Kuntien kulutuksen hiilijalanjälki selvitettiin ensimmäistä kertaa – järvenpääläisillä vertailun pienin hiilijalanjälki
—Asuminen ja ympäristöJärvenpääläisten kulutuksen hiilijalanjälki on selvitetty KULMA-hankkeessa.
Järvenpää on selvittänyt kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen. Laskenta toteutettiin osana KULMA-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti suurelle joukolle suomalaisia kuntia ja kaupunkeja. Järvenpään lisäksi hankkeeseen osallistui 14 muuta kuntaa.
Laskennassa kulutuksen päästöjä tarkastellaan energiankulutuksen ja rakentamisen, liikkumisen, ruuan sekä tavaroiden ja palveluiden osalta. Vastaavaa laskentaa ei Suomessa ole koskaan aiemmin toteutettu ja globaalistikin kulutuksen päästölaskennat ovat usein olleet maakohtaisia tai yksittäisten kuntien toteuttamia selvityksiä.
Systemaattisesti ja luotettavasti kulutuksen päästöjä seuraavia kuntia ei globaalistikaan ole kuin yksittäisiä. Hankkeessa mukana olleet kunnat toimivat asian todellisina edelläkävijöinä.
KULMA-malli uuden päästötiedon tuottajana
Laskentaa varten kehitetty KULMA-malli tuottaa uudenlaista tietoa kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä, mm. kunnassa käytettyjen rakennusmateriaalien ja kunnassa kulutettujen elintarvikkeiden päästöistä. Uudenlaisen laskentamallin lähtökohtana on kunnan ja kuntalaisten kulutus ja siitä aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, onko hyödykkeet tuotettu kunnassa, muualla Suomessa tai ulkomailla. Kasvihuonekaasuista laskennassa ovat mukana hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli.
Osa laskennassa huomioitavista päästöistä on jo mukana vuosittain seurattavassa kunnan kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa. Kulutuksen päästöjä ei siis voi summata alueellisen päästölaskennan tulokseen, vaan laskentoja tarkastellaan erillisinä näkökulmina. Laskentamallit täydentävät toisiaan ja tarjoavat yhdessä mahdollisimman laajan tietopohjan kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.
– Uudet tulokset tekevät näkyväksi ne kuntalaisten toiminnasta aiheutuvat päästöt, jotka jäävät perinteisen kuntien päästölaskennan ulkopuolelle. Laajempi tietopohja tukee kuntien ilmastotyötä, jossa eri toimin pyritään vaikuttamaan myös kuluttajien valintoihin, hankkeen projektipäällikkö Emma Liljeström kertoo.
Merkittävin päästökokonaisuus Järvenpäässä ruoka
Järvenpään kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhteensä 7,68 t CO2-ekv asukasta kohden. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien kulutuksesta aiheutuneet asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat keskimäärin 8,7 t CO2-ekv asukasta kohden. Järvenpään asukaskohtaiset kulutuksen päästöt olivat laskentaan osallistuneista kunnista pienimmät.
Merkittävimpinä kulutuksen päästöjen lähteinä erottuivat valtaosassa kuntia energiankulutus ja rakentaminen sekä ruoka. Järvenpäässä rakentamisen päästöt olivat verrokkikuntiin nähden korkeammat. Toisaalta energiankulutuksen päästöt olivat Järvenpäässä verrattain alhaiset.
Merkittävin päästökokonaisuus Järvenpäässä oli ruoka. Päästöt jakautuivat kuitenkin melko tasaisesti kaikille neljälle päästösektorille, mikä vahvistaa käsitystä siitä, että päästövähennystoimia tarvitaan kaikilla osa-alueilla.
Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt Järvenpäässä vuonna 2020* olivat yhteensä 341,2 kt CO2-ekv. * Vuoden 2020 tietoja on täydennetty aikaisempien vuosien tiedoilla niiden sektoreiden osalta, joista tuoreempaa tietoa ei laskennan aikaan ollut saatavilla. Tällaisia olivat esimerkiksi lämmityksen ja tavarat ja palvelut -sektorin tiedot.
– Oli mahtavaa olla mukana tässä pioneerityössä. Ruoan sisällyttämisen laskentaan mahdollisti upea yhteistyö S-ryhmän kanssa ja pitkäaikainen tutkimustyömme aiheessa, Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri summaa hankkeen kokemuksia.
Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavan kerran vuodelta 2022, jolloin voidaan arvioida vuosien välisiä eroja päästöissä. Esimerkiksi uudisrakentamisen päästöt saattavat vaihdella eri vuosina merkittävästikin. Jatkuva päästölaskenta auttaa tunnistamaan kuntien ja kuntalaisten kannalta päästövähennyskohteita kaikilta kulutuksen osa-alueilta.
Toivon mukaan laskennan piiriin saadaan tulevina vuosina myös lisää kuntia. Esimerkiksi pienten kuntien ja suurempien kaupunkien väliset erot kulutuksessa kiinnostavat varmasti laajastikin, Liljeström arvelee.
Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hanketta rahoittivat siihen osallistuneet kunnat sekä Kestävä Lahti -säätiö. Ruuankulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskennan mahdollisti yhteistyö S-ryhmän kanssa.
Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista löytyy Sitowisen sivuilta.
Lisätietoja:
Eira Linko
erikoissuunnittelija
eira.linko@jarvenpaa.fi
Emma Liljeström
Sitowisen projektipäällikkö
emma.liljestrom@sitowise.com