Järvenpää etenee kohti hiilineutraaliustavoitettaan – päästöt tulee vähintään vielä puolittaa tavoitteen saavuttamiseksi
—Asuminen ja ympäristöKasvihuonekaasupäästöjen seuranta osoittaa, että päästöt Järvenpäässä ovat viime vuosina olleet hienoisessa laskussa, mutta suuria vähennyksiä ei ole tapahtunut. Järvenpään tavoitteeksi asetetun hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä tarvitaan vaikuttavia päästövähennystoimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, erityisesti liikenteessä, lämmityksessä ja jätehuollossa.
Järvenpää pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja päästötön, jätteetön sekä kestävän kulutuksen kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteet asetettiin Resurssiviisas Järvenpää -tiekartassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2019.
Päästöjen vähentäminen nopeasti on tärkeää, sillä Euroopan unionin ilmastontutkimuspalvelu Copernicuksen mukaan ilmaston voimakas lämpeneminen jatkuu ja vuosi 2023 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin. Ilmaston lämpeneminen on jo näkynyt Euroopassa esimerkiksi voimakkaiden lämpöaaltojen ja metsäpalojen sekä tulvien ja kuivuuden lisääntymisenä.
Hiilineutraaliustavoitteen etenemistä seurataan muun muassa tarkastelemalla Järvenpään alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä, joka kuvataan CO2-raportissa. Vuonna 2022 Järvenpään alueelliset päästöt ilman teollisuutta olivat 99,7 kt CO2-ekvivalenttia ja vuonna 2021 101,4 CO2-ekv. Vuonna 2022 päästöt laskivat 2 % vuoteen 2021 verrattuna, kun muissa laskentaan osallistuneissa kunnissa päästöt laskivat keskimäärin 4 %. CO2-raporttiin voi tutustua tiedotteen lopusta löytyvän linkin kautta.
Vuonna 2023 alueelliset päästöt olivat ennakkotiedon mukaan 93,8 kt CO2-ekv. Tuoreimman päästötiedon laskemiseen käytetään osittain arvioita ja oletuksia, sillä kaikki laskentaan käytettävät tiedot eivät ole vielä valmistuneet edellisen vuoden osalta silloin, kun CO2-raportti julkaistaan. Tällöin päästöt ilmoitetaan ennakkotietona.
Asukaskohtaisesti tarkasteltuna Järvenpään alueelliset päästöt vuonna 2022 olivat 2,2 t CO2-ekv, kun kaikkien laskentaan osallistuneiden kuntien asukaskohtaisten päästöjen vaihteluväli oli 2,1–14,2 t CO2-ekv.
CO2-raportissa tarkastellaan kuluttajien sähkönkulutuksesta, rakennusten lämmityksestä (sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämpö ja erillislämmitys), tieliikenteestä, maataloudesta sekä jätehuollosta aiheutuvia päästöjä.
Kohti ilmastotavoitteita
Järvenpään hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti Järvenpään alueellisten päästöjen tulee olla enintään 40 kt CO2-ekv vuoteen 2035 mennessä, eli alle puolet nykyisistä päästöistä. Ollakseen hiilineutraali nämä jäljelle jäävät päästöt tulee kompensoida, ensisijaisesti Järvenpään alueella esimerkiksi hiilinieluja kasvattamalla.
Järvenpään alueellisten päästöjen kehitys on viime vuosina ollut melko tasaista. Aikaisempina vuosina suuria päästövähennyksiä on saatu aikaan, kun kaukolämmön- ja sähköntuotannossa on siirrytty vähäpäästöisempiin energianlähteisiin. Vastaavanlaisia, suuria ja yksittäisillä toimilla saavutettavia päästövähennysmahdollisuuksia ei ole kuitenkaan paljon tarjolla. Vaikuttavia ja tehokkaita toimia sekä toimintatapojen muutosta tarvitaan kaikilla yhteiskunnan alueilla.
Tehokkaita ja vaikuttavia päästövähennystoimia tarvitaan kaikilla toimialoilla, erityisesti tieliikenteessä, öljylämmityksestä luopumisessa sekä jätehuollossa.
Tieliikenteen ja jätehuollon päästöjen vähentäminen sekä öljylämmityksestä luopuminen ovat keskeisissä rooleissa Järvenpään päästöjen vähentämisessä. Tieliikenne oli suurin yksittäinen alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen lähde Järvenpäässä vuonna 2022. Tieliikenteestä aiheutui 42 % Järvenpään alueellista päästöistä. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi suosimalla julkista liikennettä, kävelyä, pyöräilyä sekä kimppakyytejä henkilöautoilun sijaan.
Rakennusten lämmityksestä aiheutuvat päästöt olivat yhteensä 29 % alueellisista päästöistä. Erillislämmityksen, eli puuta, maakaasua ja öljyä hyödyntävän lämmityksen osuus oli 8 %. Uusiin rakennuksiin kannattaa valita energiatehokkaita ratkaisuja ja vähäpäästöisiä energiamuotoja. Vanhemman rakennuksen energiankulutuksen päästöihin taas voi vaikuttaa energiaremontilla, joka voi myös säästää käyttökustannuksia.
Jätehuollon päästöjen osuus Järvenpään alueellisista päästöistä oli 18 %. Jätehuollon päästöt ovat Järvenpäässä merkittävät myös muihin CO2-raportin kuntiin verrattuna. Jätehuollon päästöjä voidaan vähentää muun muassa lajittelemalla biojäte erilleen sekajätteestä, jolloin se kompostoidaan, eikä mätänemisessä syntyvää metaania pääse karkaamaan ilmakehään. Biojätteen keräysvelvollisuus laajeni koskemaan kaikkia kiinteistöjä Järvenpäässä huhtikuussa 2024, mikä toivottavasti nostaa lajitteluastetta ja laskee jätehuollon päästöjä.
Myös kulutuksen, maankäytön muutoksen ja rakentamisen päästöihin tulee kiinnittää huomiota
Alueelliset päästöt eivät sisällä kuitenkaan kaikkia Järvenpäässä syntyviä päästöjä tai kulutuksen päästöjä. Esimerkiksi Järvenpäässä kulutetun ruoan, tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta aiheutuvat päästöt syntyvät muualla eikä niitä tarkastella osana alueellista päästölaskentaa. Kulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat kuitenkin merkittävä ja Järvenpäässä niitä on selvitetty KULMA-hankkeessa vuosina 2020 ja 2022. Myöskään esimerkiksi maankäytön muutoksen tai rakentamisen päästöt eivät ole mukana CO2-raportin laskennassa. Näihinkin päästölähteisiin on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota, jotta ilmasto- ja resurssiviisaustavoitteet voidaan saavuttaa.
Seuraa kaupungin ilmasto- ja ympäristötyötä Ympäristövahdissa
Päästöseurannan lisäksi kaupungin ilmasto- ja ympäristötyötä sekä muiden resurssiviisauden tavoitteiden etenemistä kuvaavia mittareita seurataan Ympäristövahti-palvelussa. Resurssiviisauden tiekartan toimenpiteiden eteneminen sekä kehitystä kuvaavat mittarit kootaan vuosittain julkaistavaan resurssiviisauden tiekartan seurantaraporttiin. Vuoden 2023 resurssiviisauden seurantaraportti tullaan julkaisemaan kesällä 2024.
KULMA-raportti: kulutuksen päästöt 2022
Lue myös, miten KULMA-hankkeessa on laskettu kulutuksen hiilijalanjälkeä aikaisempina vuosina:
Järvenpään kulutuksen hiilijalanjäljestä aikaisempaa tarkempaa tietoa
Aiheeseen liittyvät linkit:
Suomen ympäristökeskuksen kuntien päästölaskenta
Lisätietoja:
Salka Orivuori
ilmasto- ja ympäristöpäällikkö
puh. 040 315 2257
salka.orivuori@jarvenpaa.fi