Oppilaanohjauksen kehittäminen

Järvenpää on saanut valtionavustusta 11 kunnan yhteiseen opinto-ohjauksen kehittämishankkeeseen. Hanke kestää 30.6.2023 asti. Hankkeeseen kuuluu 11 kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Projektipäällikkönä toimii Sanna Sarapik.

Kustakin kunnasta on koottu opinto-ohjaajasta ja hallinnon edustajista koostuva työryhmä. Tämän lisäksi kunnissa (ja kouluissa) toimii omia työryhmiä, jotka jalkauttavat hankkeen tavoitteet osaksi koulun ohjaustyötä. Hankkeen aikana on mahdollista tehdä pilotteja ja kehittää ohjaustoimintaa. Järvenpäässä työryhmä koostuu opinto-ohjaajista, hallinnon edustuksesta sekä yhteistyötä tehdään tiiviisti muun opetushenkilöstön kanssa.

Jokainen kunta on saanut rahoitusta hankkeen toimintaan. Sitä käytetään esimerkiksi opettajien sijaiskuluihin, jotka aiheutuvat hankkeen teemojen suunnittelusta, toteutuksesta sekä mahdollisista koulutuksista.

Hankkeen tavoitteet kunnissa

Hankkeelle on valittu kolme kärkiteemaa: nivelvaiheen yhteistyö, tehostetun henkilökohtaisen ohjauksen käytänteiden muodostaminen sekä työelämään ja jatko-opintoihin siirtyminen. Hanke lisää yhtenäisyyttä käytänteissä eri kuntien välillä sekä vahvistaa oppilaslähtöistä ohjausta ja yhteistyötä kotien kanssa. Hankkeen aikana ja jälkeen yhteistyö kuntien välillä lisääntyy ja ohjauskäytänteet yhdenmukaistuvat. Tavoitteena on vahvistaa alueellisesti ohjauksen toteutumista, toimintatapoja, yhteistyötä, systemaattisuutta ja jatkumoa peruskoulusta toiselle asteelle.

Järvenpäässä lähdetään kärkiteemoihin pureutumaan Koko koulu ohjaa -ajatuksella. Yhteistyötä tehdään mm. Porvoon kaupungin kanssa yhteisen koulutuksen merkeissä.

Hankkeen kärkiteemat

Tavoitteena on, että opetushenkilöstö jokaisessa kunnassa tulee tietoiseksi kehittämisestä ja tavoitteista. Oppilaita tukevien tahojen roolit selkiytetään ohjausrakenteeksi. Yhteistyöhön perusopetuksen ja toisen asteen oppilaanohjauksessa tulee selkeä toimintamalli. Oppilaan oikeus ohjaukseen toteutuu monipuolisesti ja tarpeenmukaisesti.

Hankkeen aikana oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyviä vastuita selkiytetään ja luodaan rakenteet (perusopetus, etsivänuoristyö, toinen aste). Alueelle tarvitaan oppilaanohjauksen verkosto täydentämään vahvaa yhteistyötä. Kaksikielisten kuntien avulla ruotsinkielisen puolen nivelvaiheen ohjautumista saadaan laajemmin kehitettyä. Kielirajat ylittävä kehittäminen edistää kuntien ohjauskäytänteiden yhtenäistämistä. Hankealueen maantieteellinen laajuus tarkoittaa kuntien erilaisuutta ohjauksessa – niin vahvuuksissa kuin kehittämisentarpeissa. Hankkeessa luodaan polkuja, joissa kunnat kehittävät eri osa-alueita ja kantavat vastuuta osaamisenjakamisesta muille kunnille.

Tavoitteena hankkeen päätyttyä

  • Opinto-ohjaajista on muodostunut säännöllisesti kokoontuva verkosto alueelliseen kehittämiseen.
  • Tehostetun henkilökohtaisen ohjauksen käytänteet on kirjattu jokaisessa hankekunnassa.
  • Oppivelvollisuuden laajenemiseen liittyvät rakenteet ja vastuut on määritelty jokaisessa kunnassa yhdessä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa.
  • Opinto-ohjauksen käytänteiden kehittäminen ja osaamisen jakaminen on edennyt hankekuntien piloteissa.
  • Hyvän ohjauksen laatukriteerit on laadittu kuntiin, ja toimintamalli on jalkautettu kaikkiin kouluihin. Ohjauksen arviointi on jatkuvaa.
  • Tutkintoon valmistavan koulutuksen mallit ovat luotu ja siitä on tiedotettu.
  • Koko koulun yhteinen ohjauskulttuuri vahvistuu
  • Työelämäyhteistyölle on löytynyt uusia toteuttamistapoja piloteissa.
  • Oppilaiden ja huoltajien osallistaminen ohjauksen käytänteiden kehittämiseen on onnistunut

Yhteistyötahot

Hankkeen keskeisiä kumppaneita ovat kaikki toisen asteen koulutustoimijat hankealueella: lukiot, Keuda, Hyria, Seurakuntaopisto, Luksia, Spesia, Careeria, Practicum. Kuntien nuorisotyön/Ohjaamoiden kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä. Yhteistyötä rakennetaan myös paikallisiin työelämätoimijoihin toimivien työelämään tutustumisen jaksojen järjestämiseksi. Kumppaneina voivat olla YES-verkosto, yrittäjien paikallisyhdistykset ja kauppakamari.

Opinto-ohjauksen käytänteiden kehittämisessä tärkeä kumppani ovat oppilaiden huoltajat, ja siksi mukana on Suomen vanhempainliitto. Heidän kanssaan keskitytään tehostetun opinto-ohjauksen ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tarpeisiin (ns. perheohjaus) sekä työelämäyhteistyön kehittämiseen.

Ohjauksen määritelmä hankkeessa

Ohjaus koulussa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi.

Ohjaus on kaikkien koulussa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. Koulun toimintakulttuuri tukee ohjauksen järjestämistä.

Jokaista oppilasta kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Oppilas on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva. Hän arvioi omaa oppimistaan ja toimintaansa.

Ohjauksen avulla autetaan ja tuetaan oppilasta kuulumaan ryhmään sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan lasta ja nuorta elämään, koulutukseen ja uranvalintoihin liittyvissä päätöksissä.

Ohjauksen tarkoituksena on lisätä oppilaan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Ohjaus tukee nuorten ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämänsuunnittelutaitojen muotoutumisessa sekä antaa valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle.

Riittävä ohjaus on perusta sille, että nuoret pystyvät aktiivisesti kehittämään tulevaisuuden kannalta merkittäviä taitoja, suunnittelemaan koulutustaan ja uravalintojaan sekä tekemään itsenäisiä, itsensä kannalta merkityksellisiä valintoja tulevaisuutensa suhteen. Ohjauksella on keskeinen merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen ensimmäiset askeleet otetaan perusopetuksessa, josta nuori etenee toisen asteen opintojen ja mahdollisten jatko-opintojen kautta kohti täysvaltaista, aktiivista ja vastuullista yhteiskunnan jäsenyyttä. (Hyvän ohjauksen kriteerit, OPH)

Ja opetussuunnitelman mukaisesti (oppilaan)ohjauksella edistetään koulutyön onnistumista, opintojen sujumista ja koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Oppilaan kasvua ja kehitystä tuetaan siten, että hän kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Jaa juttu: