksiin tai -lisäyksiin ei raportin mukaan ole tällä hetkellä tarvetta. Kinnarin koulussa käynnistyy auditointiraportin suositusten perusteella kokeilu tilojen vaihtoehtoisesta käytöstä. Koulun johtoa tuetaan johtamis- ja toimintarakenteiden kehittämisessä edelleen yhteisopettajuuden ja oppilaiden joustavan ryhmittelyn suuntaan. 

Auditointiraportti (pdf)

Jaa juttu: