Talousarvio ja taloussuunnitelma

Talousarvio eli budjetti on kaupungin toimintaa ja taloudenhoitoa koskeva suunnitelma.

Kaupunginvaltuusto vahvistaa vuosittain talousarvion ja taloussuunnitelman. Se hyväksytään yleensä marraskuun puolessa välissä ennen uuden talousarviokauden alkua. 

Talousarvion laatimisessa keskeisenä ohjeena toimii valtuustokauden strategia. Kaupunginvaltuutetut vaikuttavat strategian ja talousarvion kautta kaikkiin kaupungissa tapahtuviin asioihin. Taloussuunnitelma kattaa varsinaisen talousarviovuoden ja seuraavien kolmen vuoden taloussuunnitelmat. 

Kuntalain mukaisesti talousarvioon sisällytetään tarvittavat määrärahat ja tulot sekä osoitetaan rahoitustarpeen kattaminen, joko veroilla, valtionosuuksilla, toimintatuotoilla tai lainalla. Talousarvio on jaettu useisiin osiin, kuten käyttötalous, investoinnit, tuloslaskelma ja rahoitus. Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös.  

Tiivistetysti talousarvio esittelee: 

  • mihin kaupunki suunnittelee käyttävänsä varoja. 
  • kuinka paljon suunnitellut hankkeet arviolta maksavat ja  
  • miten kaupunki aikoo rahoittaa toteutettavat hankkeet. 

Talousarvio 2024 

Järvenpään kaupunginjohtajan budjettiesitys esiteltiin kaupunginhallituksessa 16.10.2023. Kaupunginhallitus antoi budjettiesityksensä kaupunginvaltuustolle 30.10.2023, ja kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta 13.11.2023.  

Järvenpään tunnusluvut 2024

Asukkaita yhteensä: 46 605 
Tuloveroprosentti: 7,6 % 
Järvenpään asukkaat ja yritykset maksavat kaupungille veroja vuonna 2024 yhteensä 114,7 milj. € 

Verorahojen käyttö 

Kirjastopalvelut: 2,2 milj. € 
Liikuntapalvelut: 2,9 milj. € 
Rakennettujen puistojen ylläpito: 1,9 milj. €   
Kulttuuripalvelut: 5,6 milj. € (liikunta ja kulttuuri ilman liikuntapalveluita) 
Nuorisopalvelut: 0,8 milj. € 
Viestintä ja markkinointi: 0,6 milj. €  

Verotuloilla katetaan lasten ja nuorten opiskelu 

Varhaiskasvatus: 30,7 milj. €  
Perusopetus: 41,8 milj. €
Lukio: 7,4 milj. €

Palvelualueiden menot 

Konsernipalvelut: 16,4 milj. €
Kaupunkikehitys: 14,6. milj. €  
Opetus ja kasvatus: 87,6 milj. €
Hyvinvointi: 17,9 milj. €

Keskeiset toimenpiteet 2024 

Keskustan ja ranta-alueiden kaupalliset palvelut parantuvat. 
Edistämme osallisuutta kaupungin toiminnassa. 
Edistämme ympäristöystävällisen teknologian ja energian hyödyntämistä. 
Houkuttelemme kaupunkiin työpaikkoja synnyttäviä yrityksiä. 
Varhaisen tuen osaamista ja ennaltaehkäiseviä palveluita vahvistetaan opetuksen ja kasvatuksen palveluissa. 
Kehitämme monipuolisia kohtaamisen mahdollisuuksia eri ikäisille erilaisissa elämäntilanteissa oleville. 
 
Henkilöstön määrä vuonna 2023 

Konsernipalvelut: 72 
Tilaomistus: 2 
Kaupunkikehitys: 69 
Opetus ja kasvatus: 1133 
Hyvinvointi: 278 
Vesi: 16 

Investoimme 50,4 milj. € asukkaiden hyvinvointiin  

1. JYK 2 vaihe: 6 milj. € 
2. Mankala koulu peruskorjaus: 2 milj. € 
3. Vihtakadun peruskorjaus: 3 milj. € 
4. Keskuskenttä ja Juholanpelto: 5,3 milj. € 
5. Ainolan aluekeskus kunnallistekniikka: 1,6 milj. € 
6. Sibeliuksenväylä: 1,9 milj. €
7. Pietilän yritysalue: 1,8 milj. € 

Kaupungin yhteenlasketut toimintatulot talousarviossa 2024 ovat 64,9 miljoonaa euroa ja toimintamenot 165 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 talousarvioon nähden toimintatulot laskevat 2,3 prosenttia ja toimintamenot kasvavat 2,5 prosenttia. Vuoden 2023 syksyn tilinpäätösennusteeseen nähden tulot kasvavat 3,9 prosenttia ja menot 0,5 prosenttia.  

Vuoden 2024 talousarvioluvut eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2022 tilinpäätöslukuihin verrattuna 1.1.2023 tapahtuneen hyvinvointialueuudistuksen takia. Vuoden 2025 alusta astuu voimaan TE2024-uudistus, jolla on myös iso vaikutus kuntatalouteen. TE2024-uudistuksessa työllisyys- ja elinvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kuntien tehtäväksi. Muutos lisää kaupungin toimintamenoja, mutta myös valtionosuustuloja. Menojen ja tulojen muutokset huomioidaan 2025–2028 taloussuunnitelmassa.   

