Valtuustoseminaarissa pohdittiin eettisiä periaatteita ja taloutta

Järvenpään kaupunginvaltuusto ja joukko muita luottamushenkilöitä, kaupungin pääluottamusmiehet sekä johtoryhmä kokoontuivat perjantaina 25.10. Tuusulan Onnelaan yksipäiväiseen valtuustoseminaariin.

Aamu alkoi eettisten periaatteiden teemalla. Kaupunginvaltuuston vielä tämän vuoden puolella määrä päättää eettisistä periaatteista, jotka ohjaavat niin luottamushenkilöiden kuin viranhaltijoiden toimintaa.

Yleisöä johdattelivat aiheeseen improvisaation keinoin näyttelijät Elina Stirkkinen ja Mikael Rejström. He haastoivat pureutumaan siihen, mitä oikeasti tarkoitetaan kaupungin tulevien eettisten periaatteiden keskeisimmiksi sisällöiksi nousseilla ”asiallisella yhteistyöllä”, ”lahjomattomuudella” ja ”tiedon luottamuksellisuudella”.

Herättelyn jälkeen seminaariyleisö paneutui eettisten periaatteiden kehittämiseen vielä ryhmätöiden kautta.

Katsaus henkilöstöön

Henkilöstöjohtaja Henri Nordenswan kertoi kuulumisia Järvenpään kaupungin henkilöstön osalta.

Kaupungilla on viime aikoina painotettu ja tullaan jatkossakin painottamaan työkykyjohtamista. Tavoitteena on työkykyriskien entistä systemaattisempi ennakointi.

Kuntatyöntekijöiden vuosittaiset poissaolot ovat Suomessa keskimäärin 16,4 päivää per henkilö. Järvenpäässä tämä luku on yli 18 päivää, joten siinä on paljon parantamisen varaa. Henkilöstöjohtaja totesi, että erityisen tärkeää on pystyä puuttumaan lyhyiden ja keskipitkien poissaolojen määrään.

Kaupungin henkilöstön keskuudessa toteutettiin syksyn aikana työhyvinvointikysely, jonka tulokset on nyt saatu. Henkilöstöjohtaja esitteli tulokset pääpiirteissään. Kaupunkitasolla tilanne ei ole työhyvinvointikyselyn perusteella muuttunut kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta.

Hyvää kehitystä työhyvinvointikyselyn tuloksissa on työnantajan suositteluprosentissa sekä siinä, että henkilöstö kokee saavansa työnantajalta tukea työkyvyn heiketessä.

Kiireen tuntu on Järvenpään kaupungin henkilöstön keskuudessa hieman vähentynyt viime tutkimuksesta, mutta siinä olemme edelleen vertailuryhmän häntäpäässä. Lue täältä työhyvinvointikyselyn tuloksia koskeva tiedote.

Kohti vuotta 2025

Valtuustoseminaarissa käytiin ryhmätyöskentelyn kautta läpi myös tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen suosituksia ja niihin saatuja vastauksia. Niihin molempiin saatiin kehitysehdotuksia tulevia arviointikierroksia varten. Tämän jälkeen kuultiin esitys HSL-selvityksestä, jonka on tehty Järvenpään mahdollisen jäsenyyspäätöksen pohjatyönä.

Loppuiltapäivän ajan kaupunginvaltuuston seminaarissa käytiin läpi tulevan vuoden sekä neljän vuoden suunnitelmakauden talousnäkymiä.

Kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen johdatteli aiheeseen puheellaan. Hän totesi, että olemme saaneet iloisia yllätyksiä ensi vuoden talouden näkymiä koskien. Sitä seuraavalle vuodelle kaupungin taloudessa on kuitenkin vielä kurottavaa, minkä vuoksi lisäkuluihin, kuten uusiin rekrytointeihin, suhtaudutaan edelleen erittäin kriittisesti.

Talousjohtaja Kirsi Rinne tarjosi yleisölle katsauksen säästöihin, joita Järvenpään kaupungille on tehty 2020-2023. Säästöjä on toteutettu kaikilla palvelualueilla ja konsernipalveluissa.

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen säästöjä on saatu toteutettua hitaammin ja palvelualueen säästövelvoitetta onkin kevennetty ja jaettu useammille vuosille. Nyt on nähtävissä, että säästötoimenpiteet alkavat purra opetuksessa ja kasvatuksessa ja ne parantavat palvelualueen taloustilannetta tulevina vuosina.

Talousjohtaja kävi läpi myös yleisesti talousarvion valmistelun tilanteen. Tämän jälkeen palvelualueiden johtajat kertoivat yksityiskohtaisemmin oman palvelualueensa taloudellisesta tilanteesta sekä jo tehtyjen säästötoimenpiteiden että tulevaisuuden näkymien osalta.

Valtuustoseminaarin virallinen osuus päättyi vilkkaaseen keskusteluun talousasioista. Valtuusto pääsee päättämään talousarviosta 2025 sekä taloussuunnitelmasta 2025-28 marraskuun kokouksessaan.

”Järvenpään kaupunginvaltuuston työteliäs nelivuotiskausi lähestyy loppuaan. Valtuustokaudella ovat korostuneet taloushaasteet, joiden ratkaisemiseen on pureuduttu perusteellisesti. Työskentelyilmapiiri on ollut hyvä ja Järvenpään etua ajatteleva, mistä haluan kiittää kaikkia valtuutettuja ja viranhaltijoita. Tästä on hyvä lähteä kohti tulevia kuntavaaleja, joissa saamme toivottavasti nostettua Järvenpään äänestysprosenttia”, kertoo valtuuston puheenjohtaja Petri Graeffe