Kasvihuonekaasupäästöt

Alueelliset päästöt Järvenpäässä

Vuonna 2022 Järvenpään kasvihuonekaasupäästöt ilman teollisuutta olivat yhteensä 99,7 kt CO2-ekvivalenttia ja vuonna 2023 ennakkotiedon mukaan 93,8 kt CO2-ekv. Päästöt ilman teollisuutta laskivat 2 % vuodesta 2021 vuoteen 2022 ja ennakkotiedon mukaan 6 % vuodesta 2022 vuoteen 2023. CO2-raportointiin osallistuvien kuntien päästöt laskivat keskimäärin 4 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022.  

Tiedot perustuvat Sitowisen vuosittain laatimaan CO2-raporttiin. CO2-raportissa tarkasteltavat päästöt pitävät sisällään kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutuksen, rakennusten lämmityksen (sähkö, maalämpö, kaukolämpö, erillislämmitys), tieliikenteen, maatalouden sekä jätehuollon päästöt.  Laskennassa energiaperäisiä päästöjä tarkastellaan kunnan alueella tapahtuvan sähkön, kaukolämmön sekä lämmityksen ja liikenteen polttoaineiden kulutuksen perusteella. Lasketut maatalouden päästöt taas syntyvät kunnan alueen tuotannosta ja jätteiden käsittelyn päästöt huomioidaan jätteen syntypaikan perusteella.   

Vuoden 2035 päästötavoite 40 kt CO2-ekv perustuu kaupungin hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Väestöennusteen mukaan tämän päästötavoitteen mukaiset päästöt tulevat olemaan noin 0,7 t CO2-ekv asukasta kohden. Hiilineutraaliuden päästötavoite on laskettu 80% päästövähennyksenä vuoden 1990 päästötasoon nähden.   

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä ja asukasta kohden Järvenpäässä vuosina 2008–2022 ilman teollisuutta. Vuoden 2023 tieto on ennakkotieto. Kuvaaja on laadittu Järvenpään 2024 CO2-raportin tietojen perusteella.
Järvenpään kasvihuonekaasupäästöjen jakauma sektoreittain vuonna 2022 ilman teollisuutta. Kuvaaja on laadittu Järvenpään 2024 CO2-raportin tietojen pohjalta.

Tutustu myös Suomen ympäristökeskuksen päästölaskentaan.

Kulutuksen päästöt

Järvenpää selvitti toista kertaa myös kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen vuodelta 2022 osana Kulma-hanketta. Ensimmäistä kertaa kulutuspohjaiset kasvihuonekaasupäästöt selvitettiin vuodelta 2020. Toisella laskentakerralla laskentamallia kehitettiin ja myös vuoden 2020 päästölaskelma päivitettiin uudemmalla laskentamallilla. Uudemmassa laskelmassa rakentaminen on eritelty omaksi sektorikseen, kun aiemmin sen ja energiankulutuksen päästöt ilmoitettiin yhdessä.  

Alueelliset päästölaskentamallit, kuten yllä käsitellyt CO2-raportti ja SYKE:n laskenta, kattavat pääsääntöisesti kunnan maantieteellisellä alueella tapahtuvat päästöt. Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa laskentaan sisältyvät kunnan ja kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, huolimatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu. Esimerkiksi järvenpääläisten kuluttamasta ruuasta ja tavaroista aiheutuvat päästöt sisältyvät laskentaan, vaikka niiden tuotanto tapahtuu pääosin muualla, Järvenpään tai Suomen rajojen ulkopuolella. 

Laskennassa kulutuksen päästöjä tarkastellaan energiankulutuksen ja rakentamisen, liikkumisen, ruuan sekä tavaroiden ja palveluiden osalta. Järvenpään kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2022 yhteensä 7,62 t CO2-ekv asukasta kohden. Vuonna 2020 kulutuksen asukaskohtaiset Järvenpäässä olivat 7,46 t CO2-ekv. Järvenpään asukaskohtaiset kulutuksen päästöt olivat laskentaan osallistuneista kunnista kolmanneksi pienimmät vuonna 2022. 

Ruoka 27 %, tavarat ja palvelut 22 %, energian kulutus 18 %, rakentaminen 11 % ja liikkuminen 22 %.
Järvenpään kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2022. Kuvaaja on laadittu Järvenpään kulutuksen päästöjen 2023 KULMA-raportin tietojen pohjalta.

Selvitä oma hiilijalanjälkesi

CO2-raportin tai Suomen ympäristökeskuksen laskenta eivät sisällä alueen asukkaiden henkilökohtaisesta kulutuksesta syntyviä päästöjä, esimerkiksi ruokaostoksia tai lomamatkaa. Siksi asukaskohtainen päästöluku voi vaikuttaa pieneltä verrattuna päästölaskureista saamaasi henkilökohtaiseen hiilijalanjälkeen.

Oman hiilijalanjälkesi voit selvittää Sitran elämäntapatestillä tai tarkemmin Suomen ympäristökeskuksen Ilmastodieetti-laskurilla. Samalla saat vinkkejä ilmastoviisaaseen arkeen.

Jaa juttu: