Resurssiviisauden seurantaraportti kertoo, kuinka kaupungin ilmasto- ja ympäristötyö eteni vuonna 2022 

Seurantaraportissa on tarkasteltu ilmasto- ja ympäristötoimia kaupunkirakenteen ja liikkumisen, energian, materiaalin ja kulutuksen, ympäristön tilan sekä tietoisuuden ja yhteistyön kautta.  

Järvenpään kaupungin resurssiviisauden seurantaraporttiin 2022 on koottu toimet resurssiviisaustavoitteiden edistämiseksi viime vuodelta. Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä sekä jätteetön ja kestävän kulutuksen kaupunki vuonna 2050.  

Toimenpiteitä sekä kehityskulkua kuvaavia mittareita voi tarkastella myös Ympäristövahti-palvelussa, jonne tilannetietoja päivitetään muutaman kerran vuodessa. Palvelussa on myös mahdollista tarkastella toimenpiteitä rajatusti esimerkiksi aihealueen tai teeman mukaisesti. Näin voi helposti tutustua tarkemmin juuri itseä kiinnostaviin toimenpiteisiin. Linkki seurantaraporttiin sekä Ympäristövahti-palveluun ja sen esittelyvideoon löytyy tiedotteen lopusta.  

Päästövähennyksiä tarvitaan erityisesti liikenteessä, jätehuollossa ja lämmityksessä 

Vuonna 2021 Järvenpään alueelliset kasvihuonekaasupäästöt ilman teollisuutta olivat 108,8 kt CO2-ekv ja ennakkotiedon mukaan vuonna 2022 108,5 kt CO2-ekv. Nämä CO2-raportissa tarkasteltavat alueelliset päästöt pitävät sisällään kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten lämmityksen, tieliikenteen, maatalouden sekä jätehuollon päästöt. Lisäksi raportissa kerrotaan teollisuuden sähkönkulutuksesta aiheutuvat päästöt.  

Alueellinen laskenta ei kuitenkaan huomioi esimerkiksi maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä tai päästöjä, jotka aiheutuvat muualla kuin Järvenpäässä tuotettujen tuotteiden tai palveluiden kulutuksesta. Jatkossa myös nämä kulutuksen ja maankäytön muutosten aiheuttamat päästöt tulee ottaa paremmin huomioon, sillä ne ovat merkittäviä Järvenpään ilmastovaikutusten kannalta. 

Järvenpään tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa, että alueella syntyviä päästöjä pyritään vähentämään vähintään 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon, ja että loput päästöt kompensoidaan esimerkiksi lisäämällä hiilinieluja kaupungin alueella. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan päästövähennyksiä erityisesti tieliikenteen ja jätteiden käsittelyn osalta sekä lämmityksessä öljylämmityksestä luopumalla. 

Vuoden 2010 kasvihuonekaasupäästöjen huipun jälkeen päästökehitys kääntyi laskuun. Viime vuosina päästökehitys on ollut tasaista. Kuvaaja on laadittu CO2-raportin 2023 tietojen perusteella. Kuvan saa suuremmaksi painamalla sitä kerran.
Vuonna 2021 liikenne muodosti Järvenpään päästöistä valtaosan, 41 %. Jätehuollon osuus oli 17 %, erillislämmityksen 12 % ja kuluttajien sähkönkulutuksen 11 %. Sekä sähkölämmityksen että kaukolämmön osuudet olivat kummatkin 9 %. Maatalouden ja maalämmön osuudet ovat olleet vain murto-osia vuoden 2021 päästöistä. Kuvaaja on laadittu CO2-raportin 2023 mukaan. Kuvan saa suuremmaksi painamalla sitä kerran.

Myös Järvenpään kulutuksen päästöt laskettiin osana Kulma-hanketta. Kulutuksen päästöjen laskennassa huomioidaan kunnan ja kuntalaisten energiankulutuksesta ja rakentamisesta, liikkumisesta, ruuan sekä tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt riippumatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu.  

Järvenpään kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2022 7,62 t CO2-ekv asukasta kohden ja ne muodostuivat kohtuullisen tasaisesti eri kategorioista. Hankkeeseen osallistuneista kunnista Järvenpään asukaskohtaiset kulutuksen päästöt olivat kolmanneksi pienimmät. 

Järvenpään kulutuksen päästöjen jakauma vuonna 2022. Järvenpään kulutuksen päästöt jakautuivat jokseenkin tasaisesti tarkastelluille sektoreille. Suurin yksittäinen osuus muodostui ruoasta (27 %). Liikkuminen sekä tavarat ja palvelut muodostivat kumpikin 22 % kulutuksen päästöistä. Energiankulutuksen osuus oli 18 % ja rakentamisen 11 %. Kuvaaja laadittu Järvenpään kulutuksen kasvihuonepäästöt 2023 -raportin (Sitowise, Luke) mukaan. Kuvan saa suuremmaksi painamalla sitä kerran.

Kehittyvä keskustavisio ja kestäviin liikkumismuotoihin kannustaminen 

Yhdyskuntarakennetta ohjaamalla voidaan luoda edellytyksiä kestävälle kaupunkikehitykselle. Kasvun ohjaaminen olemassa olevan rakenteen perusteella ja liikenteen solmukohtiin edistää mahdollisuuksia kestävälle liikkumiselle sekä ehkäisee rakennetun ympäristön tarpeetonta laajentamista.  

Vuonna 2022 käynnistettiin Kehittyvä keskusta 2035 -työkokonaisuus, jossa visioidaan keskustan tulevaisuutta resurssiviisaana ja kaupunkikuvaltaan viihtyisänä, laadukkaana ja toimivana ympäristönä. Tämä työ tulee ohjaamaan keskustan kehittämistyötä niin asemakaavoituksessa, kuin rakennushankkeissa ja rakennusvalvonnassa. 

Toimivaa pyöräilyverkostoa edistettiin muun muassa keskeisen liityntäpysäköinnin, Ainolan aseman sekä pyöräpysäköinnin rakentamisella. Katettu pyöräpysäköintitila sekä runkolukittavat telineet palvelevat julkisilla yhteyksillä kulkevia sekä lähistöllä sijaitsevan ulkonurmikentän käyttäjiä. 

Ainolan aseman pyöräpysäköinti on maisemallisesti avara ja kätevästi aivan aseman vieressä. 

Resurssiviisasta suunnittelua ja energiatehokkuutta  

Kaavoituksessa on kehitetty maankäytön ja rakentamisen osalta ilmastovaikutusten arviointia sekä energiatehokkuuden ja kestävien liikkumismuotojen huomioimista. Myös tontinluovutuksessa kehitetään ohjauskeinoja vähähiilisyyden edistämiseksi. Esimerkiksi Anni-tädin kylän suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuissa viidesosa pisteistä annettiin vähähiilisyydestä, energiatehokkuudesta, pitkäikäisyydestä ja resurssiviisaudesta. Lisäksi toteutussuunnitelmaan tuli jättää hiilijalanjälkilaskenta. Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuissa sekä kumppanien valinnassa kiinnitetään huomiota asuntosuunnittelun osalta toimiviin tilaratkaisuihin ja muuntojoustavuuteen, eli siihen, että asunnot soveltuvat erilaisiin elämäntilanteisiin. Puurakentamista puolestaan edistettiin laajalla markkinakartoituksella, jota hyödynnetään asuinrakentamisen suunnittelussa ja ohjauksessa.  

Mestaritoiminta Oy teki vuonna 2022 kunnostus- ja peruskorjaustoimenpiteitä, kuten lämmönjakelukeskusten ja rakennusautomatiikan uusimista ja päivitystä. Lisäksi öljylämmityksestä luovuttiin Haarajoen koulussa ja Vanhankylänkartanossa siirtymällä maalämpöön. 

Järvenpään kaupungin ja alueen isännöitsijöiden välistä yhteistyötä jatkettiin ympäristöasioiden merkeissä. Kaupunki järjestää säännöllisesti isännöitsijätilaisuuksia alueen isännöitsijöille ja vuonna 2022 Järvenpäätalolla pidetyssä tilaisuudessa keskityttiin ajankohtaisiin energia-asioihin.  

Kaupunkiluonnon suojelua 

Vuoden 2022 perustettiin kolme uutta luonnonsuojelualuetta kaupungin omistamille maa-alueille: Isokydön purolaakson lehto, Haarajoen jokivarsilehto ja Vanhankylänniemen jalopuulehto. Nämä luontoarvoiltaan arvokkaiksi tunnistetut alueet osoitettiin suojeltaviksi yleiskaava 2040:ssä. Luonnonsuojelualueilla pyritään vaalimaan Suomessa harvinaistuneita lehtoja ja niitä elinympäristönään käyttäviä lajeja.  

Vuonna 2021 osana Lemmenlaakson ympäristöministeriön rahoittamaa Helmi-hanketta alkanut Isokydön puron kunnostushanke tuli päätökseen. Hankkeen aikana parannettiin puron olosuhteita merivaelteisten taimenten lisääntymisen mahdollistamiseksi ja samalla puron ympäristöä puhdistettiin roskista. 

 

Isokydön purolla parannettiin taimenten lisääntymisympäristöä esimerkiksi kuohkeuttamalla sorakoita ja ohjaamalla virtaamaa sekä raivaamalla vaellusesteiksi muodostuneita rytöpatoja.  

Resursseja säästävää sekä viihtyisää ympäristöä ja kestäviä käytäntöjä luovaa yhteistyötä 

Vuonna 2022 resurssiviisaasta toiminnasta Järkevä-palkinnolla palkittiin Ilmaritori, joka kierrättää tavaroita niitä tarvitseville. Pikku-Järkevän sai Järvenpään yhteiskoulun ympäristötietoisuutta ja oppilaiden osallisuutta edistävä Vihreä lippu -raati. 

Järvenpään kaupungin ateriapalvelujen tuottaja Palmia Oy:lla on oma vastuullisuusohjelma ja yksi sen avaintoimista on hävikin vähentäminen, joka on osa keittiöiden päivittäistä toimintaa ja tärkeää myös taloudellisesta näkökulmasta. Hävikin seurannan ja minimoimisen avuksi on otettu käyttöön Hukka.ai-järjestelmä.  

Kaupungin ja elinkeinoelämän välistä ilmasto- ja ympäristötyötä edistettiin yritysalueiden kaupunkiympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen tähtäävän Viihtyisä kaupunkikuva -mallin sekä ympäristöministeriön rahoittaman Ilmastokumppanuus-hankkeen avulla. 

Ympäristöministeriö rahoitti myös Kestävät tapahtumat -hanketta, jossa laadittiin ympäristöohjeet tapahtumajärjestäjille sekä aloitettiin vuoden 2023 alussa järjestettyjen Kestävän elämäntavan messujen järjestely. Kesän Puistobluesissa laskettiin tapahtuman hiilijalanjälki ja Järvenpääjuhlan teemana näkyi kestävä kehitys.  

Järvenpääjuhlan esityksiin saatiin energiaa polkupyöriä polkemalla ja aurinkopaneeleista. Kuva: Aleksi Nurminen.

Resurssiviisauden seurantaraportti 2022


Katso myös:

Järvenpään Ympäristövahti -palvelu

Kuinka käytän Ympäristövahtia? -video

CO2-raportti 2023 Järvenpää

Järvenpään kulutuksen päästöjen KULMA-raportti (Sitowise 2023)

Tahdotko jakaa jutun? Se käy kätevästi tästä!