Verotuloilla ja valtionosuuksilla katetaan toimintamenoista vuonna 2024 noin 77 prosenttia. Vuoden 2024 talousarvion vuosikate on 20,9 miljoonaa euroa.  Tilikauden tuloksen ennakoidaan olevan 3,7 miljoona euroa alijäämäinen. Rakentamisen voimakas lasku vaikuttaa lyhyellä aikavälillä negatiivisesti kaupungin saamiin maanmyyntituloihin ja yleinen talouden laskusuhdanne hillitsee verotulojen kasvua.  

Kaupunginjohtajan esipuhe Järvenpään yleistilanne vuonna 2024 

Järvenpäässä 15.11.2022 päiväämässäni esipuheessa vuoden 2023 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan vuosille 2024–2026 arvioin valtionosuuksien uusjaon leikkaavan tulojamme pysyvästi vuodesta 2024 lukien ja talouden liikkumavaran rajoittavan mahdollisuuksiamme panostaa strategisiin päämääriimme. Tämä arvio on nyt osoittautunut todeksi.  

Valtionosuudet putoavat vuoden 2022 tasoon nähden yli 72 %. Tämä antaa syyn kysyä, millä tavoin valtiovalta huolehtii kasvavan kaupungin mahdollisuudesta huolehtia erityisesti pienistä kuntalaisistaan. Heistä, jotka ovat meille rakkaita ja arvokkaita varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen asiakkaita, mutta eivät vielä tuota verotuloja?  

Järvenpään väestö ikääntyy nopeasti. Miten huolehdimme ikäihmisten hyvinvoinnista? He ovat monin tavoin antaneet oman panoksensa yhteiskuntaan – ja moni heistä tekee edelleen korvaamattoman arvokasta työtä vapaaehtoisena perheen, läheisten ja yhteiskunnan hyväksi.  

Valtionosuusjärjestelmää onkin uudistettava pikaisesti siten, että kasvavan kaupungin asukkaat, pienokaiset ja ikääntyvät, tulevat myös taloudellisesti ja tasapuolisesti huomioon otetuiksi!  

Suomen talous näyttää ajautuvan loppuvuonna taantumaan, joka runnellee erityisesti asuntorakentamista. Rakentaminen on yksi Järvenpään yritys- ja elinkeino-ohjelman kärkialoja, ja kaupunkimme talous on riippuvainen maanmyyntituloista. Maanmyynti ja siihen liitännäiset tulot vaikuttivat vielä alkusyksyyn saakka kertyvän ennusteiden mukaisesti. Tätä kirjoittaessa yleinen markkinatilanne näyttää vaikealta myös Järvenpäässä, eivätkä tulot kartu.  

Valtionosuuksien aleneman jälkeensä jättämää aukkoa ei voi enää kuroa umpeen omaisuutta myymällä tai menoja supistamalla. Sitoutuminen jo päätettyihin sopeutustavoitteisiin on välttämätöntä, uusia kustannuksia pysyvästi nostavia avauksia ei voi tehdä, eikä veronkorotusehdotukseltakaan vältytä.  

Vastuullinen, tarkka taloudenpito on helpointa niukkuuden aikoina. Käytämme tämän tilaisuuden tehdä välttämättömyyden edessä kestäviä, järkeviä ratkaisuja. Pitäytyessämme näissä ratkaisuissa myös taloussuhdanteen kääntyessä saamme osittain korjattua myös kaupunkimme talouden rakenteellista ongelmaa.  

Taloustilanteemme totisuudesta huolimatta Järvenpään kaupungin kokonaistilanne on valoisa. Metropolialueen pohjoinen keskus on edelleen elinvoimainen, vetovoimainen kaupunki. Toipuminen taantumasta alkaa seudullamme vuonna 2024.  

Työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien vastuulle tammikuussa 2025. Keski-Uusimaa muodostanee yhtenäisen työllisyysalueen, jonka vastuukuntana Järvenpään kaupunki toimii. Työllisyysalueen valmistelu on hyvässä vauhdissa, ja uskon valmistelun vahvistavan kuntien välistä verkostomaista yhteistyötä myös muissa kuin työllisyysaluetta koskevissa asioissa. Hyvä yhteistyö ja toimivat verkostot ovat yhteinen etumme. Työllisyysalueen myötä kuntien rahoitusvastuu työttömyysturvasta kasvaa. Ajoissa auttamisen strateginen tavoite saattaakin jatkossa korostua erityisesti työllisyydenhoidossa ja työllisyyttä tukevissa palveluissa. Työ tuottaa osallisuutta ja hyvää elämää.  

Jatkamme yhteistä matkaa kohti visiotamme, jossa järvenpääläiset voivat hyvin ja asiat hoituvat sujuvasti metropolialueen pohjoisessa keskuksessa.  

Järvenpäässä 10.10.2023  
Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja 

Vuoden 2024 talousarvion tunnusluvut   

  • asukkaita yhteensä 46 605 (ennuste 31.12.2024)  
  • tilikauden alijäämä –3,7 milj. € 
  • tuloveroprosentin tuotto 1,1 milj. € (0,1 % korotuksen kunnallisverolisäys vuodelle 2024) 
  • investointien tulorahoitus 41,6 %  
  • verotulot 2461 € / asukas  
  • toimintamenot 3540 € / asukas  
  • lainakanta 6460 € / asukas  

Vahvistetut veroprosentit (%)  

  • tuloveroprosentti 7,6 
  • yleinen maapohja 1,45 
  • yleinen rakennukset 1,45 
  • vakituinen asuinrakennus 0,65 
  • muu asuinrakennus 1,15 
  • rakentamaton rakennuspaikka 6 
  • yleishyödylliset yhteisöt 0,50 

Voit pyytää vanhempia talousarvioita sähköpostilla talouspalvelut@jarvenpaa.fi 

Jaa juttu: