Etusivu/Asuminen ja ympäristö/Hankkeet/Järvenpään datakeskushanke – usein kysytyt kysymykset

Järvenpään datakeskushanke – usein kysytyt kysymykset

Moderni PRIME Data Centers -konesalirakennus sinisävyisessä valaistuksessa. Rakennuksen edustalla on korkea turva-aita ja ympärillä muutamia puita. Kuvassa korostuvat teknologinen ilme, suuret lasipinnat ja massiivinen infrastruktuuri.

Järvenpään Wärtsilän teollisuusalueelle suunnitellaan datakeskusta. Hanke on edennyt ympäristövaikutusten arvioinnista rakentamislupavaiheeseen. Sen vaikutukset ympäristöön, lähialueeseen ja kaupungin elinvoimaan ovat herättäneet keskustelua.

Tälle sivulle on koottu vastauksia datakeskushanketta koskeviin kysymyksiin. Kerromme, miten hanke on edennyt, mitä päätöksiä on tehty, millaisia vaikutuksia hankkeella arvioidaan olevan ja miten ne otetaan huomioon sekä miten asukkaat ovat voineet osallistua.

Sivua päivitetään hankkeen edetessä.

Mistä Järvenpään datakeskushankkeessa on kyse?
Miten datakeskushanke on edennyt tähän asti?
Miksi kaikkia hankkeeseen liittyviä tietoja ei ole voitu julkaista heti?
Miten asukkaiden näkemykset ja huolet on huomioitu ja miten hankkeeseen on voinut vaikuttaa?
Missä vaiheessa hanke on nyt – onko datakeskuksen rakentuminen jo varmaa?
Miksi hankealueella tehdään jo metsänhakkuita?
Minkä kokoinen datakeskus Järvenpäähän on suunnitteilla?
Mitä vaikutuksia datakeskuksella arvioidaan olevan ympäristöön ja lähialueeseen?
Kuinka paljon energiaa datakeskus käyttää ja miten sen energiankäytön vaikutukset huomioidaan?
Kuinka paljon datakeskus käyttää vettä ja miten sen jäähdytys toteutetaan?
Voidaanko datakeskuksen hukkalämpöä hyödyntää?
Kuinka pitkä datakeskuksen suunniteltu käyttöikä on ja mitä alueelle tapahtuu toiminnan päättyessä?
Millaisia turvallisuusriskejä datakeskukseen liittyy ja miten niihin varaudutaan?
Mitä hyötyä datakeskuksesta arvioidaan olevan Järvenpäälle?
Mitä hankkeessa tapahtuu seuraavaksi ja mitkä asiat voivat vielä muuttua?
Miten datakeskus vaikuttaa lähialueen liikenteeseen?
Mistä datakeskushankkeen päätöksiin, selvityksiin ja muihin asiakirjoihin voi tutustua?
Keneen voin ottaa yhteyttä, jos minulla on kysyttävää hankkeesta?

1. Mistä Järvenpään datakeskushankkeessa on kyse?

Prime Data Centers suunnittelee yhteistyössä Brunswick Real Estaten kanssa datakeskusta Järvenpään Wärtsilän teollisuusalueelle. Alkuvaiheen investoinnin arvo on noin 1,2 miljardia euroa.

Järvenpään Wärtsilän teollisuusalueelle suunnitellaan datakeskusta eli palvelinkeskusta. Datakeskuksessa käsitellään, tallennetaan ja siirretään suuria määriä digitaalista tietoa. Datakeskuksia tarvitaan esimerkiksi pilvipalveluiden, verkkopalveluiden ja tekoälysovellusten toimintaan.

Datakeskusten sijoittumiseen Suomeen vaikuttavat muun muassa sähköjärjestelmä, tietoliikenneyhteydet, viileä ilmasto ja mahdollisuudet hyödyntää palvelimien tuottamaa hukkalämpöä. Järvenpään hankkeen tarkemmat sijoittumisperusteet ovat hanketoimijan ratkaisuja.

Järvenpään hanketta kehittää Yhdysvalloista kansainvälisesti toimiva Prime Data Centers yhteistyössä pohjoismaisen Brunswick Real Estaten kanssa. Hankkeeseen ryhtyvänä toimii osapuolten suomalainen projektiyhtiö Data Prop Link Oy.

Suunniteltu datakeskus koostuisi palvelinsaleista sekä niiden tarvitsemista sähkö-, jäähdytys- ja varavoimajärjestelmistä.

Hanke sijoittuu Emalikadun alueelle. Alkuperäinen tonttijärjestely koski osoitteessa Emalikatu 13 sijaitsevaa kiinteistöä, ja vuonna 2025 järjestelyä laajennettiin osoitteessa Emalikatu 11 sijaitsevalla lisäalueella.

Hankkeesta kerrottiin tammikuussa 2026 noin 12 hehtaarin tontilla toteutettavana investointina. Ympäristövaikutusten arvioinnissa eli YVA-menettelyssä tarkasteltu varsinainen hankealue on noin 8,8 hehtaaria.

Datakeskuksen alkuvaiheen investoinnin arvoksi on arvioitu noin 1,2 miljardia euroa.

Kyseessä on yksityinen investointihanke. Kaupungin tehtäviin kuuluvat muun muassa maankäyttöön, tonttijärjestelyihin ja rakentamisen viranomaismenettelyihin liittyvät asiat.

Prime Data Centers suunnittelee mittavaa datakeskusinvestointia Järvenpäähän (14.1.2026)

2. Miten datakeskushanke on edennyt tähän asti?

Hanketta on valmisteltu syksystä 2023. Ympäristövaikutusten arviointi päättyi syyskuussa 2026, ja rakentamislupahakemukset tulivat vireille lokakuussa 2026.

Datakeskushankkeen neuvottelut ja alustavat valmistelut käynnistyivät syksyllä 2023 Yhdysvalloista kansainvälisesti toimivan Prime Data Centersin ja pohjoismaisen kiinteistösijoittajayritys Brunswick Real Estaten kanssa. Sen jälkeen hankkeen suunnitelmat ovat tarkentuneet, tonttijärjestelyjä on laajennettu ja hankkeen ympäristövaikutuksia on arvioitu.

Vuosi 2024 – hankkeen valmistelu ja ensimmäiset päätökset

1.2.2024 – Kaupunki tiedottaa datakeskushankkeesta

Järvenpään kaupunki tiedotti suunnitelmasta, jonka mukaan kaupunki voisi myydä Vähänummen yritysalueella sijaitsevan tontin kansainväliselle datakeskushankkeelle.

Suunnitelma koski noin 9,96 hehtaarin tonttia, jonka myyntihinnaksi ilmoitettiin 2,5 miljoonaa euroa.

Järvenpää suunnittelee tontin myymistä kansainväliselle datakeskushankkeelle (1.2.2024)

5.2.2024 – Kaupunginhallitus käsittelee aiesopimusta

Kaupunginhallitus käsitteli kaupungin ja hanketoimijoiden välistä aiesopimusta sekä tontin ehdollista vuokraamista ja myöhempää myymistä. Alkuvuodesta 2024 asiaa käsiteltiin myös kaupunginhallituksen iltakoulussa ennen helmikuun varsinaista käsittelyä.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen ja lähetti asian kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Järvenpään kaupunginhallituksen päätöksiä 5.2.2024 (5.2.2024)

4.3.2024 – Kaupunginvaltuusto hyväksyy aiesopimuksen ja tonttijärjestelyn

Kaupunginvaltuusto käsitteli aiesopimusta ja osoitteessa Emalikatu 13 sijaitsevan kiinteistön luovuttamista.

Valtuusto hyväksyi aiesopimuksen sekä kiinteistön luovuttamisen päätöksen liitteenä olleiden sopimusten mukaisesti.

Pöytäkirjan mukaan asia käsiteltiin salassa pidettävien tietojen vuoksi suljetuin ovin.

Yritystoimintaan liittyviä asioita joudutaan usein selvitys- ja valmisteluvaiheessa käsittelemään luottamuksellisesti esimerkiksi yritys- ja liikesalaisuuksien suojaamiseksi, kilpailullisista syistä sekä muun lainsäädännön asettamien vaatimusten vuoksi. Osa tässä vaiheessa salassa pidetyistä asiakirjoista ja tiedoista on myöhemmin tullut julkisiksi päätöksenteon edetessä, kuten esimerkiksi aiesopimus ja siihen liittyviä liitteitä.

Kaupunginvaltuuston päätös 4.3.2024 § 16 – aiesopimus ja kiinteistön luovuttaminen

Vuosi 2025 – tonttijärjestelyä laajennetaan

5.5.2025 – Kaupunginhallitus käsittelee tonttijärjestelyn laajentamista

Kaupunginhallitus käsitteli datakeskushankkeen tonttijärjestelyn laajentamista.

Alkuperäiseen noin 9,96 hehtaarin alueeseen esitettiin liitettäväksi noin 2,13 hehtaarin lisäalue osoitteesta Emalikatu 11. Lisäalueen kauppahinnaksi määriteltiin 536 760 euroa.

Kaupunginhallitus esitti asian hyväksymistä kaupunginvaltuustolle.

Kaupunginhallituksen päätös 5.5.2025 § 133 – tonttijärjestelyn laajentaminen

26.5.2025 – Kaupunginvaltuusto hyväksyy tonttijärjestelyn laajentamisen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi datakeskushankkeen tonttijärjestelyn laajentamisen.

Päätöksen myötä hankkeeseen liitettiin noin 2,13 hehtaarin lisäalue. Alkuperäisestä alueesta ja lisäalueesta on tarkoitus muodostaa uusi, yhtenäinen tontti.

Kaupunginvaltuuston päätös 26.5.2025 § 37 – tonttijärjestelyn laajentaminen

Vuosi 2026 – ympäristövaikutusten arviointi ja lupavalmistelu

14.1.2026 – Datakeskusinvestoinnin suunnitelmat julkistetaan

Kaupunki tiedotti Prime Data Centersin suunnittelemasta datakeskusinvestoinnista.

Hankkeen alkuvaiheen investoinnin arvoksi arvioitiin 1,2 miljardia euroa. Samalla kerrottiin hankkeen arvioiduista työllisyysvaikutuksista ja ympäristövaikutusten arvioinnin käynnistymisestä.

Prime Data Centers suunnittelee mittavaa datakeskusinvestointia Järvenpäähän (14.1.2026)

19.1.–17.2.2026 – YVA-ohjelma nähtävillä

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma oli julkisesti nähtävillä. Ohjelmassa kuvattiin, mitä ympäristövaikutuksia hankkeessa selvitetään ja miten arviointi toteutetaan.

Hanketta esiteltiin yleisötilaisuudessa Järvenpää-talolla 4.2.2026.

Hankkeen yleisötilaisuuksista ja niiden osallistumismahdollisuuksista on tiedotettu avoimesti kaupungin viestintäkanavissa, Lupa- ja valvontaviraston toimesta sekä tiedotusvälineissä. Tilaisuudet ovat olleet avoimia kaikille halukkaille, ja niihin on ollut mahdollista osallistua myös etäyhteyksin. Näin on pyritty varmistamaan tiedon avoin saatavuus ja laajat osallistumismahdollisuudet hankkeen valmistelun aikana.

Järvenpään datakeskushankkeen YVA-ohjelma nähtäville (21.1.2026)

17.2.2026 – Kaupunki antaa lausunnon YVA-ohjelmasta

Järvenpään kaavoitusjohtaja antoi kaupungin lausunnon datakeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

Lausunnossa kaupunki kiinnitti huomiota muun muassa luontoarvoihin, liikenneturvallisuuteen, meluun ja virkistysyhteyksiin.

Kaupunginhallituksen käsittely 9.3.2026 – kaavoitusjohtajan päätös YVA-ohjelmasta

11.3.2026 – Yhteysviranomainen antaa lausunnon YVA-ohjelmasta

Lupa- ja valvontavirasto antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta. Lausunnossa otettiin kantaa ympäristövaikutusten arvioinnin sisältöön ja tarvittaviin selvityksiin.

Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta (PDF)

25.3.–12.4.2026 – Asukaskysely

Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvällä kyselyllä kerättiin asukkaiden näkemyksiä datakeskuksesta ja sen vaikutuksista lähialueeseen. Kyselyyn saatiin 252 vastausta.

Asukaskyselyn tulokset, YVA-selostuksen liite 6 (PDF)

25.5.–8.7.2026 – YVA-selostus nähtävillä

Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset koottiin YVA-selostukseen. Siinä arvioitiin muun muassa hankkeen vaikutuksia luontoon, ilmastoon, liikenteeseen, meluun, vesistöihin ja ihmisten elinoloihin.

Arviointiselostus – Järvenpään datakeskus (PDF)

10.6.2026 – Yleisötilaisuus ympäristövaikutuksista

Hankkeen ympäristövaikutuksia esiteltiin yleisötilaisuudessa Järvenpää-talossa. Tilaisuudessa käytiin läpi YVA-selostuksen tuloksia ja vastattiin asukkaiden kysymyksiin.

Järvenpään datakeskushankkeen ympäristövaikutuksia esiteltiin yleisölle (11.6.2026)

Syyskuu 2026 – YVA-menettely päättyy

Lupa- ja valvontavirasto antoi hankkeen ympäristövaikutuksia koskevan perustellun päätelmän 8.9.2026. Päätelmää korjattiin 16.9.2026.

Korjattu perusteltu päätelmä 16.9.2026 (PDF)

YVA-menettelyn päättyminen ei tarkoita, että hankkeelle olisi samalla myönnetty rakentamiseen tarvittavat luvat.

Syksy 2026 – alueella tehdään metsänhakkuita

Hankealueella on aloitettu metsänhakkuut kaupungin toimesta huomioiden YVA-menettelyn päätelmät voimassa olevien maisematyölupien turvin.

21.9.2026 – Datakeskuksen ja muuntamon välisen 110 kV:n maakaapeliyhteyden hyväksyminen

Tonttipäällikön päätös 21.9.2026 § 5 – 110 kV:n maakaapeliyhteyden sijoitussopimus

13.10.2026 – Rakentamislupahakemukset tulevat vireille

Järvenpään kaupunki julkaisi kuulutuksen kahden rakentamislupahakemuksen vireilletulosta.

Hakemukset koskevat datakeskusrakennusta, sitä palvelevia teknisiä laitetiloja sekä lämmöntalteenotto-, väestönsuoja-, kalustosuoja- ja porttirakennuksia. Lisäksi hankkeeseen sisältyvät datakeskusta palveleva sähköasema ja alueelle johtava kaapelireitti.

Osallisilla on ollut mahdollisuus esittää hakemuksista huomautuksia 27.10.2026 klo 15 mennessä.

Datakeskuksen rakentamislupahakemusten vireilletulo 13.10.2026 (PDF)Lataa

3. Miksi kaikkia hankkeeseen liittyviä tietoja ei ole voitu julkaista heti?

Osa valmisteluun liittyvistä tiedoista, kuten tontin hinta-arvio, on lain perusteella salassa pidettäviä. Muuta tietoa on julkaistu hankkeen edetessä.

Kaupunki tiedotti datakeskussuunnitelmasta ensimmäisen kerran 1.2.2024 ennen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksentekoa.

Hankkeen valmisteluun on kuitenkin sisältynyt myös salassa pidettäviä tietoja. Kaupunginvaltuuston 4.3.2024 kokouksen pöytäkirjan mukaan aiesopimusta ja kiinteistön luovuttamista koskeva asia käsiteltiin salassa pidettävien tietojen vuoksi suljetuin ovin.

Kaikkia asiaan liittyviä liitteitä ei myöskään ole julkaistu verkossa. Esimerkiksi tontin markkinahinta-arvio on merkitty salassa pidettäväksi julkisuuslain perusteella.

Yrityshankkeiden valmisteluun voi sisältyä liikesalaisuuksia ja muita tietoja, joiden salassapidosta säädetään laissa. Viranomaisen asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, ellei niiden salassapidolle ole laissa säädettyä perustetta.

Hankkeen edetessä kaupunki on julkaissut tietoa muun muassa hankkeen suunnitelmista, ympäristövaikutusten arvioinnista, päätöksenteosta ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksista.

4. Miten asukkaiden näkemykset ja huolet on huomioitu ja miten hankkeeseen on voinut vaikuttaa?

Asukkaat ja muut osalliset ovat voineet esittää näkemyksiään YVA-menettelyn molemmissa vaiheissa, kahdessa yleisötilaisuudessa ja asukaskyselyssä.

YVA-ohjelma oli nähtävillä alkuvuodesta 2026 ja YVA-selostus kesällä 2026. Molemmissa vaiheissa asukkaat ja muut osalliset pystyivät esittämään mielipiteitä. Lisäksi hankkeesta järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta.

Keväällä 2026 toteutettiin asukaskysely, johon vastasi 252 henkilöä. Kyselyssä selvitettiin muun muassa alueen nykyistä käyttöä, asukkaiden suhtautumista hankkeeseen sekä näkemyksiä sen vaikutuksista.

Asukkaat ovat nostaneet esiin muun muassa lähialueen luonto- ja virkistysarvot, melun, rakentamisen aikaisen liikenteen, energiankulutuksen ja hankkeen vaikutukset lähiympäristöön.

Asukaskyselyn tulokset on arvioitu osana YVA-menettelyä. YVA-menettelyssä annetut lausunnot ja mielipiteet on huomioitu yhteysviranomaisena toimivan Lupa- ja valvontaviraston lausunnoissa hankkeen ympäristövaikutuksista.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa käsiteltiin myös asukkaiden esiin nostamia kysymyksiä ja huolia. YVA-menettelyn tulokset ja yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä on otettava huomioon hankkeen myöhemmässä suunnittelussa ja lupamenettelyissä.

Hanke on nyt rakentamislupavaiheessa. Osallisilla on ollut mahdollisuus tutustua vireillä oleviin rakentamislupahakemuksiin ja esittää niistä huomautuksia 27.10.2026 mennessä.

Asukaskyselyn tulokset, YVA-selostuksen liite 6 (PDF)

5. Missä vaiheessa hanke on nyt – onko datakeskuksen rakentuminen jo varmaa?

Ei vielä. Rakentamislupahakemukset ovat vireillä, eikä lupia ole vielä myönnetty.

Datakeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi syyskuussa 2026. Data Prop Link Oy jätti kaksi rakentamislupahakemusta, joiden vireilletulosta Järvenpään kaupunki kuulutti 13.10.2026.

YVA-menettelyssä ei päätetä hankkeiden toteutuksesta. Siinä selvitetään hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset ja niiden lieventämiskeinot myöhemmän suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.

Datakeskuksen rakentaminen voi alkaa vasta, kun tarvittavat luvat ja muut toteuttamisen edellytykset ovat kunnossa. Hankkeen lopullinen investointipäätös tehdään, kun tarvittavat luvat on saatu ja muut toteuttamisen edellytykset ovat kunnossa. Sivua päivitetään, kun päätös on tehty.

Tammikuussa 2026 julkaistun suunnitelman mukaan rakentamisen arvioitiin alkavan vuonna 2027, mikäli tarvittavat menettelyt ja luvat etenevät suunnitellusti. Aikataulu voi muuttua hankkeen edetessä.

6. Miksi hankealueella tehdään jo metsänhakkuita?

Kaupunki valmistelee maanomistajana asemakaavan mukaisen teollisuustontin luovutusta. Puusto poistetaan voimassa olevien maisematyölupien mukaisesti, ja työ on erillään datakeskuksen rakentamislupapäätöksestä.

Alue on vuonna 1998 hyväksytyssä asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Puuston poistaminen ennen tontin luovutusta asemakaavoitettuun käyttöön on tavanomainen käytäntö, etenkin kun asemakaavoitetulla yritystontilla on merkittävää puustoa.

Hakkuut aloitettiin syksyllä 2026 YVA-menettelyn päätyttyä, ja ne tehdään lintujen pesimäkauden ulkopuolella.

Hankealueen länsipuolinen metsäalue, joka on yleiskaavassa osoitettu luontoarvoiltaan merkittäväksi, säilyy. Hankealueen luontoarvot on selvitetty YVA-menettelyssä, ja vaikutukset niihin arvioitiin vähäisiksi.

Kaupunki vastaa puuston poistamisesta ja myy puun, ja myyntitulot tulevat kaupungille.

Hanketta varten tehdyt inventoinnit ja selvitykset – YVA-selostuksen liite 1 (PDF)

7. Minkä kokoinen datakeskus Järvenpäähän on suunnitteilla?

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kahta vaihtoehtoista tapaa toteuttaa datakeskus sekä vaihtoehtoa, jossa hanketta ei toteuteta.

Ensimmäisessä toteutusvaihtoehdossa datakeskuksen IT-teho olisi enintään 100 megawattia ja alueelle rakennettaisiin kolme konesalirakennusta.

Toisessa toteutusvaihtoehdossa IT-teho olisi enintään 130 megawattia ja alueelle rakennettaisiin neljä konesalirakennusta.

IT-teho tarkoittaa palvelinlaitteiden sähkötehoa. Datakeskus tarvitsee sähköä lisäksi muun muassa jäähdytykseen ja muihin teknisiin järjestelmiin.

YVA-menettelyssä tarkasteltu hankealue on noin 8,8 hehtaaria. Hankkeeseen sisältyy myös noin 1,8 kilometrin pituinen maakaapeliyhteys Vähänummen sähköasemalle.

Datakeskuksen rakentamislupahakemukset ovat tulleet vireille lokakuussa 2026, ja hankkeen tarkemmat suunnitelmat täsmentyvät lupakäsittelyn edetessä. Lokakuussa 2026 jätettyjen rakentamislupahakemusten mukainen laajuus on YVA:ssa arvioitujen vaihtoehtojen rajoissa.

8. Mitä vaikutuksia datakeskuksella arvioidaan olevan ympäristöön ja lähialueeseen?

Datakeskuksen ympäristövaikutuksia on selvitetty ympäristövaikutusten arvioinnissa. Arvioinnissa on tarkasteltu muun muassa vaikutuksia luontoon, ilmastoon, maisemaan, liikenteeseen, meluun, vesistöihin ja ihmisten elinoloihin.

Yhteysviranomainen yhtyi YVA-selostuksen arvioon, jonka mukaan hankkeen ainoa todennäköisesti merkittävä ympäristövaikutus on toiminnan aikainen globaali ilmastovaikutus. Lieventämistoimet huomioiden muita vaikutuksia ei luokiteltu merkittäviksi.

Luonto ja virkistyskäyttö

Hankkeella on vaikutusta alueen virkistyskäyttöön. On kuitenkin hyvä huomioida, että datakeskushanketta suunnitellaan asemakaavoitetulle alueelle, jolla on voimassa 1998 hyväksytty asemakaava ja joka mahdollistaa teollisuus- ja varastorakennusten rakentamisen korttelialueella.

Hankealueella on tehty kattavat luontoselvitykset, joiden perusteella tunnistetut luontoarvot alueella ja hankkeen vaikutukset niihin otetaan huomioon jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa. Vaikutukset arvioitiin YVA-menettelyssä vähäisiksi, ja ne aiheutuvat pääosin metsäisen elinympäristön vähenemisestä. Hankealueen länsipuolinen luontoarvoiltaan merkittävä metsäalue säilyy.

Maakaapeliyhteys

Hankkeeseen sisältyy myös noin 1,8 kilometrin pituinen maakaapeliyhteys Vähänummen sähköasemalle. Maakaapeliyhteyden rakentaminen aiheuttaa väliaikaisia liikennejärjestelyjä reitillään. Maakaapeliyhteyden rakentamista voi verrata tavanomaiseen katu- ja vesihuollon työmaahaan, joka aiheuttaa tilapäistä haittaa alueen käyttäjille.

Melu ja liikenne

Meluvaikutuksia on arvioitu YVA-menettelyssä ja lupavaiheessa mallinnusten avulla. Rakentamisen aikana esimerkiksi louhinta, räjäytykset ja työmaaliikenne voivat aiheuttaa tilapäistä melua, pölyä ja tärinää. Rakentamisen aikainen melu on suurimmillaan maanrakennusvaiheessa, ja meluavat työt tehdään arkipäivisin päiväaikaan. Datakeskuksen toiminnan aikana melua syntyy pääasiassa jäähdytysjärjestelmistä sekä varavoimageneraattorien ajoittaisesta testauksesta päiväsaikaan. Toiminnanaikainen melu ei ylitä asetustenmukaisia melutason ohjearvoja. Myös generaattorien hätäkäytöstä mahdollisessa sähkökatkotilanteessa syntyy melua. Suomen kantaverkon luotettavuus on kuitenkin erittäin korkea, joten tilanne on arvioitu erittäin harvinaiseksi.

Liikenteen vaikutukset aiheutuvat pääosin maanrakennusvaiheen tilapäisestä raskaasta liikenteestä. Toiminnan aikainen liikenne on vähäistä, eikä merkittäviä vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen tai turvallisuuteen arvioida aiheutuvan. Rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt sovitaan kaupungin kanssa.

Ilmasto ja energiankulutus

Datakeskuksella on myös ilmastovaikutuksia. Niitä aiheuttavat muun muassa rakentaminen, loppukäyttäjän IT-laitteistojen hankinta ja datakeskuksen suuri sähkönkulutus.

Vaikutuksiin vaikuttavat esimerkiksi käytettävän sähkön tuotantotapa ja mahdollisuus hyödyntää datakeskuksen tuottamaa hukkalämpöä. Hankkeen tavoitteena on toiminnassaan käyttää 100 % uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä.

Vesistöt ja hulevedet

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu myös hankkeen vaikutuksia vesiin ja niiden hallintaan.

Rakentaminen muuttaa alueen pintarakenteita ja veden kulkeutumista. Tämän vuoksi hulevesien eli sade- ja sulamisvesien hallinta on huomioitava hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hulevedet viivytetään ja käsitellään hankealueella ennen niiden johtamista eteenpäin. Rakentamisen aikaiset työmaavedet kerätään, ja niiden laatua tullaan tarkkailemaan.

Miten haitallisia vaikutuksia vähennetään?

Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa on selvitetty vaikutuksia ja niiden lieventämiskeinoja.

YVA-menettelyn tulokset ja yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä on otettava huomioon hankkeen myöhemmässä suunnittelussa, lupamenettelyissä ja toteutuksessa. Arvioinnin perusteella tarvittavat toimenpiteet tarkentuvat hankkeen jatkosuunnittelussa ja lupakäsittelyssä.

Järvenpään palvelinkeskuksen YVA-aineisto – ympäristöhallinto

9. Kuinka paljon energiaa datakeskus käyttää ja miten sen energiankäytön vaikutukset huomioidaan?

Datakeskus liitetään suoraan Fingridin kantaverkkoon.

Datakeskukset tarvitsevat paljon sähköä palvelimien, jäähdytyksen ja muiden teknisten järjestelmien toimintaan. Järvenpään hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastelluissa toteutusvaihtoehdoissa palvelinlaitteiden enimmäisteho on 100 tai 130 megawattia.

Datakeskuksen tarvitsema sähkö on tarkoitus johtaa alueelle kahdennetun 110 kilovoltin maakaapeliyhteyden kautta Fingridin Vähänummen sähköasemalta.

Miten datakeskus voi vaikuttaa asukkaiden sähkölaskuihin?

Sähkön markkinahinta eli pörssihinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä, joka on osa eurooppalaisia sähkömarkkinoita. Sähkön hintaan vaikuttavat muun muassa kysyntä ja tarjonta, sääolosuhteet, tuotantokustannukset, sähkön siirtoyhteydet naapurimaihin, vallitseva maailmantilanne sekä poliittiset tekijät ja sääntely. Suomi muodostaa markkinoilla oman hinta-alueensa. Sähkömarkkinat ovat kuitenkin yhteen kytkettyjä, joten suurten sähkönkäyttäjien vaikutus hintoihin ei rajoitu yksittäiseen kuntaan tai edes maahan.

Jokaisen Järvenpääläisen sähkölasku muodostuu sähköenergian hinnasta, sähkönsiirrosta, eli verkkopalvelumaksusta, sähköverosta ja arvonlisäverosta (25,5 %). Sähköenergian myyjän voi kilpailuttaa ja valita vapaasti, mutta sähköverkkoyhtiö määräytyy asuinpaikan mukaan.

Datakeskuksen sijoittuminen Järvenpäähän ei vaikuta sähkön hintaan paikallisesti, sillä Suomessa sähkön pörssihinta on sama koko maassa. Datakeskus liittyy suoraan Fingridin kantaverkkoon eikä paikalliseen jakeluverkkoon, eikä se siten vaikuta järvenpääläisten verkkopalvelumaksuihin.

Kuka maksaa datakeskuksen tarvitsemat sähköverkkoyhteydet?

Datakeskuksen liittäminen sähköverkkoon edellyttää hankkeen tarpeisiin soveltuvia verkkoyhteyksiä ja teknisiä ratkaisuja. Hankkeeseen sisältyy myös datakeskusta palveleva oma sähköasema.

Sähköverkkoliityntöjen kustannusten jakautuminen määräytyy hankkeen toteutukseen liittyvien sopimusten ja verkkoyhtiöiden soveltamien ehtojen perusteella. Järvenpään datakeskushanke vastaa laitoksen kantaverkon liityntäkustannuksista sekä maakaapeliyhteyden rakentamisen kustannuksista.

Miksi datakeskus tarvitsee varavoimageneraattoreita?

Datakeskuksen toiminnan jatkuvuus edellyttää varautumista sähkökatkoihin. Tätä varten hankkeeseen suunnitellaan dieselkäyttöisiä varavoimageneraattoreita.

Niiden yhteenlaskettu polttoaineteho olisi YVA-selostuksen toteutusvaihtoehdoista riippuen noin 350 tai 455 megawattia.

Varavoimageneraattoreita testattaisiin ajoittain niiden toimintavarmuuden varmistamiseksi, ja käytettäisiin sähkökatkojen aikana, jotka ovat Suomessa erittäin harvinaisia.

Generaattoreiden käyttö aiheuttaa melua ja ilmapäästöjä, jotka on arvioitu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Hätäkäyttö on mallinnettu vuorokauden mittaisena sähkökatkona, mikä kuvaa erittäin harvinaista poikkeustilannetta, ei datakeskuksen tavanomaista päivittäistä toimintaa.

Varavoimageneraattoreiden poikkeuskäytön vaikutukset on arvioitu vähäisiksi kielteisiksi, koska sähkökatkojen arvioidaan olevan niin harvinaisia ja lyhytkestoisia.

Generaattoreiden tarkat käyttö- ja testausjärjestelyt täsmentyvät hankkeen jatkosuunnittelussa.

10. Kuinka paljon datakeskus käyttää vettä ja miten sen jäähdytys toteutetaan?

Vähän: noin 4 000–5 000 m³ vuodessa. Jäähdytykseen ei käytetä vettä.

Tarvittava vesimäärä koostuu talous- ja käyttöveden tarpeesta. Vettä ei käytetä jäähdytysjärjestelmässä. Lisäksi datakeskuksessa varastoidaan vettä mahdollisia sammutustilanteita varten.

Vesi on suunniteltu hankittavaksi Järvenpään Vedeltä liittymällä kunnalliseen vesijohtoverkostoon Emalikadulla.

Datakeskuksessa tarvitaan jäähdytystä, koska palvelimet ja muut tekniset laitteet tuottavat toimiessaan lämpöä. Datakeskuksen palvelinsalien jäähdytys perustuu teknisiin jäähdytysjärjestelmiin, joiden avulla laitteiden tuottama lämpö poistetaan (ns. suljettu järjestelmä). Hankkeessa tarkastellaan myös mahdollisuutta ottaa lämpöä talteen ja hyödyntää sitä esimerkiksi kaukolämpöverkossa.

Toiminnan aikana syntyviä jätevesiä ovat muun muassa sosiaali- ja saniteettitilojen vedet, siivousvedet sekä ilman kostutukseen liittyvät prosessivedet. Jätevedet on tarkoitus johtaa kunnalliseen jätevesiverkostoon.

Hankkeen tarkemmat jäähdytysratkaisut ja lopullinen vedenkulutus voivat tarkentua jatkosuunnittelussa.

Järvenpään palvelinkeskuksen YVA-aineisto – ympäristöhallinto

11. Voidaanko datakeskuksen hukkalämpöä hyödyntää?

Kyllä. Hankkeen tavoitteena on luovuttaa datakeskuksen ylijäämälämpö Järvenpään kaukolämpöverkkoon.

Tontille on varattu tila lämmöntalteenottolaitokselle, ja rakentamislupahakemukset sisältävät lämmöntalteenottorakennuksia. Hukkalämmön hyödyntäminen voisi vähentää muun lämmöntuotannon tarvetta ja siten lämmöntuotannon päästöjä Järvenpäässä sekä lähialueilla.

Lämpö on nostettava lämpöpumpuilla kaukolämpöverkon edellyttämään lämpötilaan. Tämän toteuttaisi paikallinen kaukolämmön tuottaja. Toteutuksesta sovitaan datakeskuksen ja kaukolämmön tuottajan kesken sen jälkeen, kun datakeskuksen toteuttamisesta on päätetty.

12. Kuinka pitkä datakeskuksen suunniteltu käyttöikä on ja mitä alueelle tapahtuu toiminnan päättyessä?

Laitos suunnitellaan vähintään 15–20 vuoden käyttöiälle ja käyttöikää voidaan pidentää laitteita uusimalla.

Käyttöikään vaikuttavat muun muassa rakennusten ja teknisten järjestelmien kunto, teknologian kehittyminen sekä toiminnan taloudelliset edellytykset.

YVA-selostuksen mukaan laitoksella on suunniteltu minimissään 15–20 vuoden käyttöikä, jota voidaan pidentää muun muassa säännöllisillä laitepäivityksillä ja kunnostuksilla. Datakeskuksen palvelimia ja muita teknisiä järjestelmiä voidaan siis uusia toiminnan aikana. Yksittäisten laitteiden käyttöiän päättyminen ei siten tarkoita koko datakeskuksen toiminnan päättymistä.

Tontti on asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Rakennusten uusi käyttö tai purkaminen ratkaistaan toiminnan päättyessä voimassa olevien vaatimusten mukaisesti.

Rakennusten mahdollinen uusi käyttö, purkaminen ja alueen myöhempi käyttö ratkaistaan toiminnan päättyessä senhetkisten suunnitelmien, käyttötarpeiden ja vaatimusten perusteella.

13. Millaisia turvallisuusriskejä datakeskukseen liittyy ja miten niihin varaudutaan?

Keskeiset tunnistetut riskit liittyvät polttoaineen varastointiin, tulipaloihin ja sähkökatkoihin. Niihin varaudutaan teknisin ratkaisuin, jotka tarkentuvat jatkosuunnittelussa ja lupamenettelyissä.

Hankkeen YVA-menettelyssä on tarkasteltu poikkeus- ja häiriötilanteita sekä niiden mahdollisia ympäristövaikutuksia. Sähkökatkoihin varaudutaan varavoimajärjestelmällä, johon kuuluu dieselkäyttöisiä varavoimageneraattoreita. Generaattoreita käytettäisiin sähkökatkojen aikana ja testattaisiin niiden toimintavarmuuden varmistamiseksi.

Datakeskuksessa varastoidaan myös vettä mahdollisia sammutustilanteita varten. Polttoainevuotojen ja niiden leviämisen riskiä hallitaan hyväksi todetuilla teknisillä ratkaisuilla, kuten kaksoisvaippasäiliöillä, suoja-altailla ja jatkuvalla vuotovalvonnalla.

Rakennusten ja teknisten järjestelmien tarkemmat turvallisuusratkaisut täsmentyvät hankkeen jatkosuunnittelussa ja lupamenettelyissä.

14. Mitä hyötyä datakeskuksesta arvioidaan olevan Järvenpäälle?

Investointeja, verotuloja ja työpaikkoja: valmistuttuaan noin 40 suoraa ja yhteensä noin 200 työpaikkaa.

Hankkeen alkuvaiheen investoinnin arvoksi on arvioitu noin 1,2 miljardia euroa.

Datakeskus vahvistaisi toteutuessaan alueen digitaalista infrastruktuuria.

Datakeskuksen arvioidaan työllistävän valmistuttuaan suoraan noin 40 henkilöä. Kun mukaan lasketaan välilliset työpaikat esimerkiksi energia-, turvallisuus-, kunnossapito- ja IT-palveluissa, hankkeen on arvioitu synnyttävän yhteensä noin 200 pysyvää työpaikkaa.

Rakentamisvaiheessa työmaalla on arvioitu työskentelevän keskimäärin 75–200 henkilöä. Kyse on hankkeesta esitetyistä arvioista, ei toteutuneista työpaikkamääristä.

Mitä tuloja kaupunki voisi saada hankkeesta sen toteutuessa?

Hanke tuo toteutuessaan kaupungille tuloja tontin myynnistä tai vuokraamisesta, kiinteistöverosta sekä erilaisista hankkeeseen liittyvistä lupamaksuista.

Vuonna 2024 alkuperäisen n. 9,96 hehtaarin tontin hinnaksi ilmoitettiin 2 500 000 euroa ja vuonna 2025 hyväksytyn n. 2,13 hehtaarin lisäalueen hinnaksi määriteltiin 536 760 euroa. Yhteensä tontin kokonaismyyntihinta on siten 3 036 760 euroa.

Kaupunki käyttää aina yritystonttien hinnan määrittämisessä ulkopuolista arviointia, johon tonttien myyntihinnat perustuvat.

Datakeskuksen rakentaminen ja toiminta voivat lisätä myös paikallisten yritysten palveluiden kysyntää.

Kuinka paljon datakeskus toisi Järvenpäälle kiinteistöverotuloja?

Kiinteistöveron määrä riippuu muun muassa rakennusten ja rakennelmien verotusarvoista sekä niihin sovellettavista kiinteistöveroprosenteista.

Järvenpään datakeskuksen vuosittaisen kiinteistöveron määrä voidaan arvioida, kun rakennusten lopullinen laajuus ja verotusarvo ovat tiedossa.

15. Mitä hankkeessa tapahtuu seuraavaksi ja mitkä asiat voivat vielä muuttua?

Seuraavaksi rakentamislupahakemukset käsitellään kaupungin rakennusvalvonnassa.

Data Prop Link Oy on jättänyt kaksi rakentamislupahakemusta, joiden vireilletulosta Järvenpään kaupunki kuulutti 13.10.2026.

Osallisilla on ollut mahdollisuus tutustua rakentamislupahakemuksiin ja esittää niistä huomautuksia.

Lupakäsittelyssä arvioidaan, täyttävätkö suunnitelmat rakentamiselle asetetut vaatimukset. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä on otettava huomioon hanketta koskevassa päätöksenteossa.

Hankkeen suunnitelmat voivat vielä tarkentua esimerkiksi teknisten ratkaisujen ja ympäristövaikutusten lieventämistoimien osalta.

Rakentamislupapäätöksistä tiedotetaan tällä sivulla, kun ne on annettu.

Tammikuussa 2026 esitetyn arvion mukaan rakentaminen voisi alkaa vuonna 2027, mikäli tarvittavat luvat ja muut toteuttamisen edellytykset ovat kunnossa. Aikataulu voi muuttua hankkeen edetessä.

Rakennusvalvonnan päätökset julkaistaan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla ja Lupapisteen Julkipano-palvelussa. Päätösten muutoksenhakumahdollisuudet määräytyvät voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Maakaapeliyhteyden rakentaminen

Hankkeeseen sisältyy myös noin 1,8 kilometrin pituinen maakaapeliyhteys Vähänummen sähköasemalle. Maakaapelireitti on hyväksytty viranhaltijapäätöksellä 21.9.2026. Maakaapelireitin toteutussuunnittelu jatkuu teknisten suunnitelmien laadinnalla. Kaupunki tarkistaa ja hyväksyy reitin mukaiset tekniset toteutukset. Ennen maakaapelireitin rakentamista hankkeen toimija hakee katutyöluvan, joka haetaan aina, kun yleisellä alueella kaivetaan. Tämän lisäksi maakaapelireitti tarvitsee Jussinhaanpuistossa maisematyöluvan.

16. Miten datakeskus vaikuttaa lähialueen liikenteeseen?

Suurimmat liikennevaikutukset syntyvät rakentamisen aikana.

Rakentamisen aikana liikennettä aiheutuu muun muassa maa-ainesten ja rakennusmateriaalien kuljetuksista sekä työmaalla työskentelevien henkilöiden liikkumisesta. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi vaikuttaa tilapäisesti lähialueen liikenteen sujuvuuteen.

Datakeskuksen valmistuttua liikennettä syntyy muun muassa työntekijöiden liikkumisesta sekä huolto- ja kunnossapitokäynneistä.

Hankkeen liikennevaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arvioinnissa. Rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt ja mahdolliset tilapäiset muutokset tarkentuvat hankkeen jatkosuunnittelussa.

Rakentamisen aikana mahdollisesti tarvittavista liikennejärjestelyistä tiedotetaan erikseen.

Maakaapeliyhteys

17. Mistä datakeskushankkeen päätöksiin, selvityksiin ja muihin asiakirjoihin voi tutustua?

Keskeiset asiakirjat on koottu alle linkkeinä.

Datakeskushankkeeseen liittyviä asiakirjoja ja tietoja on julkaistu Järvenpään kaupungin, ympäristöhallinnon ja muiden viranomaisten verkkosivuilla.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

Järvenpään palvelinkeskuksen YVA-aineisto – ympäristöhallinto

Samalta sivulta löytyvät muun muassa YVA-ohjelma, YVA-selostus, luontoselvitykset, melu- ja päästömallinnukset, asukaskyselyn raportti, lausunnot ja mielipiteet sekä yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä.

Korjattu perusteltu päätelmä 16.9.2026 (PDF)

Kaupungin päätökset ja lausunnot

Kaupunginvaltuuston päätös 4.3.2024 § 16 – aiesopimus ja kiinteistön luovuttaminen

Kaupunginhallituksen päätös 5.5.2025 § 133 – tonttijärjestelyn laajentaminen

Kaupunginvaltuuston päätös 26.5.2025 § 37 – tonttijärjestelyn laajentaminen

Kaupunginhallituksen käsittely 9.3.2026 – kaavoitusjohtajan päätös YVA-ohjelmasta

Tonttipäällikön päätös 21.9.2026 § 5 – 110 kV:n maakaapeliyhteyden sijoitussopimus

Järvenpään kaupungin sähköinen päätöksentekopalvelu

Rakentamislupamenettely

Datakeskuksen rakentamislupahakemusten vireilletulo 13.10.2026 (PDF)Lataa

Rakentamisluvan hakeminen ja rakennusvalvonnan päätökset

Kaupungin tiedotteet